Yhteenveto

Talous- ja inflaatiokehitystä euroalueella on erittäin vaikea ennakoida, sillä kehitys riippuu pitkälti siitä, miten Venäjän sota Ukrainassa etenee ja miten tämänhetkiset pakotteet ja mahdolliset uudet toimet vaikuttavat.^[1] Perusskenaariossa on otettu alustavasti huomioon sodan vaikutus euroalueen talouteen 2.3.2022 käytettävissä olleiden tietojen pohjalta. Energian raju kallistuminen ja ilmapiirin synkkeneminen jarruttavat merkittävästi kotimaista kysyntää lyhyellä aikavälillä. Euroalueen ulkomaankaupan kasvu heikkenee osittain pakotteiden vuoksi ja osittain siksi, että Venäjän talouden näkymät ovat huonontuneet tuntuvasti. Perusskenaariossa oletetaan, että konflikti häiritsee energiatoimituksia ja heikentää luottamusta vain tilapäisesti eikä kansainvälisissä toimitusketjuissa ilmene merkittäviä häiriöitä. Konfliktilla arvioidaan näiden oletusten pohjalta olevan merkittävän kielteinen vaikutus euroalueen talouskasvuun vuonna 2022. Taloudellisen toiminnan arvioidaan silti lisääntyvän melko vahvasti seuraavina vuosineljänneksinä, sillä euroalueen talouden lähtökohdat ovat hyvät. Työmarkkinatilanne on kohentunut vahvasti, ja pandemiasta ja tuotantokapeikoista johtuvien häiriötekijöiden oletetaan väistyvän. Keskipitkällä aikavälillä kasvuvauhdin arvioidaan lähenevän pitkän aikavälin keskiarvoaan, vaikka finanssipolitiikan tuki vähenee ja teknisten oletusten mukaan korot nousevat, kuten finanssimarkkinoilla odotetaan. BKT:n kasvuvauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 3,7 % vuonna 2022 ja 2,8 % vuonna 2023 sekä 1,6 % vuonna 2024. Joulukuussa 2021 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,5 prosenttiyksikköä heikommaksi vuonna 2022 pääasiassa siksi, että Ukrainan kriisi vaikuttaa energian hintaan, luottamukseen ja ulkomaankauppaan. Todellinen vaikutus arvioidaan hieman suuremmaksi, mutta edellisvuoden kasvulukuja on tarkistettu paremmiksi eli kasvuperintö pienentää arvioissa näkyvää muutosta. Vuoden 2023 talouskasvu on nyt arvioitu 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi, ja arvio vuodelle 2024 on ennallaan.

Perusskenaariossa kokonaisinflaation arvioidaan energian jatkuvan rajun kallistumisen ja Ukrainan kriisin vuoksi pysyvän lähikuukausina erittäin nopeana ja hidastuvan sitten vähitellen lähemmäs tavoitetta. Inflaatiovauhdin arvioidaan olevan keskimäärin 5,1 % vuonna 2022 ja 2,1 % vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024. Lyhyellä aikavälillä hintapaineita on merkittävästi aiempaa enemmän etenkin öljyn ja kaasun hintakehityksen vuoksi. Näiden hintapaineiden arvioidaan jatkuvan aiemmin odotettua pitempään, ja niillä arvioidaan olevan suurempi vaikutus talouskasvuun kuin konfliktista johtuvalla luottamuksen ja kaupan kasvun heikkenemisellä. Energian hintakehityksen arvioidaan kuitenkin vaimenevan merkittävästi arviointijakson aikana, jos raaka-aineiden hintoihin ei kohdistu uusia häiriöitä. Ensi alkuun energian hintakehitystä jarruttaa lähinnä vertailuajankohdan vaikutus, mutta futuurimarkkinahintoihin perustuvien teknisten oletusten mukaan öljyn hinta ja kaasun tukkuhinta laskevat niin, että vuonna 2024 energiaerällä on enää hyvin pieni vaikutus kokonaisinflaatioon. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan pysyvän nopeana ja olevan 2,6 % vuonna 2022, sillä lähikontaktia edellyttävien palvelujen hinnat nousevat, tuotantohäiriöitä on edelleen ja energian kallistuminen vaikuttaa välillisesti monien tuotteiden hintoihin. Kun hintapaineet hellittävät, tämän pohjainflaatiomittarin kehityksen odotetaan hidastuvan ja olevan 1,8 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024, sillä pitkän aikavälin kehityksen pohjalta arvioidaan, että kysyntä vahvistuu, työmarkkinatilanne kiristyy ja palkoissa näkyy jonkin verran kerrannaisvaikutuksia. Kokonaisinflaatio on nyt arvioitu tuntuvasti nopeammaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa etenkin vuodelle 2022, mikä vaikuttaa kumulatiivisesti myös arviointijakson muiden vuosien lukemiin. Taustalla ovat viimeaikainen odotettua nopeampi inflaatiokehitys, energiaraaka-aineiden hinnannousu, tuotantohäiriöistä johtuvien hintapaineiden pitkittyminen sekä palkkakehityksen voimistuminen, jossa on otettu huomioon myös Saksan kaavailema minimipalkan korotus. Tarkistuksessa on otettu huomioon sekin, että kyselypohjaisten indikaattorien mukaan keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat viime aikoina palautuneet EKP:n inflaatiotavoitteen mukaisiksi. Inflaatiokehitystä heikentävät Ukrainan kriisin vaikutus kysyntään ja se, että korot on nyt oletettu markkinaodotusten perusteella merkittävästi korkeammiksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Inflaatiota nopeuttavien tekijöiden vaikutus on kuitenkin suurempi.

