Venäjän sotatoimet Ukrainassa ovat heikentäneet luottamusta huomattavasti, voimistaneet energian ja elintarvikkeiden hinnannousua ja pahentaneet toimitusketjujen häiriöitä, joita lisäävät myös uudet pandemiaan liittyvät rajoitukset Kiinassa. Nämä tekijät hidastavat voimakkaasti talouden elpymistä euroalueella. Pandemiaan liittyviä rajoituksia on kuitenkin lievennetty, mikä piristää tuntuvasti toimintaa palvelualoilla.^[1] Asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa nojaudutaan oletukseen, että Venäjää koskevat tämänhetkiset pakotteet (ja EU:n määräämä öljysaarto) pysyvät voimassa koko arviointijakson ajan ja taistelut jatkuvat kiivaina tämän vuoden loppuun mutta tilanne ei enää pahene. Energiatoimitusten häiriöt eivät oletusten mukaan johda säännöstelyyn euroalueen maissa, ja tuotantokapeikotkin purkautuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat siis arvioissa huomattavasti aiempaa heikommat (mutta yhä myönteiset). Kun kasvun esteet väistyvät vuoden 2022 jälkeen, kasvu on keskipitkällä aikavälillä jonkin verran pitkän aikavälin keskiarvoaan vahvempaa. Taustalla ovat talouden asteittainen elpyminen pandemian vaikutuksista, sodan kielteisten vaikutusten väistyminen ja vankka työmarkkinatilanne. Euroalueen BKT:n odotetaan kasvavan keskimäärin 2,8 % vuonna 2022 (mistä 2,0 prosenttiyksikköä on kasvuperintöä vuodelta 2021) ja 2,1 % vuosina 2023 ja 2024. Vuoden 2022 kasvunäkymät ovat nyt 0,9 prosenttiyksikköä heikommat ja vuoden 2023 näkymät 0,7 prosenttiyksikköä heikommat kuin EKP:n maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa lähinnä Ukrainan sodan taloudellisten vaikutusten vuoksi. Vuoden 2024 kasvunäkymät ovat puolestaan nyt 0,5 prosenttiyksikköä aiempaa paremmat, sillä taloudellinen toiminta piristyy esteiden väistyessä.

Inflaatio kiihtyi voimakkaasti alkuvuodesta 2022, ja se vaikuttaa pysyvän nopeana pitemmän aikaa. YKHI-kokonaisinflaation odotetaan pysyvän hyvin nopeana suurimman osan vuotta 2022.^[2] Se on keskimäärin 6,8 % vuonna 2022 ja vaimenee sitten vähitellen vuodesta 2023 alkaen. Vuoden 2024 jälkipuoliskolla inflaatio lähenee jo EKP:n tavoitetta. Hintapaineet pysyvät lähiaikoina poikkeuksellisen suurina, sillä öljy ja kaasu ovat kallistuneet ja elintarvikeraaka-aineiden hinnat ovat nousseet voimakkaasti Ukrainan sodan vuoksi. Myös taloudellisen toiminnan piristyminen ja kansainvälisten toimitusketjujen ongelmat lisäävät hintapaineita. Futuurihintojen perusteella inflaation odotetaan hidastuvan 3,5 prosenttiin vuonna 2023 ja 2,1 prosenttiin vuonna 2024, kun energian ja elintarvikeraaka-aineiden hinnannousu vaimenee eikä uusia hintasokkeja ilmene. Paluu tavanomaiseen rahapolitiikkaan vaikuttaa markkinaodotuksiin, eli korkojen oletetaan nousevan. Se hidastaa inflaatiota välittymismekanismiin liittyvällä viiveellä. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu YKHI-inflaatio pysyy hyvin nopeana vuoden 2022 lopulle, mutta sitten sen odotetaan hidastuvan, kun taloudellisen toiminnan uudelleen käynnistymisestä johtuvat inflaatiopaineet laantuvat, tuotantokapeikot purkautuvat ja energian tuotantokustannusten noususta johtuvat inflaatiopaineet vähenevät. Talouden elpyminen, työmarkkinatilanteen kiristyminen ja nopean inflaation kompensointi palkoissa – jotka nousevat odotettavasti paljon pitkän aikavälin keskiarvoaan voimakkaammin – nopeuttanevat pohjainflaatiota arviointijakson lopulle saakka, mutta pitemmän aikavälin inflaatio-odotukset pysyvät perusskenaariossa tavoitteen mukaisina. Inflaatio on nyt arvioitu huomattavasti nopeammaksi kuin EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2022 arvioissa. Inflaatio on tuoreimpien tietojen mukaan ollut odotettua nopeampaa. Lisäksi energian ja elintarvikeraaka-aineiden hinnat ovat tämänkertaisissa arvioissa korkeammat, toimitushäiriöistä johtuvat inflaatiopaineet jatkuvat pitempään, palkat nousevat voimakkaammin ja euron kurssi on heikompi. Nämä tekijät vaikuttavat inflaatioon enemmän kuin sitä vaimentavat korko-oletukset ja kasvunäkymien heikentyminen.

Euroalueen BKT- ja inflaatioarviot

(vuotuinen prosenttimuutos)

Näkymiin liittyvän huomattavan epävarmuuden vuoksi tämänkertaisia arvioita on täydennetty kielteisellä skenaariolla, jossa energiantuonnin vakavat häiriöt Euroopassa johtavat energian kallistumiseen entisestään ja tuotannon vähentämiseen. Kielteisessä skenaariossa inflaatiovauhti on keskimäärin 8,0 % vuonna 2022 ja 6,4 % vuonna 2023 mutta vuonna 2024 enää 1,9 % eli vaimeampaa kuin perusskenaariossa. Skenaariossa oletetaan, että raaka-aineiden hinnat nousevat voimakkaasti vuoden 2022 lopulle saakka ja sitten huomattavasti hitaammin. BKT kasvaa kielteisessä skenaariossa vain 1,3 % vuonna 2022, supistuu 1,7 % vuonna 2023 ja kasvaa jälleen 3 % vuonna 2024. BKT pysyy koko arviointijakson ajan huomattavasti pienempänä kuin perusskenaariossa. Tämänkertaisten arvioiden herkkyysanalyysit liittyvät kielteisen skenaarion keskeisiin taustatekijöihin, palkkojen indeksoinnin mahdollisen lisääntymisen vaikutuksiin sekä perusskenaariosta poikkeavaan energian hintakehitykseen.

1 Reaalitalous

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä BKT:n kasvu voimistui ja oli 0,6 %, vaikka pandemia edellytti yhä rajoituksia, toimitushäiriöt vaikeuttivat tuotantoa, energian ja elintarvikkeiden hinnat nousivat voimakkaasti ja sota Ukrainassa lisäsi epävarmuutta vuosineljänneksen lopulla. BKT:n kasvu oli siis 0,2 % vahvempaa kuin EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2022 arvioissa, mutta Irlannissa sijaitsevien monikansallisten yhtiöiden toimintaan liittyvän vaihtelun vuoksi luku ei välttämättä anna oikeaa kuvaa taloudellisen toiminnan vahvistumisesta euroalueella.^[3] Yksityinen kulutus heikkeni ensimmäisellä vuosineljänneksellä edelleen, sillä pandemiaan liittyviä rajoituksia tiukennettiin vuodenvaihteessa (niitä alettiin tosin lieventää huomattavasti taas maaliskuussa) ja käytettävissä olevat reaalitulot pienenivät inflaation vaikutuksesta. Nettovienti ja varastojen kehitys kuitenkin vahvistivat talouskasvua vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.

Kuvio 1

Euroalueen BKT:n kehitys

(neljännesvuotuinen prosenttimuutos, neljännesvuosittaiset tiedot puhdistettu kausivaihtelusta ja korjattu työpäivien lukumäärällä)

BKT:n kasvun odotetaan olevan vaimeaa vuoden 2022 toisella neljänneksellä (ks. kuvio 1). Kasvua jarruttavat energian ja elintarvikkeiden kalleus, jatkuvat tuotantokapeikot ja erittäin epävarma tilanne. Pandemiaan liittyvien rajoitusten asteittainen poistaminen ja pandemian aikana kertyneet ylimääräiset säästöt vaikuttavat kuitenkin kasvua vahvistavasti. Suhdanneindikaattorien ja kyselytietojen mukaan sota Ukrainassa on saanut kotitaloudet vähentämään tavaroiden hankintaa. Lähikontaktia edellyttävien palvelujen käyttö on kuitenkin lisääntynyt, joten yksityinen kulutus todennäköisesti vahvistuu toisella vuosineljänneksellä. Näiden tekijöiden vuoksi BKT:n kasvu on nyt arvioitu huomattavasti vaimeammaksi kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa. BKT:n arvioidaan nyt kasvavan toisella vuosineljänneksellä 0,2 % (eli 0,8 prosenttiyksikköä vähemmän) ja kolmannella neljänneksellä 0,4 % (eli 0,6 prosenttiyksikköä vähemmän kuin edellisissä arvioissa).

