Eurooppalainen yhteistyö
EKP on Euroopan unionin toimielin. Riippumattomuutensa ja tehtäviensä luonteen vuoksi sillä on kuitenkin erityisasema EU:n toimielinten joukossa.
Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa EKP:n ensisijaiseksi tehtäväksi on asetettu hintavakauden ylläpitäminen. Lisäksi EKP:lle on annettu muita tehtäviä. Jotta EKP voisi täyttää tehtävänsä, sille on perussopimuksessa taattu täysi riippumattomuus poliittisista vaikuttamisyrityksistä.
Riippumattomuudesta ja yksinomaisesta rahapoliittisesta toimivallasta seuraa, että EKP:n suhteet muihin päätöksentekoelimiin rajoittuvat vuoropuheluun, joka ei velvoita oikeudellisesti. Perussopimukseen kirjattujen tilivelvollisuusvaatimusten mukaan EKP:n on kuitenkin vastattava toiminnastaan EU:n kansanedustuslaitokselle eli Euroopan parlamentille.
Suhteet eurooppalaisiin instituutioihin
Käymällä vuoropuhelua muiden päätöksentekoelinten ja työmarkkinaosapuolten kanssa EKP hankkii ensi käden tietoa, kuulee muiden näkemyksiä ja voi perustella rahapoliittisia päätöksiään. Siten eri osapuolet saavat entistä selvemmän kuvan EKP:n toiminnasta ja omien toimiensa vaikutuksesta hintakehitykseen. Vuoropuhelu parantaa tiedonkulkua, auttaa osapuolia ymmärtämään paremmin toistensa politiikkanäkemyksiä ja mahdollistaa näkemystenvaihdon yhteisesti tärkeistä asioista kunkin osapuolen toimivaltuudet huomioiden.
EKP pitää yllä suhteita seuraaviin EU:n toimielimiin ja muihin instituutioihin.
EKP:n riippumattomuuden vastapainona on tilivelvollisuus, jonka kautta voidaan valvoa, miten EKP täyttää perussopimuksessa asetetut tehtävänsä. EKP raportoi päätöksistään ja niiden perusteista Euroopan parlamentille, joka edustaa EU:n kansalaisia. Ainoana suorilla vaaleilla valittuna EU:n toimielimenä Euroopan parlamentilla onkin keskeinen rooli EKP:n demokraattisessa valvonnassa. Tarkempia tietoja on EKP:n verkkosivujen tilivelvollisuusosiossa. EKP:n pankkivalvontatehtäviin liittyvän tilivelvollisuuden täyttämiseksi valvontaelimen puheenjohtaja käy säännöllisesti kuultavana Euroopan parlamentissa ja osallistuu myös keskusteluihin. Lisäksi Euroopan parlamentti osallistuu EKP:n johtokunnan jäsenten sekä valvontaelimen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan nimittämismenettelyyn antamalla lausuntonsa EU:n neuvoston suosittelemista ehdokkaista.
Perussopimuksen artiklan 284 mukaisesti EKP:n pääjohtaja kutsutaan EU:n neuvoston kokouksiin, kun niissä käsitellään EKPJ:n tavoitteisiin ja tehtäviin liittyviä seikkoja. Yleensä kyseessä ovat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden talous- ja valtiovarainministerien muodostaman Ecofin-neuvoston kokoukset. Lisäksi EKP:n pääjohtaja osallistuu säännöllisesti Eurooppa-neuvoston kokouksiin sekä euroryhmän kokouksiin eli euroalueen valtiovarainministereiden kuukausittaisiin epävirallisiin tapaamisiin. Valvontaelimen puheenjohtaja osallistuu joihinkin euroryhmän kokouksiin EKP:n pankkivalvontatehtäviin liittyvän tilivelvollisuuden täyttämiseksi.
EKP:n edustajat osallistuvat myös kokousten valmistelusta vastaavien elinten toimintaan. Vastaavasti muita EU:n päätöksentekijöitä voi olla läsnä EKP:n neuvoston kokouksissa ilman äänioikeutta.
Euroopan komissio on yksi EKP:n keskeisistä yhteistyökumppaneista, sillä se valvoo EU:n perussopimusten noudattamista ja tekee ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi. EKP:n ja komission vuoropuhelu on erityisen tärkeää siksi, että komissiolla on merkittävä asema talouspolitiikan koordinoinnissa ja useiden talous- ja rahaliittoon liittyvien tehtävien hoitamisessa. Komissio kuulee EKP:tä säännöllisesti etenkin finanssialan lainsäädäntöön liittyvistä lakiehdotuksista ja muista aloitteista. Yksi komission jäsen voi osallistua EKP:n neuvoston kokouksiin ilman äänioikeutta. EKP ja komissio ovat yhteydessä myös osallistuessaan Eurooppa-neuvoston, EU:n neuvoston ja euroryhmän kokouksiin.
Kaikkien EU:n toimielinten tavoin EKP:n on noudatettava Euroopan unionin tuomioistuimen päätöksiä.
Lisäksi EKPJ:n ja EKP:n perussäännössä määrätään kahdenlaisesta ulkoisesta valvonnasta: riippumattomat ulkopuoliset tilintarkastajat tarkastavat EKP:n tilinpäätöksen, ja Euroopan tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EKP:n hallinnon tehokkuuden. EKP:hen myös sovelletaan EU:n petostentorjuntasääntöjä.
EKP:llä on tiiviit suhteet moniin EU:n viranomaisiin, joiden kanssa sillä on toimivaltuuksia samoilla aloilla. EKP tekee tärkeää yhteistyötä Euroopan finanssivalvojien järjestelmään (EFVJ) kuuluvien viranomaisten kanssa. Ne ovat Euroopan järjestelmäriskikomitea (EJRK) sekä kolme mikrovakaussääntelystä vastaavaa Euroopan valvontaviranomaista. EKP tarjoaa EJRK:n käyttöön sihteeristön sekä hallintoon, tietojen analysointiin ja logistiikkaan liittyvää tukea. EKP:llä on tiiviit yhteistyösuhteet myös yhteiseen kriisinratkaisuneuvostoon pankkitoiminnan kriisinratkaisua varten. EKP ja Euroopan vakausmekanismi valvovat yhteistyössä makrotalouden sopeutusohjelman käyttöönottoa rahoitustukea tarvitsevissa jäsenvaltioissa.
EKP pitää yhteyttä työmarkkinaosapuoliin Eurooppa-neuvoston kesäkuussa 1999 käynnistämän makrotaloudellisen vuoropuhelun muodossa. Tässä yhteydessä EKP voi selventää rahapolitiikkansa linjaa ja sen taustoja ja vakauttaa siten inflaatio-odotuksia sekä saada työmarkkinaosapuolilta ensi käden tietoa.
Joissakin tehtävissä (esimerkiksi tilastoinnissa) EKP:llä on yhteisiä toimivaltuuksia EU:n muiden toimielinten tai laitosten kanssa. Näitä tehtäviä koskevasta yhteistyöstä on määrätty Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa. EKP osallistuu myös lainsäädäntöprosessiin antamalla lausuntoja EKPJ:n kannalta merkittävistä ehdotuksista EU:n tai jäsenvaltioiden lainsäädännöksi. Tietyissä tapauksissa se voi myös tehdä ehdotuksia EU:n lainsäädännöksi tai antaa itse säädöksiä.