Ukrainan kriisin vaikutusta euroalueen talouskehitykseen on erittäin vaikea ennakoida, joten perusskenaarion rinnalle on laadittu kaksi vaihtoehtoista skenaariota: epäsuotuisa ja vaikea. Epäsuotuisassa skenaariossa oletetaan, että Venäjään kohdistuvia pakotteita tiukennetaan ja ne aiheuttavat häiriöitä kansainvälisissä arvoketjuissa. Venäjältä tuotavan kaasun väheneminen johtaisi energiakustannusten nousuun, jolloin tuotanto euroalueella supistuisi, mutta vaikutus jäisi tilapäiseksi, sillä energiaa hankittaisiin muista lähteistä. Maailmanpoliittisten jännitteiden oletetaan tässä skenaariossa kestävän kauemmin kuin perusskenaariossa ja johtavan uusiin häiriöihin rahoitusmarkkinoilla ja epävarmuuden pitkittymiseen. Vuonna 2022 euroalueen BKT:n kasvu olisi epäsuotuisassa skenaariossa 1,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin perusskenaariossa, ja inflaatiovauhti olisi 0,8 prosenttiyksikköä nopeampi. Vuonna 2023 erot jäisivät jo pienemmiksi. Vuonna 2024 BKT:n kasvuvauhti olisi jonkin verran nopeampi kuin perusskenaariossa, sillä kasvunvaraa olisi enemmän verrattuna vuosien 2022 ja 2023 lukuihin. Öljy- ja kaasumarkkinoiden tilanteen tasoittuessa myös energian hintakehityksen arvioidaan vähitellen rauhoittuvan, ja inflaatio on lopulta hitaampaa kuin perusskenaariossa, etenkin vuonna 2024. Vaikeassa skenaariossa energian saatavuus heikkenee enemmän kuin epäsuotuisassa skenaariossa ja energian hinta kallistuu voimakkaammin. Kriisi vaikuttaa vahvemmin myös finanssimarkkinoiden hinnoitteluun, ja energian hinnannousulla on suuremmat kerrannaisvaikutukset. Vuonna 2022 BKT:n kasvu olisi vaikeassa skenaariossa 1,4 prosenttiyksikköä heikompi kuin perusskenaariossa, ja inflaatiovauhti olisi 2,0 prosenttiyksikköä nopeampi. Myös vuonna 2023 talouskasvu olisi merkittävästi heikompaa ja inflaatio merkittävästi nopeampaa kuin perusskenaariossa. Sodan aiheuttamien häiriöiden pitkittyessä ero edellisvuosiin ei juuri vaikuttaisi vuoden 2024 talouskasvuun, ja voimakkaiden kerrannaisvaikutusten vuoksi inflaatio pysyisi nopeana energian halpenemisesta huolimatta.

1 Reaalitalous

Vuoden 2021 neljännellä neljänneksellä BKT:n kasvu hidastui 0,3 prosenttiin tarjontakapeikkojen pahenemisen, pandemiaan liittyvien rajoitusten tiukentumisen ja energian kallistumisen vuoksi. Kehitys vastasi suurin piirtein joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa esitettyjä odotuksia. Yksityinen kulutus väheni, kun epävarmuus lisääntyi tartuntamäärien kasvaessa. Lisäksi hintakehitys supisti käytettävissä olevia reaalituloja. Investoinneilla ja julkisella kulutuksella oli kuitenkin myönteinen vaikutus kasvuun, ja taloudellinen toiminta palasi pandemiaa edeltäneelle tasolle.