Kasvun esteiden väistyessä BKT:n kasvun odotetaan vähitellen piristyvän. BKT:n määrän arvioidaan kuitenkin olevan koko arviointijakson ajan huomattavasti pienempi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa. Arvio kasvun kohentumisesta perustuu oletukseen, että tilanne Ukrainassa rauhoittuu jonkin verran vuoden 2022 loppuun mennessä, pandemian vaikutus talouteen pienenee entisestään, kulutustottumukset normalisoituvat ja tuotantokapeikot purkautuvat vuoden 2023 loppuun mennessä. Lisäksi oletetaan, että viennin kasvu vahvistuu, kun hintakilpailukyky paranee suhteessa Yhdysvaltoihin ja muihin keskeisiin kauppakumppaneihin ja ulkomainen kysyntä elpyy. Sota Ukrainassa vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja kiihdyttää siten jo ennestään nopeaa inflaatiota, jonka odotetaan supistavan käytettävissä oleva reaalituloja ja alentavan pandemian aikana kertyneiden mittavien säästöjen reaaliarvoa. Inflaation odotetaan siis vaimentavan kulutusta lyhyellä aikavälillä. Kun inflaatio hidastuu keskipitkällä aikavälillä, reaalitulot alkavat vähitellen taas kasvaa ja kulutus vahvistuu. Luottamuksen heikentyminen ja kasvanut epävarmuus lisäävät varovaisuussäästämistä lyhyellä aikavälillä, mutta niidenkin vaikutuksen odotetaan väistyvän. Taloutta tuettiin mittavin toimin koronaviruskriisissä vuosina 2020–2021. Vuonna 2022 investointien odotetaan lisääntyvän, kun niitä rahoitetaan Next Generation EU (NGEU) ‑ohjelman eli EU:n elpymisrahaston varoilla, ja lisäksi valtiot toteuttavat uusia tukitoimia energian kallistumisen ja Ukrainan sodan vuoksi. Vuonna 2023 finanssipolitiikan vaikutuksen odotetaan hidastavan kasvua, kun osa tukitoimista päättyy. Arviointijakson lopulla finanssipolitiikan odotetaan olevan elvyttävämpää kuin ennen pandemiaa ja vaikuttavan siten myönteisesti BKT:n määrään. Koska BKT:n kasvunäkymät ovat nyt aiempaa heikommat lyhyellä aikavälillä ja kasvun odotetaan piristyvän keskipitkällä aikavälillä vain jonkin verran, BKT:n arvioidaan jäävän arviointijaksolla tuntuvasti pienemmäksi kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa (ks. kuvio 2).

Kuvio 2

Euroalueen BKT

(määrätiedot ketjuindeksinä, IV/2019 = 100)

Euroalueen talousnäkymiin liittyy suurta epävarmuutta Ukrainan sodan vuoksi. Jos esimerkiksi energiantuonti vähenee tuntuvasti, energian hinta voi nousta entisestään ja tuotantoa voidaan joutua vähentämään. Kehikossa 3 esitetään kielteinen skenaario, jossa tarkastellaan Ukrainan sotaan liittyvien riskien mahdollista vaikutusta taloudelliseen toimintaan ja hintakehitykseen.

Taulukko 1

Euroalueen talousnäkymiä koskevat arviot

(vuotuinen prosenttimuutos, ellei toisin mainita)

Inflaation kiihtymisestä ja Ukrainan sodan aiheuttamasta epävarmuudesta huolimatta yksityisen kulutuksen arvioidaan elpyvän vuonna 2022, kun pandemiarajoituksia poistetaan. Yksityinen kulutus on heikentynyt kahden vuosineljänneksen ajan, mutta sen arvioidaan elpyvän vuoden 2022 toiselta neljännekseltä alkaen, sillä pandemiaan liittyvien rajoitusten lieventäminen lisää lähikontaktia edellyttävien palvelujen kysyntää. Rajoitusten vähenemisen ansiosta yksityinen kulutus kasvaa Ukrainan sodan aiheuttamasta epävarmuudesta ja luottamuksen heikentymisestä sekä energian ja elintarvikkeiden hinnannoususta huolimatta. Kulutuksen kasvun odotetaan vahvistuvan myös, kun energian kallistumista kompensoidaan finanssipoliittisin toimin ja osa pandemian aikana kertyneistä säästöistä otetaan käyttöön. Kulutuksen kasvu on reaalitulojen kasvua voimakkaampaa vielä ensi vuonna, mutta sen odotetaan vaimenevan arviointijakson loppua kohden. Vuosina 2022 ja 2023 kulutuksen arvioidaan kasvavan huomattavasti hitaammin kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa, sillä varovaisuussäästäminen on lisääntynyt, inflaatio on nopeutunut ja joidenkin kulutustavaroiden saanti on vaikeutunut entisestään.

Inflaation nopeutuessa käytettävissä olevat reaalitulot pienenevät vuonna 2022, vaikka palkkakehitys vahvistuu ja työmarkkinatilanne on vankka. Käytettävissä olevien reaalitulojen arvioidaan supistuneen tuntuvasti kuluvan vuoden ensimmäisellä neljänneksellä, kun inflaatio kiihtyi ja nettomääräiset tulonsiirrot vähenivät. Reaalitulojen odotetaan alkavan taas kasvaa vuoden loppua kohden lähinnä työmarkkinatilanteen kiristymisen ja palkkojen nopean nousun myötä. Etenkin pienituloisten kotitalouksien ostovoimaa tuetaan todennäköisesti kompensoimalla energian kallistumista finanssipoliittisilla toimilla. Vaikutus kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin on arvioissa kaikkiaan noin 1,4 % vuosina 2021–2022.

Kotitalouksien säästämisasteen arvioidaan laskevan hieman alemmaksi kuin ennen kriisiä, mutta kehitys tasoittuu arviointijakson loppua kohden. Säästämisasteen odotetaan laskevan koko vuoden 2022, kun kuluttajien säästäminen normalisoituu pandemiaan liittyvien rajoitusten höllentämisen myötä. Ukrainan sodan aiheuttama epävarmuus on kuitenkin lisännyt varovaisuussäästämistä, joten säästämisasteen odotetaan laskevan lyhyellä aikavälillä hitaammin kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa ennakoitiin. Lisäksi kotitalouksille on kertynyt pandemian aikana runsaasti ylimääräisiä säästöjä, joiden odotetaan pitävän kulutusta yllä energian hintasokista huolimatta. Inflaation nopeutuminen on kuitenkin pienentänyt säästöjen reaaliarvoa. Kaikki kertyneet säästöt eivät myöskään tule käyttöön, sillä ylimääräisiä säästöjä on kertynyt lähinnä verraten vauraille kotitalouksille, joiden jäsenet ovat iäkkäämpiä eivätkä välttämättä käytä ylimääräisiä varoja kulutukseen. Energian ja elintarvikkeiden hintasokista on eniten haittaa pienituloisille kotitalouksille, sillä ne käyttävät yleensä suuren osan tuloistaan energiaan ja ruokaan ja niille on myös kertynyt pandemian aikana vähemmän säästöjä.

Kehikko 1
Korkoja, raaka-aineiden hintoja ja valuuttakursseja koskevat tekniset oletukset

Korot sekä kaasun, öljyn ja muiden energiaraaka-aineiden hinnat on nyt oletettu huomattavasti korkeammiksi ja euron kurssi heikommaksi kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa. Korkoja ja raaka-aineiden hintoja koskevat tekniset oletukset perustuvat markkinaodotuksiin 17.5.2022 saakka. Lyhyitä korkoja mitataan kolmen kuukauden euriborkorolla, ja markkinaodotukset johdetaan futuurisopimusten pohjalta. Tällä menetelmällä keskimääräiseksi korkotasoksi saadaan 0,0 % vuonna 2022 ja 1,3 % vuonna 2023 sekä 1,6 % vuonna 2024. Markkinaodotusten mukaan valtion 10 vuoden joukkolainojen vuotuiset nimellistuotot euroalueella ovat keskimäärin 1,4 % vuonna 2022. Tuotot kasvavat arviointijakson aikana vähitellen ja ovat keskimäärin 2,1 % vuonna 2024.^[4] Maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioihin verrattuna markkinaodotuksiin perustuvat lyhyet korot on nyt oletettu noin 0,40 prosenttiyksikköä korkeammiksi vuonna 2022, 1,00 prosenttiyksikköä korkeammiksi vuonna 2023 ja 0,90 prosenttiyksikköä korkeammiksi vuonna 2024, sillä rahapolitiikan odotetaan tiukentuvan kaikkialla maailmassa. Myös valtion pitkien joukkolainojen tuotot on nyt arvioitu noin 0,60 prosenttiyksikköä suuremmiksi vuonna 2022, 0,90 prosenttiyksikköä suuremmiksi vuonna 2023 ja 1,00 prosenttiyksikköä suuremmiksi vuonna 2024.

Raaka-aineiden hintoja koskevat oletukset perustuvat asiantuntija-arvioiden viimeistelyä edeltäneiden kymmenen työpäivän keskimääräisiin futuurihintoihin. Brent-raakaöljyn barrelihinnan oletetaan nousevan ja olevan keskimäärin 105,8 Yhdysvaltain dollaria vuonna 2022 (71,1 dollaria vuonna 2021) mutta laskevan sitten ja olevan 84,3 dollaria vuonna 2024. Maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioihin verrattuna öljybarrelin dollarihinta on nyt siis oletettu 14 % korkeammaksi vuonna 2022 ja 13 % korkeammaksi vuonna 2023 sekä 9 % korkeammaksi vuonna 2024, sillä energiantuonti Venäjältä vähenee pakotteiden vuoksi (ks. kehikko 2). Asiantuntija-arvioissa käytettäviin teknisiin oletuksiin on hiljattain otettu mukaan myös kaasun hintakehitystä koskevia oletuksia. Kaasun hinnan oletetaan olevan keskimäärin 99 euroa megawattitunnilta vuonna 2022 (47 euroa vuonna 2021) mutta laskevan sitten ja olevan enää 63 euroa megawattitunnilta vuonna 2024.^[5] Kehikon 5 herkkyysanalyyseissa tarkastellaan, miten energian hintakehitystä koskevien oletusten muuttuminen vaikuttaisi talouskehitykseen perusskenaariossa.

Muiden energiaraaka-aineiden dollarihintojen odotetaan nousevan vuonna 2022 ja laskevan vuosina 2023–2024. Päästöoikeuksien hinnan EU:n päästökauppajärjestelmässä oletetaan olevan futuurihintojen perusteella 89,7 euroa hiilidioksiditonnilta vuonna 2022 ja 93,2 euroa tonnilta vuonna 2023 sekä 97,3 euroa tonnilta vuonna 2024.

Kahdenvälisten valuuttakurssien oletetaan pysyvän arviointijakson aikana muuttumattomina sillä tasolla, jolla ne keskimäärin olivat asiantuntija-arvioiden viimeistelyä edeltäneiden kymmenen työpäivän aikana. Euron keskimääräisen dollarikurssin oletetaan siis olevan 1,07 vuonna 2022. Vuosina 2023–2024 sen oletetaan olevan 1,05 eli noin 6 % heikompi kuin maaliskuun 2022 arvioissa. Euron efektiivinen valuuttakurssi oletetaan nyt 2 % heikommaksi kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa.

Tekniset oletukset

Asuinrakennusinvestointien kasvun arvioidaan hidastuvan lyhyellä aikavälillä ja piristyvän sitten vähitellen. Venäjän sota Ukrainassa on pahentanut työvoima- ja raaka-ainepulaa, ja rahoitusolot ovat heikentyneet luotonmyöntökriteerien tiukentuessa ja epävarmuuden kasvaessa. Näiden tekijöiden yhteisvaikutuksen arvioidaan hidastavan asuinrakennusinvestointien kasvua huomattavasti lyhyellä aikavälillä. Keskipitkällä aikavälillä asuinrakennusinvestointien kasvu piristynee kuitenkin vähitellen, kun kysyntä on vahvaa etenkin suurituloisten kotitalouksien hankkiessa asuntoja ja toimitusongelmat ja epävarmuus vähenevät. Asuinrakennusinvestointien kasvun arvioidaan olevan arviointijaksolla kaiken kaikkiaan vaimeaa, sillä rahoitusolojen ennakoidaan heikentyvän edelleen. Korkotason palautuminen normaaliksi vaikuttaa investointien kehitykseen enemmän kuin ns. Tobinin q^[6] ja käytettävissä olevien tulojen kasvu.

Ukrainan sodan odotetaan vaimentavan yritysten investointien kasvua lyhyellä aikavälillä, mutta kasvun odotetaan taas elpyvän, kun geopoliittiset jännitteet ja tuotantokapeikot vähenevät ja EU:n elpymisrahastosta aletaan maksaa avustuksia. Vuonna 2022 investointien kasvu todennäköisesti hidastuu, kun epävarmuus lisääntyy, energia kallistuu, rahoitusolot tiukentuvat, tuotantokapeikot pahenevat ja yritysten luottamus, kapasiteetin käyttöaste ja pääomahyödykkeiden tuottajien tilauskanta heikkenevät. Investointien kasvun odotetaan vahvistuvan vuonna 2023, kun toimitushäiriöt helpottavat ja epävarmuudenkin oletetaan vähitellen vähenevän. Vaikka yritysten lainakorot nousevat, reaalikorkojen arvioidaan pysyvän keskipitkällä aikavälillä verraten suotuisina verrattuna pitkän aikavälin keskiarvoon. Myös EU:n elpymisrahasto vaikuttaa myönteisesti investointien kasvuun. Voittojen arvioidaan kasvavan vuodesta 2022 lähtien, ja lisäksi siirtyminen vähähiilisempään talouteen edellyttää uusia investointeja, kuten myös pyrkimykset vähentää Euroopan talouden riippuvuutta Venäjältä tuotavasta energiasta.

Kehikko 2
Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

Lyhyellä aikavälillä maailmantalouden kasvua heikentävät ennen kaikkea Ukrainan sodan taloudelliset seuraukset ja Kiinassa toteutetut sulkutoimet. Sota vaikuttaa raaka-aineiden hintoihin ja toimitusketjuihin ja lisää geopoliittista epävarmuutta. Vaikutukset eivät rajoitu kaupan ja taloudellisten yhteyksien välityksellä Venäjään ja Ukrainaan läheisesti sidoksissa oleviin maihin ja alueisiin. Sota siis heikentää maailmantalouden kasvua, ja lisäksi se voimistaa inflaatiopaineita entisestään. Koronavirus (covid-19) on alkanut jälleen levitä nopeammin Aasiassa ja etenkin Kiinassa, ja rajoitustoimien tiukentuminen lisää kansainvälisiin toimitusketjuihin kohdistuvia paineita. Inflaatiopaineiden vuoksi useiden maiden keskuspankit ovat jo muuttaneet rahapolitiikkaansa, eli rahoitusolot tiukentuvat.

Arvioiden mukaan maailmantalouden BKT:n kasvu euroalueen ulkopuolella on 3,0 % vuonna 2022 ja 3,4 % vuonna 2023 sekä 3,6 % vuonna 2024 – eli BKT on nyt arvioitu heikommaksi kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa. Vaikka maailmantalouden kasvu on melko tasaista arviointijakson viimeisinä vuosina, kehittyneiden talouksien ja nousevien markkinatalousmaiden talouskasvussa on eroja. Kehittyneissä talouksissa kasvun odotetaan heikkenevän vuonna 2023 ja tasaantuvan sen jälkeen, kun valtioiden tukitoimet vähenevät ja inflaatiopaineet vähitellen hälvenevät taloudellisen toiminnan elpyessä pandemian jälkeen. Nousevissa markkinatalousmaissa tämän vuoden kasvunäkymiä heikentää etenkin Venäjän ja Ukrainan kasvunäkymien selvä huonontuminen, mutta myös Kiinan talouskasvu on hidastunut. Arviointijakson muina vuosina taloudellinen toiminta kuitenkin lisääntyy nousevissa markkinatalousmaissa vähitellen.