BKT:n kasvun odotetaan jäävän vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä vaimeaksi liikkumisrajoitusten tiukentamisen, toimitushäiriöiden pitkittymisen, energian kalleuden ja Ukrainan konfliktin vuoksi (ks. kuvio 1). Joulukuussa 2021 vähittäismyynti supistui 2,7 % edelliskuuhun verrattuna ja lähikontaktia edellyttävät palvelut vähenivät, kun liikkumisrajoituksia taas tiukennettiin vuodenvaihteessa. Negatiivinen kasvuperintö vaikuttaa vuoden 2022 ensimmäisen neljänneksen kasvulukuihin. Tammikuussa 2022 vähittäismyynti kuitenkin taas hivenen kasvoi (0,2 %), mikä parantaa lukemia. Ennakoivat indikaattorit, kuten koko teollisuustuotantoa kuvaava ostopäällikköindeksi (PMI) ja talouden ilmapiiriä kuvaava Euroopan komission indikaattori, pysyivät tammi-helmikuussa kutakuinkin samoissa lukemissa kuin edellisvuoden viimeisellä neljänneksellä. Toimitushäiriöt jatkuvat PMI-indeksin mukaan edelleen voimakkaina, vaikka teollisuuden toimitusajat lyhenivätkin tammi-helmikuussa. Indikaattorien pohjana olevat kyselyt tehtiin kuitenkin ennen Ukrainan konfliktin kärjistymistä. Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman epävarmuuden ja energian uuden hintasokin vuoksi BKT:n odotetaan nyt kasvavan vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 % eli kasvuarvio on 0,2 prosenttiyksikköä heikompi kuin joulukuun asiantuntija-arvioissa.

Euroalueen talouden näkymät ovat nyt hyvin epävarmat, ja kehitys riippuu pitkälti Ukrainan tapahtumista. Ukrainan sodan vaikutukset kauppaan, raaka-aineiden hintoihin ja luottamukseen heikentävät kasvunäkymiä lähiaikoina. Pakotteet ja Venäjän talouden heikentyminen vaimentavat vientikysyntää, vaikka euroalueen suorat kauppayhteydet Venäjään ovatkin vähäiset. Kotimaista kysyntää vaimentavat puolestaan energian korkea hinta ja luottamuksen heikkeneminen sekä riskitietoisuuden lisääntyminen ja osakekurssien lasku. Perusskenaarioissa kuitenkin oletetaan, että konflikti aiheuttaa energiatoimituksiin vain tilapäisiä häiriöitä eikä sillä ole merkittäviä pitkäaikaisvaikutuksia euroalueen taloudelliseen toimintaan. Konfliktin mahdollista vaikutusta euroalueen talouteen tarkastellaan lähemmin kehikon 3 vaihtoehtoisissa skenaarioissa, jotka perustuvat kielteisempiin oletuksiin tilanteen kehityksestä.

Talouskasvun arvioidaan yhä vahvistuvan vuoden 2022 toisella neljänneksellä, kun useat kasvua haittaavat tekijät alkavat vähitellen väistyä. Ukrainan konfliktin vaikutus kuitenkin vaimentaa kasvua. Odotuksia kasvun kohentumisesta tukevat monet tekijät, kuten pandemian taloudellisten vaikutusten väheneminen, tarjontakapeikkojen vähittäinen avautuminen ja kansainvälisen hintakilpailukyvyn paraneminen suhteessa tärkeimpiin kauppakumppanimaihin. Ukrainan konfliktin odotetaan kuitenkin haittaavan euroalueen talouskasvua. EU:n elpymisrahaston (NGEU) odotetaan vauhdittavan investointeja joissakin maissa, mutta yleisesti ottaen finanssipoliittinen tuki vahvistaa kasvua aiempaa vähemmän varsinkin vuonna 2022, sillä valtioiden tilapäisiä tukitoimia puretaan. Rahoitusolot ovat edelleen suotuisat, vaikka teknisten oletusten perusteella korot nousevat. BKT:n lyhyen aikavälin kasvunäkymien heikkenemisestä huolimatta sen ennakoidaan palautuvan suurin piirtein pandemiaa edeltäneiden arvioiden mukaiseksi (ks. kuvio 2).

Ukrainan konfliktin aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta yksityisen kulutuksen arvioidaan elpyvän vuoden 2022 kuluessa. Se on edelleen tärkein kasvua vauhdittava tekijä arviointijaksolla. Vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä yksityinen kulutus jäi 2,5 % vähäisemmäksi kuin ennen pandemiaa. Se väheni odotettua enemmän, sillä pandemiaan liittyviä rajoituksia tiukennettiin – etenkin lähikontaktia vaativissa palveluissa – ja energian hinnannousu jatkui. Energian kallistuminen heikentää huomattavasti kotitalouksien ostovoimaa, joten yksityinen kulutus supistuu todennäköisesti myös vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä. Sen jälkeen yksityisen kulutuksen arvioidaan kasvavan mutta odotettua maltillisemmin, sillä Ukrainan sota lisää varovaisuussäästämistä ja nostaa energian hintaa. Yksityisen kulutuksen piristyminen perustuu oletukseen, että pandemiaan löytyy vähitellen ratkaisuja, kulutustavaroiden toimitusongelmat vähenevät ja Ukrainan konflikti aiheuttaa vain tilapäisiä energian toimitushäiriöitä. Yksityisen kulutuksen odotetaan kehittyvän reaalituloja vahvemmin myös vuonna 2023, jos vuoden 2020 alun jälkeen kertyneitä säästöjä käytetään edelleen kulutukseen.

Työtulojen vahva kehitys tukee reaalitulojen kasvua, mutta inflaation nopeutuminen ja tulonsiirtojen väheneminen hidastavat sitä. Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä inflaatio kiihtyy ja nettomääräisiä tulonsiirtoja on aiempaa vähemmän, joten käytettävissä olevien reaalitulojen odotetaan supistuvan voimakkaasti. Niiden odotetaan alkavan taas kasvaa vuoden toisella neljänneksellä, kun työmarkkinatilanteen koheneminen kasvattaa työtuloja ja myös muut henkilökohtaiset tulot kasvavat jossain määrin taloudellisen toiminnan lisääntyessä maltilliseen tahtiin. Nettomääräisten tulonsiirtojen kehityksen odotetaan vaimentavan tulojen kasvua vuonna 2022, kun työpaikkojen säilyttämisjärjestelyissä mukana olevien määrä vähenee – useimpien työntekijöiden siirtyessä takaisin säännölliseen työhön – ja muut pandemiaan liittyvät tilapäiset finanssipoliittiset toimet päättyvät. Tulojen kasvua toisaalta vahvistavat muut tukitoimet, joilla pyritään kompensoimaan energian kallistumisen vaikutusta. Nopea inflaatio vaimentaa käytettävissä olevien reaalitulojen kehitystä odotettua voimakkaammin, mikä on yksi syy niiden vähenemiseen vuonna 2022.

Kotitalouksien säästämisasteen arvioidaan laskevan alemmaksi kuin ennen kriisiä, mutta kehitys tasoittuu arviointijakson loppua kohden. Säästämisasteen odotetaan laskevan koko vuoden 2022 ja olevan hieman alempi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Ukrainan konflikti aiheuttaa epävarmuutta, mikä normaalioloissa lisäisi varovaisuussäästämistä, mutta nyt kotitalouksien odotetaan energian kallistumisen takia käyttävän säästöjään. Energian hintasokki ei siis hidasta kulutuksen reaalikasvua niin paljon kuin voisi olettaa. Koronarajoitusten höllentäminen ja pandemiatilanteen rauhoittuminen mahdollistavat kuluttajien säästämiskäyttäytymisen normalisoitumisen. Säästämisasteen arvioidaan vakautuvan vuoden 2023 puolivälissä ja jäävän hieman pitkän aikavälin keskiarvoaan alemmaksi. Säästämisaste pysyttelee hieman keskimääräistä alempana siksi, että kotitaloudet ovat ottaneet käyttöön pandemian aikana kertyneitä ylimääräisiä säästöjä. Säästämisaste voisi sen vuoksi laskea enemmänkin, mutta Ukrainan tapahtumat aiheuttavat epävarmuutta ja lisäksi ylimääräisiä säästöjä on kertynyt lähinnä verraten vauraille kotitalouksille, joiden jäsenet ovat jo ikääntyneitä eivätkä välttämättä käytä ylimääräisiä varoja kulutukseen. Pienituloisiin kotitalouksiin energian kallistuminen vaikuttaa enemmän, ja niillä on myös vähemmän säästöjä.^[2]