Venäjän talouden odotetaan vajoavan tänä vuonna syvään taantumaan. Maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioiden jälkeen Venäjälle on asetettu tiukempia taloudellisia pakotteita. Iso-Britannia ja Yhdysvallat ovat kieltäneet energiaraaka-aineiden tuonnin Venäjältä, ja kaikki G7-maat ovat sitoutuneet joko luopumaan venäläisestä öljystä vähitellen tai kieltämään sen tuonnin kokonaan mahdollisimman pian. EU on jo aiemmin asettanut venäläisen kivihiilen tuontikieltoon, ja nyt on sovittu myös öljyn tuontikiellon asteittaisesta käyttöönotosta. Pakotteiden vaikutusta Venäjän talouteen vahvistavat vielä laajamittaiset yksityisen sektorin boikotit, jotka vaikeuttavat tuotantoa ja logistiikkaa. Lisäksi kiihtyvä inflaatio ja tiukat rahoitusolot heikentävät maan kotimaista kysyntää. Asiantuntija-arvioiden mukaan maan talous vajoaa syvään taantumaan, josta sen on vaikea elpyä, sillä oletuksena on, että tähän mennessä asetetut taloudelliset pakotteet pysyvät voimassa koko arviointijakson ajan.

Pandemiaan liittyvät toimitushäiriöt Aasian-kaupassa ja sota Ukrainassa heikentävät maailmankaupan kasvua huomattavasti lyhyellä aikavälillä. Kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt ovat viime aikoina lisääntyneet, mutta niiden vaikutuksen odotetaan väistyvän vähitellen vuoden 2023 loppuun mennessä. Sotaan ja pandemiaan liittyvien häiriöiden oletetaan siis vaikuttavan maailman tuotantoketjuihin vain tilapäisesti. Tavaratuonnin euroalueen ulkopuolella arvioidaan kasvavan 4,3 % vuonna 2022 ja 3,1 % vuonna 2023 sekä 3,7 % vuonna 2024. Tuonnin on nyt arvioitu kasvavan tänä ja ensi vuonna vähemmän ja vuonna 2024 suunnilleen saman verran kuin maaliskuisissa asiantuntija-arvioissa. Sen sijaan euroalueen vientikysynnän arvioidaan kasvavan vaimeammin. Arviota on heikennetty enemmän kuin muun maailman tuontia koskevaa arviota, sillä useilla euroalueen kauppakumppaneilla Euroopassa on tiiviit taloudelliset suhteet Venäjään ja Ukrainaan ja sodan vaikutus tuntuu niiden taloudessa erityisen voimakkaana. Myös euroalueen vientikysynnän kehityksen arvioidaan siis lähiaikoina heikkenevän mutta elpyvän sitten vähitellen.

Kansainvälisten toimitusketjujen ja raaka-ainemarkkinoiden häiriöiden odotetaan lisäävän inflaatiopaineita entisestään. Huhtikuussa vuotuinen kuluttajahintainflaatio oli OECD-maissa (Turkkia lukuun ottamatta) 7,1 % eli nopeampaa kuin yli kolmeen vuosikymmeneen. Kyselytietojen perusteella sekä tuotantopanosten että tuotosten hinnat nousevat tehdasteollisuudessa ja palvelualoilla, eli inflaatiopaineet näkyvät sekä yritysten että kuluttajien maksamissa hinnoissa. Raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousun odotetaan tänä vuonna voimistavan inflaatiopaineita entisestään lyhyellä aikavälillä ja varsinkin nousevissa markkinatalousmaissa, joissa energian ja elintarvikkeiden osuus kulutusmenoista on suurempi kuin kehittyneissä talouksissa. Suurimmissa kehittyneissä talouksissa inflaatiota kiihdyttävät myös vahva kysyntä ja palkkojen nousu työmarkkinatilanteen kiristyessä.

Kansainvälistä ympäristöä koskevat oletukset

(vuotuinen prosenttimuutos)

Sota Ukrainassa ja tuotantohäiriöiden lisääntyminen vaimentavat lyhyellä aikavälillä kaupan elpymistä, mutta sen odotetaan taas voimistuvan vuonna 2023. Euroalueen vientikysyntä oli jo alkanut piristyä vuoden 2021 lopulla, mutta sota Ukrainassa ja tuotantokapeikot Kiinassa heikentävät euroalueen vientinäkymiä lyhyellä aikavälillä. Vaikka hintakilpailukyky kohenee euron kurssin heikkenemisen ja tärkeimpien kauppakumppanimaiden suhteellisen korkeiden vientihintojen ansiosta ja myös palvelukaupan odotetaan elpyvän, nämä tekijät eivät riitä kompensoimaan sodan vaikutusta. Kaiken kaikkiaan euroalueen viennin vuotuinen kasvu on nyt arvioitu huomattavasti heikommaksi vuosina 2022 ja 2023. Myös tuonnin kasvu on arvioitu pienemmäksi kuin edellisissä asiantuntija-arvioissa, sillä euroalueen taloudellisen toiminnan odotetaan jäävän vaisuksi lyhyellä aikavälillä. Nettoviennillä odotetaan olevan vain pieni vaikutus BKT:n kasvuun vuonna 2022. Oletuksena on, että konfliktin ja tuotantohäiriöiden vaikutus pienenee ja myös pandemiaan liittyvät rajoitukset Aasiassa vähenevät vuoden 2022 jälkipuoliskolta lukien, joten euroalueen kauppa palautunee vähitellen pitkän aikavälin kasvu-uralleen.

Työmarkkinoilla sodan vaikutuksen odotetaan jäävän melko vähäiseksi. Ukrainan sodan taloudelliset vaikutukset heikentävät työvoiman kysyntää tehdasteollisuudessa, mutta työllisyyden arvioidaan silti kasvavan 1,9 % vuonna 2022, sillä pandemiaan liittyvien rajoitusten höllentäminen piristää tuntuvasti toimintaa lähikontaktia edellyttävillä palvelualoilla. Työllisyyden arvioidaan kasvavan 0,5 % vuonna 2023 ja 0,4 % vuonna 2024. Työttömyysaste oli vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä odotettua matalampi. Työttömyysaste on arvioitu viimeaikaisissa asiantuntija-arvioissa yhä alemmaksi, mutta nyt sen odotetaan vakaantuvan ja olevan 6,8 % vuosina 2022–2023 ja 6,7 % vuonna 2024.

Työn tuottavuuden kasvun odotetaan hidastuvan vuonna 2022, kun taloudellinen toiminta vaimenee tilapäisesti ja työmarkkinatilanne pysyy melko vakaana. Vuonna 2023 työn tuottavuuden kasvun odotetaan jälleen vahvistuvan. Työntekijää kohden lasketun työn tuottavuuden vuotuista kasvua vaimentaa myös se, että työn tuottavuus kasvoi palvelualoilla (missä se on yleensä pienempi kuin taloudessa keskimäärin) ja supistui tehdasteollisuudessa (missä se on tavallisesti keskimääräistä suurempi). Keskipitkällä aikavälillä työn tuottavuuden kasvun odotetaan nopeutuvan, kun talouskasvu vahvistuu ja talouden digitalisaatio etenee. Työn tuottavuuden arvioidaan kohenevan vuosina 2023 ja 2024 keskimäärin 1,6 % eli huomattavasti pandemiaa edeltänyttä pitkän aikavälin keskiarvoaan (0,6 %) nopeammin.

Maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioihin verrattuna BKT:n kasvu on nyt arvioitu 0,9 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2022 ja 0,7 prosenttiyksikköä hitaammaksi vuonna 2023. Vuoden 2024 talouskasvu on nyt arvioitu 0,5 prosenttia nopeammaksi. Vuoden 2022 kasvunäkymien heikkeneminen johtuu pitkälti Ukrainan sodan vaikutuksesta energian ja elintarvikkeiden hintoihin, luottamukseen ja kauppaan. Vuoden 2023 talouskasvu on nyt arvioitu heikommaksi vuoden 2022 negatiivisen kasvuperinnön vuoksi. Vuonna 2024 kasvu taas arvioidaan vahvemmaksi, sillä esteiden väistyessä taloudellinen toiminta piristyy.

Kehikko 3
Kielteinen skenaario: Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa heikentää talouskehitystä tuntuvasti

Venäjän sotatoimet Ukrainassa aiheuttavat epävarmuutta, joka on otettava huomioon euroalueen talousnäkymiä arvioitaessa. Tässä kehikossa tarkastellaan kielteistä skenaariota, jossa energiansaanti euroalueella vaikeutuu, raaka-aineiden hinnat nousevat, epävarmuus kasvaa, kaupankäynti kärsii ja rahoitusolot heikkenevät. Kielteisessä skenaariossa sodan aiheuttamat häiriöt vaikuttavat taloudelliseen toimintaan euroalueella voimakkaammin kuin perusskenaariossa. Lyhyellä aikavälillä inflaatiopaineet lisääntyvät, mutta keskipitkällä aikavälillä inflaatiokehitys hidastuu (ks. taulukko A). Skenaarion tueksi on tehty herkkyysanalyysit, joissa tarkastellaan lähemmin, miten energian hintaa koskevien oletusten muuttuminen ja energiansaannin heikkeneminen vaikuttaisivat tuotantoon.

Taulukko A

Kesäkuun 2022 perusskenaario ja kielteinen skenaario

(vuotuinen prosenttimuutos, ellei toisin mainita)

Kielteisessä skenaariossa taistelujen odotetaan jatkuvan kiivaina vuoden 2023 puolelle eli pitempään kuin perusskenaariossa. Maantieteellis-poliittiset jännitteet pitkittyvät ja pakotteita lisätään, joten euroalueen talous kärsii tilanteesta enemmän ja pitempään kuin perusskenaariossa. Kasvava epävarmuus johtaa riskilisien merkittävään kasvuun yritysten joukkolainamarkkinoilla ja osakemarkkinoilla, ja myös pankkirahoituksen saanti vaikeutuu niin euroalueella kuin muuallakin maailmassa.

Skenaariossa energiantuonti Venäjältä euroalueelle katkeaa kokonaan vuoden 2022 kolmannella neljänneksellä, joten kaasua joudutaan säännöstelemään, raaka-aineiden hinnat nousevat tuntuvasti, kaupankäynti vähenee ja kansainvälisten arvoketjujen ongelmat pahenevat. Sekä öljyn että kaasun hinta on siten merkittävästi korkeampi kuin perusskenaariossa. Venäjältä tuotavan kaasun korvaaminen muista energialähteistä ei onnistu nopeasti, joten kaasun odotetaan olevan kaksi kertaa kalliimpaa kuin perusskenaariossa vuoden 2022 viimeisellä neljänneksellä. Myös öljyn hinta nousee ja on korkeimmillaan 65 % korkeampi kuin perusskenaariossa, mutta euroalueen maiden oletetaan pystyvän hankkimaan öljyä maailmanmarkkinoiden muilta öljyntuottajilta. Energiamarkkinoiden tilanteen odotetaan vakautuvan keskipitkällä aikavälillä, mutta hinnat jäävät korkeammiksi kuin perusskenaariossa (vuonna 2024 kaasun hinta on kielteisessä skenaariossa lähes 110 % korkeampi ja öljyn hinta lähes 35 % korkeampi). Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahinnat ovat korkeimmillaan lähes 30 % korkeammat kuin perusskenaariossa, sillä energia- ja lannoitekustannukset nousevat ja viljantuonti Venäjältä ja Ukrainasta supistuu. Häiriöt energiantuonnissa ja vaikeudet Venäjältä tuotavan kaasun korvaamisessa muista lähteistä johtavat todennäköisesti jonkinasteiseen säännöstelyyn ja resurssien kohdentamiseen uudelleen, mikä supistaa tuotantoa euroalueella etenkin energiavaltaisilla toimialoilla. Kansainvälisten toimitusketjujen häiriöt pahenevat lyhyellä aikavälillä, mutta häiriöiden odotetaan väistyvän vuoden 2023 loppuun mennessä. Venäjän talouden oletetaan tässä skenaariossa ajautuvan syvään taantumaan, jossa tuotanto supistuu yhtä paljon kuin aikanaan Neuvostoliiton hajotessa.

Sota vaikuttaisi kaikin tavoin kielteisesti euroalueen ulkopuoliseen maailmantalouteen ja maailmankauppaan, mikä heikentäisi euroalueen vientikysyntää tuntuvasti. Kielteisessä skenaariossa vientikysyntä supistuisi perusskenaarioon verrattuna 1,7 % vuonna 2022, noin 5 % vuonna 2023 ja noin 6 % vuonna 2024.

Kielteisessä skenaariossa talous kasvaisi vielä keskimäärin, joskin heikosti, vuonna 2022 ja supistuisi vuonna 2023. Vuonna 2024 talous alkaisi piristyä vahvasti. Vuonna 2022 euroalueen BKT kasvaisi 1,5 prosenttiyksikköä heikommin kuin perusskenaariossa, ja vuonna 2023 talouskehitys olisi kielteisessä skenaariossa 3,8 prosenttiyksikköä heikompaa. Vuonna 2024 BKT kasvaisi 0,9 prosenttiyksikköä enemmän kuin perusskenaariossa (ks. kuvio A). Vertailuajankohdan vaikutus pitää BKT:n keskimääräisen kasvun positiivisena vuonna 2022, mutta jo vuoden jälkipuoliskolla BKT alkaa supistua neljännesvuositasolla ja supistuminen jatkuu vuoden 2023 puolelle. BKT:n supistuminen johtuu pitkälti siitä, että energiantuonti Venäjältä katkeaa eikä korvaavaa kaasua pystytä hankkimaan nopeasti, vaikka kysyntä odotettavasti kasvaa talvella. Kaasua joudutaan siis todennäköisesti säännöstelemään, ja tuotanto supistuu etenkin energiavaltaisilla toimialoilla. Taantuman jälkeen talouden ennakoidaan elpyvän vahvasti, kun energiaa saadaan vähitellen muista lähteistä ja taloudessa sopeudutaan tilanteeseen. Kielteisessä skenaariossa BKT on kuitenkin vielä arviointijakson lopussa pienempi kuin perusskenaariossa. Taloudellisen toiminnan heikkeneminen nostaa työttömyysastetta pitemmäksi aikaa (ks. taulukko A).

Raaka-aineiden tuntuva kallistuminen aiheuttaa voimakkaita inflaatiopaineita, joten inflaation odotetaan pysyvän nopeana pitemmän aikaa. Energia ja elintarvikkeet kallistuvat ja tuotanto supistuu energiansaannin vaikeutumisen vuoksi, joten kokonaisinflaatio on selvästi nopeampi kuin perusskenaariossa vuonna 2022 ja etenkin vuonna 2023 (ks. kuvio A). Energian ja elintarvikkeiden hinnannousu vaikuttaa muihin hintoihin viiveellä, joten myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan pysyvän nopeana pitemmän aikaa, vaikka kysyntä heikkenee ja työttömyys kasvaa. Vuonna 2024 sekä kokonaisinflaation että ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan kuitenkin olevan hitaampaa kuin perusskenaariossa, kun energian hinta laskee ja kysyntä on edelleen heikkoa.

Kuvio A

Kielteisen skenaarion vaikutus euroalueen BKT:n kasvuun ja YKHI-inflaatioon

(ero kesäkuun 2022 asiantuntija-arvioiden perusskenaarioon prosenttiyksikköinä)

Energian saannin vaikeutumisesta seuraavaa tuotannon supistumista on varsin vaikeaa ennakoida. Osa epävarmuudesta liittyy siihen, miten hyvin tuontienergiaa voidaan korvata euroalueen omalla energiatuotannolla. Vaikutusta pyritään mallintamaan herkkyysanalyysissä yhdistämällä ECB-BASE-malliin toinen malli, jonka avulla arvioidaan, miten vaikutus muuttuisi, jos tuontienergian vähenemiseen reagoitaisiin erisuuruisella joustolla (substituutiojouston muutos +/-0,01).^[7] Jos korvaaminen onnistuisi hyvin, vuonna 2023 BKT:n kehitys voisi olla 0,6 prosenttiyksikköä parempaa kuin kielteisessä skenaariossa muuten ja vuonna 2024 inflaatio voisi olla 0,1 prosenttiyksikköä hitaampaa. Jos korvaaminen olisi hyvin vaikeaa, vuoden 2023 BKT:n kehitys jäisi 1,1 prosenttiyksikköä heikommaksi ja inflaatiovauhti olisi vuonna 2024 noin 0,2 prosenttiyksikköä nopeampi. Vuonna 2024 jouston suuruus ei enää vaikuta BKT:n kasvuun (ks. kuvio B).