Asuinrakennusinvestointien odotetaan vielä kasvavan lyhyellä aikavälillä mutta vaimenevan arviointijakson loppua kohden. Asuntoinvestoinnit lisääntyivät hieman vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä jokseenkin joulukuisten asiantuntija-arvioiden mukaisesti. Asuntomarkkinoiden kehitystä heikensi pula työvoimasta ja raaka-aineista. Huolimatta sodasta Ukrainassa asuntoinvestointien arvioidaan kasvavan edelleen lyhyellä aikavälillä, sillä kysyntää on edelleen paljon, kun etenkin suurituloiset kotitaloudet pyrkivät ostamaan asuntoja ja tarjonnan rajoitteet hellittävät hieman. Tarjonnan odotetaan kohenevan jonkin aikaa tuntuvammin, mutta sitten asuntoinvestointien kehitys vaimenee loppuarviointijakson ajaksi. Asuntojen hintojen odotetaan olevan yhä rakennuskustannuksia korkeammat (Tobinin q) ja käytettävissä olevat tulot kasvavat, mutta rahoitusolot muuttuvat jonkin verran vähemmän suotuisiksi.

Yritysten investointien odotetaan lisääntyvän arviointijaksolla ja niiden osuuden BKT:stä odotetaan kasvavan Ukrainan konfliktista huolimatta, sillä tuotantohäiriöt vähenevät ja Next Generation EU (NGEU) ‑elpymispaketin varoja saadaan käyttöön. Vuoden 2021 kolmannella neljänneksellä yritysten investoinnit supistuivat tilapäisesti pääasiassa tarjontaketjun häiriöiden vuoksi, mutta viimeisellä vuosineljänneksellä investointien kasvun arvioidaan taas vahvistuneen. Lyhyellä aikavälillä kasvun odotetaan jatkuvan, vaikka Ukrainan kriisi lisää epävarmuutta ja aiheuttaa heilahtelua finanssimarkkinoilla. Yrityksissä luotetaan tulevaisuuteen, kapasiteetin käyttöaste on hyvä ja pääomahyödykkeiden tuottajien tilauskanta on parantunut. Toimitusketjun häiriöiden vähetessä investointien odotetaan kasvavan jatkuvasti, vaikka kasvua todennäköisesti jarruttavat raaka-aineiden hintojen nousu sekä konfliktista johtuvat kaupan häiriöt ja luottamuksen heikkeneminen. NGEU-ohjelmalla ja tuloskehityksellä odotetaan olevan myönteinen vaikutus investointeihin vuonna 2022 ja myöhemminkin arviointijaksolla. Lisäksi keskipitkällä aikavälillä investoidaan yhä enemmän Euroopan talouden irrottamiseen hiiliriippuvuudesta. Yritysten investointien osuus bruttokansantuotteesta siis kasvanee arviointijakson aikana.

Sota Ukrainassa hidastaa kaupan elpymistä lyhyellä aikavälillä, mutta kehityksen odotetaan vahvistuvan vielä vuoden 2022 kuluessa. Euroalueen vientikysyntä oli jo alkanut piristyä vuoden 2021 lopulla, mutta Ukrainan konflikti heikentää euroalueen vientinäkymiä lyhyellä aikavälillä. Hintakilpailukyky kuitenkin kohenee jonkin verran ja palvelualojen odotetaan piristyvän, mikä kompensoi jonkin verran sodan vaikutusta. Kaiken kaikkiaan euroalueen viennin neljännesvuositason kasvu vuonna 2022 on nyt arvioitu hitaammaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Viennin vuotuinen kasvuvauhti on kuitenkin arvioitu nyt nopeammaksi, sillä vuoden 2021 jälkipuoliskon kasvulukuihin tehtyjen tarkistusten myötä kasvuperintö kohentaa vientiä vuonna 2022. Tuonnin kasvu hidastunee, kun taloudellinen toiminta euroalueella vaimenee joksikin aikaa. Nettoviennillä odotetaan siis olevan vain pieni vaikutus BKT:n kasvuun vuonna 2022. Lyhyen aikavälin näkymiä varjostavat merkittävät kasvun heikkenemisen riskit, sillä Venäjältä normaalisti tuotavien keskeisten tuotantopanosten puuttuminen katkoo toimitusketjuja. Jos konfliktista, tarjonnan esteistä ja pandemiaan liittyvistä rajoituksista johtuvat esteet poistuvat, euroalueen kauppa voi palautua pitkän aikavälin kasvu-uralleen jo vuoden 2022 jälkipuoliskolta lukien. Tuonnin deflaattori kasvaa vahvasti energian hintasokin vuoksi, ja muidenkin kaupan deflaattorien kasvu jatkuu vahvana koko vuoden 2022. Ulkomaankaupan vaihtosuhde ja kauppatase heikkenevät todennäköisesti tuntuvasti ja palautuvat normaalilukemiin vasta vuonna 2023.