Kuvio B

Herkkyysanalyysi: tuontienergian korvattavuuden vaikutus BKT:n ja inflaatiovauhdin kehitykseen

(ero kesäkuun 2022 asiantuntija-arvioiden kielteiseen skenaarioon prosenttiyksikköinä)

Myös energian hintakehitykseen liittyvä epävarmuus kielteisessä skenaariossa on pyritty ottamaan huomioon. Toisessa herkkyysanalyysissa oletetaan, että tuontikaasun korvaaminen osoittautuu keskipitkällä aikavälillä vaikeammaksi kuin kielteisessä skenaariossa ja että öljyn hinta reagoi voimakkaammin siihen, että energiantuonti Venäjältä katkeaa. Sekä öljyn että kaasun hinta on oletettu noin 45 % korkeammiksi vuonna 2024 (ks. kuvio C). Tällaisen poikkeavan hintakehityksen vaikutusta kokonaistalouden muuttujiin on kartoitettu samoilla malleilla, joita muutenkin käytetään EKP:n ja eurojärjestelmän asiantuntija-arvioita laadittaessa. BKT:n kehitys olisi näillä oletuksilla vielä 0,1 prosenttiyksikköä heikompaa vuonna 2023 ja 0,2 prosenttiyksikköä heikompaa vuonna 2024. YKHI-inflaatiovauhti olisi 0,5 prosenttiyksikköä nopeampi kuin kielteisessä skenaariossa vuonna 2023, ja vuonna 2024 eroa kielteiseen skenaarioon olisi 0,8 prosenttiyksikköä (ks. taulukko B).

Kuvio C

Herkkyysanalyysi: öljyn ja kaasun hintakehitys eri skenaarioissa

Taulukko B

Herkkyysanalyysi: energian hintakehityksen vaikutus BKT:n ja inflaatiovauhdin kehitykseen

Kielteisessäkään skenaariossa ei ole otettu huomioon kaikkia mahdollisia tekijöitä. Skenaarion pohjana ovat samat finanssi- ja rahapolitiikkaa koskevat oletukset kuin kesäkuun asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa. Skenaarion mukaisessa tilanteessa valtiot kuitenkin mahdollisesti ryhtyisivät laajempiin toimiin hillitäkseen energian kallistumisen vaikutusta kuluttajien ja yritysten tilanteeseen, ja myös rahapolitiikka voisi muuttua. Kaasun saatavuuden heikentymisen vaikutus tuotantoon riippuu pitkälti siitä, miten hyvin Venäjältä tuotava kaasu voidaan korvata (esim. tuomalla kaasua muista maista) ja miten resurssit ja kysyntä kohdentuvat uudelleen. Myös kausiluontoiset tekijät ja varastot vaikuttavat kehitykseen. Jos puuttuva energia pystytään korvaamaan hyvin ja talous sopeutuu tilanteeseen nopeasti, taloudelliset vaikutukset jäävät todennäköisesti pienemmiksi kuin skenaariossa on arvioitu. Konfliktin pitkittyessä ja pahentuessa vaikutus voi kuitenkin osoittautua myös voimakkaammaksi ja pitkäaikaisemmaksi. Skenaariossa oletetaan energian ja elintarvikkeiden kallistuvan, mutta konflikti voi näkyä myös muiden raaka-aineiden hinnoissa. Esimerkiksi joidenkin metallien hinnat saattavat nousta maailmankaupassa tuntuvasti, sillä Venäjä ja Ukraina ovat niiden merkittäviä tuottajia.

2 Julkisen talouden näkymät

Maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioiden jälkeen perusskenaarioon on otettu mukaan huomattavia uusia finanssipoliittisia elvytystoimenpiteitä. Kaiken kaikkiaan sodasta aiheutuvien menojen arvioidaan olevan suuruusluokaltaan noin 1 % euroalueen BKT:stä vuonna 2022. Valtioiden menoja kasvattavat etenkin tukitoimet, jotka liittyvät energian hinnan nousuun Venäjän hyökättyä Ukrainaan.^[8] Noin kolmasosa valtioiden toimista vaikuttaa arvioissa rahoitusasemaan vielä vuosina 2023 ja 2024. Esimerkiksi puolustusmenot kasvavat ja pakolaisia tuetaan edelleen. Uudet toimet ja niiden osittainen purkaminen vuonna 2023 ovat suurin syy finanssipolitiikan mitoituksen muuttumiseen sitten maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioiden (ks. taulukko 1). Etenkin vuosina 2023 ja 2024 muutoksen taustalla on myös muita harkinnanvaraisia finanssipoliittisia toimia, kuten investointeja ja tulonsiirtoja sekä välittömien verojen ja sosiaaliturvamaksujen leikkauksia. Investointeihin vaikuttaa puolustusmenojen kasvun lisäksi se, että perusskenaariossa EU:n elpymisrahastosta saatava rahoitus on oletettu aiempaa suuremmaksi osin siksi, että vuodelle 2021 kaavailtu rahoitus on lykkääntynyt. Tulonsiirtoja kasvattaa julkisten eläkkeiden nousuvauhtiin tehty tarkistus, sillä julkiset eläkkeet on monissa maissa sidottu inflaatioon tai palkkakehitykseen taloudessa. Euroalueen finanssipolitiikan mitoitus (puhdistettuna EU:n elpymisrahaston avustusten vaikutuksesta) tuki taloutta voimakkaasti vuonna 2020. Mitoituksen arvioidaan olleen tiukempi vuonna 2021 tulojen kasvettua^[9], ja etenkin vuonna 2023 mitoituksen odotetaan vielä tiukentuvan koronaviruspandemiaan liittyvien tukitoimien poistuessa ja energian hintaan ja sotaan liittyvien tukitoimien vähentyessä.

Euroalueen julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan paranevan vuoteen 2024 saakka tasaisesti, joskin merkittävästi hitaammin kuin maaliskuun 2022 asiantuntija-arvioissa. Julkisen talouden rahoitusaseman odotetaan kohenevan koko arviointijakson ajan lähinnä suhdannekomponentin ansiosta mutta myös suhdannekorjatun perusalijäämän pienenemisen seurauksena. Arviointijakson lopussa julkisen talouden rahoitusaseman arvioidaan olevan -2,4 % suhteessa BKT:hen eli edelleen heikompi kuin ennen kriisiä, jolloin se oli -0,7 %. Euroalueen julkisen talouden velkasuhde kasvoi tuntuvasti vuonna 2020, mutta sen odotetaan pienenevän koko arviointijakson ajan ja olevan vuonna 2024 enää noin 90 %. Ennen kriisiä velkasuhde oli 84 %. Velkasuhteen odotetaan pienentyvän lähinnä siksi, että velan korko on pienempi kuin nimellisen BKT:n kasvuvauhti, ja perusalijäämäkin supistuu jonkin verran. Rahoitusaseman kehitys on arvioitu merkittävästi heikommaksi kuin maaliskuisissa arvioissa huolimatta siitä, että vuoden 2021 kehitys osoittautui ennakoitua myönteisemmäksi. Taustalla ovat suhdannekomponentin vaikutuksen lisäksi perusskenaarioon sisällytetyt uudet tukitoimet ja korkomenojen kasvu etenkin niillä mailla, joilla on paljon velkaa. Euroalueen kokonaisvelkasuhde on arvioitu aiempaa suuremmaksi koko arviointijaksolla.

3 Hinnat ja kustannukset

Kokonaisinflaation arvioidaan pysyvän nopeana muutaman vuosineljänneksen ajan (ks. kuvio 3). Kokonaisinflaatio on kiihtynyt viime kuukausina kaikkien pääerien hintakehityksen voimistuttua. Seuraavina vuosineljänneksinä sen odotetaan hidastuvan hieman mutta pysyvän silti erittäin nopeana.^[10] Tärkein inflaatiota nopeuttava tekijä on energian hintakehitys. Polttoaineet, sähkö ja kaasu kallistuvat kaikki selvästi vuoden kuluessa, ja kehityksen odotetaan jatkuvan alkuvuoteen 2023. Venäjän hyökättyä Ukrainaan huolet energiansaannista ja jalostuskapasiteetin riittävyydestä ovat lisääntyneet maailmalla, kaasun ja öljyn tukkuhinnat ovat nousseet ja polttoaineiden jalostusmarginaalit ovat kasvaneet poikkeuksellisen suuriksi. Valtioiden toimet, joilla pyritään pienentämään kotitalouksien maksettaviksi tulevia energiakustannuksia, vaikuttavat vain vähän energian hinnan muutosvauhtiin vuonna 2022. Jos uusia energiaraaka-aineiden hintoihin vaikuttavia häiriöitä ei tule, energian hintakehityksen arvioidaan hidastuvan tuntuvasti loppuvuodesta 2022 osin vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi ja osittain siksi, että oletuksissa öljyfutuurien hintakäyrä on laskeva. Elintarvikkeiden hinnat ovat viime aikoina nousseet selvästi, ja niiden odotetaan nousevan kesän kuluessa yhä nopeammin mutta loppuvuodesta vähitellen taas hitaammin. Hintoja nostavat etenkin energian kallistumisen vaikutuksen välittyminen viiveellä elintarvikkeiden tuotantoketjussa (myös lannoitehintojen kallistuessa) sekä elintarvikeraaka-aineiden hintakehitys, johon vaikuttaa esimerkiksi saatavuuden heikkeneminen, kun Ukrainassa käydään sotaa. Myös palkkojen nousu vaikuttaa elintarvikkeiden hintoihin, sillä minimipalkkojen nousu useissa euroalueen maissa tuntuu elintarvikealalla suhteessa enemmän kuin monilla muilla toimialoilla. Myös ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan pysyvän nopeana suurimman osan vuotta 2022. Inflaatiota pitävät nopeana toimitushäiriöt, joiden odotetaan pahenevan Ukrainan sodan ja Kiinassa toteutettujen koronaviruspandemiaan liittyvien sulkutoimien vuoksi, sekä lähikontaktia edellyttävien palvelujen vahva kysyntä koronaviruspandemiaan liittyvien rajoitusten poistuessa euroalueella. Energian ja elintarvikkeiden tuntuva kallistuminen vaikuttaa lisäksi välillisesti myös muihin hintoihin.