Työmarkkinatilanne vahvistuu edelleen. Työllisyys koheni 0,5 % vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä, ja työttömyysaste laski entisestään. Työllisyyden arvioidaan kasvavan koko arviointijakson ajan, vaikka sota Ukrainassa lisää epävarmuutta. Työttömyysasteen kehitys todennäköisesti huononee lyhyellä aikavälillä, mutta sitten työttömyysaste laskee niin, että vuotuinen keskiarvo on 7,0 % vuonna 2024. Taustalla on pääasiassa vahvaksi arvioitu työvoiman kysyntä, kun talouden elpyminen jatkuu.

Työn tuottavuuden kasvun arvioidaan hidastuvan arviointijakson kuluessa vähitellen ja lähestyvän pitkän aikavälin keskiarvoaan. Työn tuottavuuden kasvu notkahtaa ensin tilapäisesti taloudellisen toiminnan vaimenemisen vuoksi, mutta sen odotetaan taas vauhdittuvan, kun talouskasvu vahvistuu, ja sitten sen odotetaan vähitellen normalisoituvan pandemiaa edeltäneen pitkän aikavälin keskiarvonsa mukaiseksi. Arviointijakson lopulla työn tuottavuuden kasvun (työntekijää kohden laskettuna) odotetaan olevan noin 4,6 % vahvempaa kuin ennen kriisiä.

Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,5 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2022 ja 0,1 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2023. Arvio vuodelle 2024 on entisellään. Näkymien heikkeneminen johtuu vuonna 2022 pitkälti Ukrainan kriisin vaikutuksesta energian hintaan, luottamukseen ja kauppaan. Edellisvuoden lukuihin tehdystä tarkistuksesta johtuva kasvuperintö pienentää kuitenkin vaikutusta jonkin verran. Vuosina 2023 ja 2024 hintakilpailukyky paranee, kun kustannuspaineet kasvavat eräissä keskeisissä kauppakumppanimaissa, mutta vaikutus ei juuri näy BKT:n kasvuarvioissa, sillä korot on oletettu korkeammiksi ja myös energian kallistuminen heikentää kehitystä.

2 Julkisen talouden näkymät

Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioiden jälkeen perusskenaarioon on otettu joitakin uusia finanssipoliittisia elvytystoimenpiteitä. Euroalueen finanssipolitiikan mitoitus (puhdistettuna EU:n elpymisrahaston avustusten vaikutuksesta) tuki kasvua voimakkaasti vuonna 2020. Mitoituksen arvioidaan olleen tiukempi vuonna 2021 muun muassa siksi, että talouden elpyessä valtioiden tulot yleensä kasvavat. Mitoituksen arvioidaan vielä tiukentuvan vuonna 2022, jolloin merkittävä osa pandemiaan liittyvistä tuista puretaan, mutta arviointijakson muina vuosina tiukentuminen on paljon vähäisempää. Joulukuun 2021 asiantuntija-arvioihin verrattuna finanssipolitiikan mitoituksen odotetaan olevan vuonna 2022 noin 0,2 prosenttiyksikköä kevyempi, mutta vuosina 2023–2024 eroa ei juuri ole. Vuodelle 2022 tehdyissä tarkistuksissa on otettu huomioon muun muassa valtioiden omikronmuunnoksen vuoksi päättämät lisätukitoimet ja uudet toimet energian kallistumisen vaikutuksen hillitsemiseksi. Lisäksi julkisen talouden tulokehitys vaimenee jonkin verran tulojen kasvettua yllättävän paljon vuonna 2021. Toisaalta julkisen talouden menot, kuten julkinen kulutus ja tulonsiirrot, kasvavat aiempaa vaimeammin. Julkista taloutta koskeviin oletuksiin ja arvioihin liittyy kuitenkin toistaiseksi huomattavaa epävarmuutta, ja todennäköisin poikkeama arvoidusta kehityksestä olisi, että sota Ukrainassa johtaisi uusiin tukitoimiin.

Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan edelleen paranevan vuoteen 2024 saakka tasaisesti mutta hieman hitaammin kuin joulukuun 2021 asiantuntija-arvioissa. Euroalueen julkisen talouden alijäämä oli suurimmillaan vuonna 2020, ja sen arvioidaan pysyneen suurena myös vuonna 2021. Julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kohenevan tuntuvasti koko arviointijakson ajan lähinnä suhdannekorjatun perusalijäämän pienenemisen ja suhdannekomponentin ansiosta. Arviointijakson lopussa julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan olevan -2 % suhteessa BKT:hen eli edelleen heikompi kuin ennen kriisiä. Euroalueen julkisen talouden kokonaisvelka kasvoi jyrkästi vuonna 2020, mutta sen odotetaan pienenevän koko arviointijakson ajan. Vuonna 2024 se on noin 89 % suhteessa BKT:hen eli suurempi kuin ennen kriisiä. Kokonaisvelan odotetaan pienentyvän lähinnä siksi, että velan korko on pienempi kuin BKT:n kasvuvauhti ja perusalijäämäkin supistuu. Kokonaisvelkaa pienentävät myös alijäämä-velkaoikaisut. Rahoitusaseman arvioidaan olleen vuonna 2021 merkittävästi parempi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa oletettiin, sillä julkiset tulot kasvoivat ja menot pienenivät suhteessa BKT:hen. Vaikka lähtötilanne on parempi, vuonna 2024 rahoitusasema arvioidaan heikommaksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa, sillä sota Ukrainassa heikentää kokonaistalouden näkymiä ja korkomenot suhteessa BKT:hen kasvavat. Euroalueen kokonaisvelkasuhteen kehitys on arvioitu vaimeammaksi koko arviointijaksolla pääasiassa siksi, että vertailuajankohdan vaikutus vuodelta 2021 pienentää velkasuhteen kasvua.

3 Hinnat ja kustannukset

Helmikuussa 2022 kokonaisinflaatiovauhti oli 5,8 %, ja sen arvioidaan pysyvän nopeana vielä jonkin aikaa (ks. kuvio 3). Inflaatiota kiihdyttää pääasiassa energian hintakehitys. Energian hinta nousi helmikuussa noin 32 % pääasiassa kaasun ja sähkön kallistumisen vuoksi, ja samasta syystä energian hintakehityksen odotetaan pysyvän nopeana koko loppuvuoden. Polttoaineiden hinnanmuutosten vaikutuksen odotetaan sen sijaan väistyvän vuonna 2022, sillä vertailuajankohtana polttoaineet olivat jo kalliita ja öljyn hinnan oletetaan vähitellen laskevan. Kuukausitasolla sähkön ja kaasun hinta nousi tammikuussa ennätysmäisesti, sillä monissa maissa tehtiin vuodenvaihteessa hinnanmuutoksia. Hintojen odotetaan nousevan vuoden kuluessa vielä lisää, sillä futuurihintojen perusteella sota Ukrainassa nostaa kaasun tukkuhintaa ja nousu välittyy vähitellen kuluttajille. Vuositasolla vertailuajankohdan vaikutus heikentää kuitenkin inflaatiovauhtia loppuvuodesta. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan olevan 2,6 % vuonna 2022, kun kysyntä on vahvaa. Myös energian kallistumisen välillinen vaikutus nostaa hintoja, ja tuotantohäiriöistä johtuvat hintapaineet välittyvät hinnoitteluketjussa eteenpäin. Elintarvikkeiden hinnannousu nopeutui 4,1 % helmikuussa, ja elintarvikkeiden odotetaan kallistuvan vuoden 2022 kuluessa vielä lisää raaka-aineiden korkean hinnan sekä kaasun ja sähkön poikkeuksellisen hinnannousun seurauksena. Kaasun ja sähkön osuus jalostettujen elintarvikkeiden tuotannon yhteenlasketuista energiakustannuksista on noin 90 %, ja ne ovat tärkeitä myös lannoitetuotannossa. Kokonaisinflaation odotetaan hidastuvan vuoden jälkipuoliskolla pääasiassa vertailuajankohdan suurehkon vaikutuksen vuoksi, mutta myös öljyn hinnan oletetaan laskevan.