Kuvio 3

Euroalueen YKHI

(vuotuinen prosenttimuutos)

Inflaatiovauhdin arvioidaan hidastuvan ja olevan 3,5 % vuonna 2023 ja 2,1 % vuonna 2024. YKHI-inflaation odotetaan alkavan hidastua vuoden 2022 lopulla pääasiassa energiaerään liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Lisäksi öljyn hinnan oletetaan futuurihintojen perusteella laskevan. Inflaatiota hidastaa lisäksi viiveellä se, että korkojen oletetaan nousevan palattaessa tavanomaiseen rahapolitiikkaan. Tarkastelujakson lopulla energian hintakehityksellä odotetaan olevan enää häviävän pieni vaikutus kokonaisinflaatioon, sillä vaikka öljy- ja kaasufutuurien hintakäyrä on laskeva, kaasun ja sähkön tukkuhintojen aiemman nousun vaikutus pitää hinnat korkeina ja joissakin maissa kehitykseen vaikuttavat myös ilmastonmuutokseen liittyvät tekijät. Elintarvikkeiden hintakehityksenkin odotetaan alkavan tasoittua vuonna 2023, kun energian, lannoitteiden ja elintarvikeraaka-aineiden kallistumisesta johtuvat inflaatiopaineet vaimenevat. Tuotantokustannusten laskua jarruttavat kuitenkin palkkojen nousu ja siirtymäkustannukset elintarviketeollisuuden kehittyessä ympäristöystävällisempään suuntaan. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja lasketun YKHI-inflaation odotetaan olevan nopeimmillaan vuonna 2022 ja hidastuvan sitten arviointijakson kuluessa, kun toimitushäiriöt vähenevät ja taloudellinen toiminta on saatu uudelleen käyntiin rajoitusten poistuttua. Sen odotetaan kuitenkin pysyvän pitkän aikavälin keskiarvoaan nopeampana koko arviointijakson ajan ja olevan 2,3 % vuonna 2024. Arvion taustalla on oletus, että energian ja elintarvikkeiden kallistumisen välilliset vaikutukset aiheuttavat jatkuvia inflaatiopaineita, jotka kuitenkin vähenevät arviointijakson kuluessa. Palkkakehityksen odotetaan tukevan pohjainflaation kehitystä koko arviointijakson ajan. Voittomarginaaleja kasvatettiin vankasti vuonna 2021, minkä odotetaan lieventävän palkkakustannusten nousun inflaatiovaikutusta lyhyellä aikavälillä, mutta vuonna 2024 voittomarginaalien arvioidaan taas kasvavan. Pitkän aikavälin inflaatio-odotusten odotetaan pysyvän EKP:n kahden prosentin inflaatiotavoitteen mukaisina. Ukrainan sota aiheuttaa merkittävää epävarmuutta, joten perusskenaarion ohella on laadittu vaihtoehtoinen kielteinen skenaario (ks. kehikko 3).

Työntekijää kohden laskettujen palkansaajakorvausten arvioidaan nousevan 4,2 % vuonna 2022 ja 4,3 % vuonna 2023 sekä 3,7 % vuonna 2024. Keskimääräinen nousuvauhti on ollut 2,2 % vuoden 1999 jälkeen ja finanssikriisin jälkeenkin vain 2,6 %. Palkkakehitystä nopeuttavat kireä työmarkkinatilanne, minimipalkkojen nousu sekä jossain määrin myös toimet, joilla pyritään kompensoimaan inflaation nopeutumisen vaikutusta. Kehikossa 4 esitetyssä herkkyysanalyysissa tarkastellaan, miten palkkojen indeksoinnin mahdollinen lisääntyminen voisi vaikuttaa kokonaistalouden kehitykseen. Yksikkötyökustannusten arvioidaan nousevan vahvasti lyhyellä aikavälillä, mutta vuosina 2020–2022 nousuvauhtiin ovat vaikuttaneet työpaikkojen säilyttämisjärjestelyt ja yksikkötyökustannusten nousun odotetaan hidastuvan arviointijakson kuluessa. Aluksi hidastuminen johtuu pääasiassa siitä, että työntekijää kohden laskettu työn tuottavuus paranee vuoden 2022 lopulta lukien, ja vuonna 2024 myös palkkojen nousun arvioidaan hidastuvan.

Vuonna 2022 tuontihinnoista aiheutuvien inflaatiopaineiden odotetaan olevan paljon voimakkaampia kuin euroalueen sisäiset hintapaineet, mutta tuontihintojen vaikutuksen odotetaan heikkenevän huomattavasti arviointijakson muina vuosina. Tuontihintojen odotetaan nousevan vahvasti vuonna 2022 pääasiassa öljyn ja muiden raaka-aineiden kuin energian kallistuessa. Lisäksi toimitusvaikeudet nostavat joidenkin ulkomailta tuotavien tuotantopanosten hintoja. Ulkomaankaupan vaihtosuhde heikkenee merkittävästi vuonna 2022, mutta muutosta hillitsee se, että myös euroalueen vientiyritysten odotetaan pystyvän nostamaan hintojaan. Tuontihintojen taas laskiessa vuosina 2023 ja 2024 ulkomaankaupan vaihtosuhteen arvioidaan paranevan hieman.

Maaliskuussa 2022 julkaistuihin asiantuntija-arvioihin verrattuna YKHI-inflaatio on nyt arvioitu 1,7 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2022 ja 1,4 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2023 sekä 0,2 prosenttiyksikköä nopeammaksi vuonna 2024. Kaikkien YKHIn erien hintakehitys on arvioitu aiempaa nopeammaksi. Lyhyellä aikavälillä elintarvikkeiden ja energian hintakehitys nopeuttaa inflaatiota, mutta vuonna 2024 arvioihin tehty muutos johtuu lähes pelkästään muiden tuotteiden hintakehityksestä. Tuoreissa arvioissa näkyvät viimeaikainen odotettua nopeampi kehitys eri tilastoissa, öljyn ja kaasun hintakehityksestä johtuvien inflaatiopaineiden voimistuminen ja pitkittyminen, energian kallistumiseen ja elintarvikeraaka-aineiden hintakehitykseen liittyvä elintarvikesektorin tuotantokustannusten nousu, jatkuvat toimitushäiriöt, palkkakehityksen vahvistuminen ja euron efektiivisen valuuttakurssin heikkeneminen. Näiden tekijöiden vuoksi inflaatiokehitys on nyt arvioitu nopeammaksi, vaikka Ukrainan sodan vaikutus heikentää talouskasvua ja korko-oletukset ovat aiempaa korkeammat.

Kehikko 4
Herkkyysanalyysi: miten palkkojen vahvempi sitominen inflaatioon vaikuttaisi talouskehitykseen?

Inflaation kiihtyminen lisää riskiä, että palkankorotusvaatimukset suurenevat ja inflaatio nopeutuu entisestään kerrannaisvaikutusten myötä. Inflaatio on viime aikoina kiihtynyt nopeimmilleen sitten euroalueen syntymisen, ja se voi vaikuttaa palkkakehitykseen. Palkkojen nousulla voi olla kerrannaisvaikutuksia, jotka saattavat nostaa hintoja entisestään. Tässä kehikossa arvioidaan, millaisia taloudellisia vaikutuksia palkkojen ja hintojen indeksoinnilla voisi olla inflaation nopeutuessa.^[11]

Malliin pohjautuvan analyysin perusteella palkkojen inflaatiosidonnaisuuden lisääntymisestä aiheutuvat tilapäiset palkkojen nousupaineet voisivat vaikuttaa inflaatiokehitykseen merkittävästi. Analyysissa on käytetty ECB-BASE-mallia sen arvioimiseen, miten palkkojen indeksoinnin yleistyminen vaikuttaisi inflaatio- ja palkkakehitykseen.^[12] Hintojen ja palkkojen kehitystä mallinnetaan Phillips-käyrän avulla, ja huomioon otetaan indeksoinnin lisäksi odotusten kehitys sekä marginaalikustannukset. Pohjana on käytetty eurojärjestelmän asiantuntijoiden kesäkuun 2022 arvioita, mutta simulaatiossa on oletettu, että palkat olisi indeksoitu todellista yleisemmin aiempaan hintakehitykseen.^[13] Indeksoinnin seurauksena aiempi hintakehitys vaikuttaa palkkakehitykseen nykyistä vahvemmin, mikä nopeuttaa inflaatiota arviointijaksolla. Palkat nousevat simulaatiossa vuositasolla keskimäärin 0,5 prosenttiyksikköä enemmän kuin kesäkuun 2022 asiantuntija-arvioiden perusskenaariossa (ks. kuvio A). Palkkojen nopeampi nousu nopeuttaa hintojen nousua entisestään, ja vuonna 2023 inflaatio on 0,1 prosenttiyksikköä nopeampaa kuin perusskenaariossa. Vuonna 2024 eroa on 0,2 prosenttiyksikköä.

Kuvio A

Palkkojen inflaatiosidonnaisuuden yleistymisen vaikutukset taloudessa

(ero perusskenaarioon prosenttiyksikköinä)

Simulaatiossa työllisyystilanne heikkenee eli reaalipalkkojen nousulla on siinä merkittävä yhteys työpaikkojen menetykseen. Reaalisten työvoimakustannusten nousu heikentää työvoiman kysyntää, ja vuonna 2024 työllisyys on 0,2 % heikompi kuin perusskenaariossa.^[14] ECB-BASE-mallissa työvoiman kysyntä reagoi kehitykseen hitaasti. Näin ollen työllisyyden heikkenemisen vaikutus jää pienemmäksi kuin reaalipalkkojen nousun vaikutus, ja kotitalouksien reaalitulot kasvavat arviointijaksolla. Alkuvaiheessa reaalipalkkojen nousu vahvistaa kysyntää ja taloudellista toimintaa, joten BKT:n kehitys on simulaatiossa noin 0,1 prosenttiyksikköä parempaa kuin perusskenaariossa vuosina 2023 ja 2024. Myönteinen vaikutus BKT:n kehitykseen pienenee kuitenkin vuoden 2024 jälkipuoliskolta lähtien, ja työllisyyden heikkenemisellä on suurempi vaikutus talouskehitykseen kuin reaalitulojen nousulla. Vaikka siis BKT:n kasvu vahvistuu hetkellisesti, työllisyysnäkymät heikkenevät selvästi palkkojen indeksoinnin yleistyessä. Malliin perustuvissa simulaatioissa ei ole otettu huomioon kaikkia mahdollisia tekijöitä. Epävarmuus työmarkkinoiden kehityksestä voisi heikentää taloudellista toimintaa nopeamminkin, tai kotitaloudet ja yritykset voisivat reagoida jo etukäteen odotettuun työmarkkinatilanteen heikkenemiseen.^[15]

Kehikko 5
Herkkyysanalyysi: energian hintakehityksen vaikutus

Energian tulevaa hintakehitystä on hyvin vaikea ennakoida, joten tässä kehikossa arvioidaan, miten kehitys muuttuisi, jos energian hinta kehittyisi eri tavoin kuin perusskenaariossa on oletettu. Kaksi vaihtoehtoista öljyn hintakehitystä on johdettu 17.5.2022 päivättyjen öljyoptioiden hintojen implikoiman riskineutraalin todennäköisyysjakauman ala- ja yläkvartiileista (myös muut kesäkuun 2022 arvioissa käytetyt tekniset oletukset perustuvat 17.5.2022 käytettävissä olleisiin tietoihin). Perusskenaariossa öljyn hintaa koskevat oletukset asettuvat näiden kvartiilivälin keskivaiheille, eli todellinen kehitys voi poiketa oletetusta jokseenkin yhtä todennäköisesti kumpaan tahansa suuntaan. Kaasun hintaoletusten muodostamista varten ei ole käytettävissä vastaavaa jakaumaa, joten vaihtoehtoiset hinnat on johdettu kaasun tukkuhintafutuureissa viime aikoina havaittujen ennustevirheiden jakauman ala- ja yläkvartiileista.^[16] Lisäksi tarkastellaan, miten kehitys muuttuisi, jos sekä öljyn että kaasun hinta olisi koko arviointijakson ajan sama kuin 17.5.2022 päättyneellä kahden viikon jaksolla.

Vaihtoehtoisen hintakehityksen vaikutusta on kartoitettu samoilla malleilla, joita muutenkin käytetään eurojärjestelmän ja EKP:n asiantuntijoiden arvioissa.^[17] Alla olevassa taulukossa on esitetty vaihtoehtoisen hintakehityksen vaikutus tuotannon ja inflaation kehitykseen eri mallien keskiarvona. Tulosten perusteella YKHI-inflaatio nopeutuisi vuosina 2023 ja 2024 perusskenaarioon verrattuna, jos öljyn ja kaasun hinta kehittyisi yläkvartiilin mukaisesti tai pysyisi muuttumattomana. Molemmissa tapauksissa YKHI-inflaatiovauhti olisi koko arviointijakson ajan yli 2 %. Jos kuitenkin öljyn ja kaasun hinta kehittyisi alakvartiilin mukaisesti, YKHI-inflaatio hidastuisi ja olisi vuonna 2024 enää 1,4 %. Talouskehitys heikkenisi 0,1 prosenttiyksikköä vuosina 2023 ja 2024, jos hinnat kehittyisivät yläkvartiilin mukaisesti tai pysyisivät muuttumattomina, kun taas alakvartiilin mukainen hintakehitys parantaisi BKT:n kasvua 0,2 prosenttiyksikköä.

Energian vaihtoehtoisen hintakehityksen vaikutus

Kehikko 6
Muiden laitosten ennusteet

Useat kansainväliset järjestöt ja yksityiset ennustelaitokset julkaisevat ennusteita euroalueen talousnäkymistä. Nämä ennusteet eivät kuitenkaan ole täysin vertailukelpoisia keskenään eivätkä eurojärjestelmän asiantuntijoiden laatimien kokonaistaloudellisten arvioiden kanssa, sillä ne on laadittu eri ajankohtina. Lisäksi niissä johdetaan eri menetelmillä oletukset, jotka koskevat finanssipolitiikan, rahoitusmarkkinoiden sekä ulkoisen ympäristön muuttujia (kuten öljyn ja muiden raaka-aineiden hintoja). Myös työpäiväkorjauksissa käytetyissä menetelmissä on eroja.

Euroalueen BKT:n kasvua ja YKHI-inflaatiota koskevien tuoreiden ennusteiden vertailua

(vuotuinen prosenttimuutos)

Kesäkuun 2022 asiantuntija-arvioissa BKT:n kehitys on hyvin samankaltaista kuin muissa ennusteissa. Inflaatio on arvioitu nopeammaksi kuin useimmissa muissa ennusteissa etenkin vuonna 2023. Eurojärjestelmän asiantuntijoiden arviot BKT:n kasvusta ovat muutoin hyvin samoilla linjoilla muiden ennusteiden kanssa, mutta vuoden 2024 talouskasvu on arvioitu hieman nopeammaksi kuin muissa ennusteissa. Inflaatio on eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa nopeampaa kuin useimmissa muissa ennusteissa, ja vuoden 2023 inflaatiovauhti on arvioitu merkittävästi nopeammaksi todennäköisesti siksi, että muiden laitosten ennusteet on laadittu aiempina ajankohtina eli eurojärjestelmän arvioissa tekniset oletukset perustuvat tuoreempiin tietoihin, joiden perusteella hintapaineet voivat jatkua pitkäänkin. OECD:n ennusteessa inflaatiovauhti vuodelle 2023 on merkittävästi nopeampi kuin eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa ja muiden laitosten ennusteissa. Suurimpana syynä eroon ovat öljyn hintaa koskevat oletukset, sillä OECD:n oletuksissa öljyn hinta nousee merkittävästi alkuvuodesta 2023, kun taas eurojärjestelmän arvioissa oletetaan, että öljyn hinta seuraa futuurihintojen kehitystä eli laskee (ks. kehikko 1).