YKHI-inflaation odotetaan olevan keskimäärin 5,1 % vuonna 2022 ja 2,1 %vuonna 2023 sekä 1,9 % vuonna 2024. Kokonaisinflaation hidastuminen arviointijakson kuluessa johtuu siitä, että energian hinnan muutosvauhti heikkenee tuntuvasti. Oletuksena on, että öljyn ja kaasun hinta laskee futuurihintojen kehityksen mukaisesti huolimatta siitä, että vuonna 2023 osa energiakustannuksia pienentävistä tilapäisistä finanssipoliittisista toimista puretaan, vuosina 2023 ja 2024 toteutetaan kansallisia toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja kaasun tukkuhinnan aiempi vahva nousu vaikuttaa vielä viiveellä. Myös elintarvikkeiden hintojen nousun odotetaan hidastuvan arviointijakson kuluessa. Ilman elintarvikkeiden ja energian hintoja lasketun YKHI-inflaation arvioidaan olevan enää 1,8 % vuonna 2023 ja 1,9 % vuonna 2024. Alkuvaiheessa kehitystä hidastaa se, että tarjonnan häiriöt vähenevät ja taloudellinen toiminta käynnistyy uudelleen, joskin lukemissa näkyy myös vertailuajankohdan vaikutus. Sota Ukrainassa heikentää talouskasvua, mikä voi vaimentaa hintakehitystä, mutta konfliktista johtuvalla energian kallistumisella on todennäköisesti voimakkaampi välillinen vaikutus. Inflaation hienoinen nopeutuminen vuonna 2024 liittyy siihen, että työ- ja hyödykemarkkinoiden tilanne kiristyy, vuosien 2021 ja 2022 inflaatiopiikin vaikutus näkyy vielä palkkakehityksessä jonkin verran, ja pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset ovat EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen mukaiset. Perusskenaarioon liittyy merkittävää epävarmuutta Ukrainan konfliktin vuoksi, ja esimerkiksi energian hinta on noussut vielä vahvasti sen jälkeenkin, kun arvioissa käytetyt tekniset oletukset viimeisteltiin. Energian kallistuminen on otettu huomioon kehikon 3 vaihtoehtoisissa skenaarioissa.

Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten arvioidaan nousevan 3,6 % vuonna 2022 ja 2,9 % vuonna 2024, eli kehitys on pitkän aikavälin keskiarvoa nopeampaa (2,2 % sitten vuoden 1999). Vuonna 2021 tukitoimet vaikuttivat huomattavasti työntekijää kohden laskettuihin palkansaajakorvauksiin, joiden odotetaan siksi pienenevän jonkin verran, mutta yksikkötyökustannusten odotetaan nousevan työntekijää kohden lasketun työn tuottavuuden kasvun vaimenemisen vuoksi. Palkkojen keskimääräistä nopeampi nousu johtuu työmarkkinatilanteen kiristymisestä, lokakuulle 2022 kaavaillusta minimipalkkojen korotuksesta Saksassa sekä inflaation nopeutumisen kerrannaisvaikutuksista.

Vuonna 2022 ulkoisten hintapaineiden odotetaan olevan paljon voimakkaampia kuin euroalueen sisäiset hintapaineet, mutta niiden odotetaan heikkenevän huomattavasti arviointijakson muina vuosina. Tuonnin deflaattorin vuotuisen kasvuvauhdin odotetaan olevan 8,2 % vuonna 2022. Muutoksen taustalla on lähinnä öljyn ja muiden raaka-aineiden kuin energian hinnannousu, mutta siihen vaikuttaa myös tuotantokustannusten nousu tuotantopanosten heikon saatavuuden vuoksi. Tuontihintojen nousun odotetaan vaimenevan vuodesta 2023 alkaen ja olevan 0,7 % vuonna 2024.

Joulukuussa 2021 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin verrattuna YKHI-inflaatio on nyt arvioitu 1,9 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2022 ja 0,3 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2023 sekä 0,1 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2024. Kumulatiivisesta tarkistuksesta kolme neljäsosaa liittyy heilahteluille alttiisiin energia- ja elintarvikekomponentteihin ja yksi neljäsosa liittyy ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettuun YKHI-inflaatioon. Tarkistuksissa on otettu huomioon viimeaikainen odotettua nopeampi inflaatiokehitys, Ukrainan sodasta johtuvat voimakkaat ja pitkittyvät energian hintapaineet ja toimitushäiriöt sekä palkkojen nousun nopeutuminen muun muassa Saksan minimipalkkoihin kaavaillun korotuksen myötä. Lisäksi on otettu huomioon, että kyselypohjaisten indikaattorien mukaan keskipitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat viime aikoina palautuneet EKP:n inflaatiotavoitteen mukaisiksi. Inflaatiokehitystä hidastavat Ukrainan konfliktin vaikutus kysyntään ja se, että korot on nyt oletettu markkinaodotusten perusteella merkittävästi korkeammiksi kuin joulukuisissa asiantuntija-arvioissa. Arviointijakson loppua kohti inflaatiota nopeuttavilla tekijöillä on kuitenkin suurempi vaikutus.