EKP:n tilinpäätös vuodelta 2025

26.2.2026

• EKP:n tilikauden tulos 1,3 miljardia euroa tappiollinen (vuonna 2024 tappio 7,9 mrd. euroa)
• Tappiot katetaan tulevien tilikausien voitoilla

Euroopan keskuspankin (EKP) tilinpäätöksen 2025 mukaan EKP:n tulos oli 1 254 miljoonaa euroa tappiollinen eli tappiot olivat paljon pienemmät kuin vuonna 2024 (7 944 milj. euroa). Pääsyynä oli korkokulujen merkittävä pieneneminen. Edellisvuosien tapaan vuoden 2025 tappio jää EKP:n taseeseen ja se katetaan tulevien tilikausien voitoilla. Euroalueen kansallisille keskuspankeille ei suoriteta voitonjakoa tilikaudelta 2025.

EKP:n tulos on ollut tappiollinen vuodesta 2022 lähtien oltuaan sitä ennen monien vuosien ajan huomattavan voitollinen. Tämä kuvastaa eurojärjestelmän rahapoliittisia toimia, joita sen ensisijainen tehtävä hintavakauden ylläpitäjänä on edellyttänyt. Toimien vuoksi EKP:n oli kasvatettava tasettaan ostamalla lähinnä maturiteetiltaan pitkiä ja kiinteäkorkoisia rahoitusvaroja. Ostot suurensivat vastaavasti EKP:n vaihtuvakorkoisia velkoja. Kun siis EKP nosti ohjauskorkojaan vuosina 2022 ja 2023 euroalueen nopean inflaation taltuttamiseksi, vaihtuvakorkoisten velkojen korkokulut suurenivat välittömästi. Sijoitetuista EKP:n varoista saadut korkotuotot – etenkin omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) – eivät kuitenkaan kasvaneet samassa määrin. EKP:n ohjauskorkojen lasku vuodesta 2024 lähtien ja EKP:n velkojen jatkuva supistuminen APP- ja PEPP-ohjelmien arvopapereiden erääntymisen myötä vähentävät merkittävästi tämän korkoepäsuhdan vaikutuksia. Siksi vuoden 2025 korkokulut olivat merkittävästi pienemmät kuin aiempina vuosina.

EKP odottaa tuloksen palaavan voitolliseksi vuonna 2026 tai 2027, joskin kehitys riippuu EKP:n ohjauskorkojen ja valuuttakurssien tulevasta tasosta sekä EKP:n taseen koosta ja koostumuksesta. EKP kykenee tappioista huolimatta toimimaan tehokkaasti ja täyttämään ensisijaisen tehtävänsä hintavakauden ylläpitäjänä. Sen taloudellisen aseman vahvuutena ovat sen pääoma ja huomattavan suuret arvonmuutostilit. Vuoden 2025 lopussa niiden yhteenlaskettu määrä oli 71 miljardia euroa eli 12 miljardia euroa suurempi kuin vuoden 2024 lopussa.

Vuonna 2025 EKP:n korkotuotot ja (-kulut) jakautuivat seuraavasti:

Vuonna 2025 korkokulut olivat paljon pienemmät kuin vuonna 2024. Muutos johtui pääasiassa EKP:n TARGET-velan korkokulujen merkittävästä pienenemisestä lähinnä siksi, että keskimääräinen hyvitysprosentti oli alempi (2,3 % vuonna 2025 ja 4,1 % vuonna 2024) EKP:n ohjauskorkojen laskun vuoksi. Muutos johtui vähäisemmässä määrin myös siitä, että talletusmahdollisuuden korkoa alettiin käyttää korkoperustana perusrahoitusoperaatioiden koron sijasta. Korkokulujen supistuminen johtui myös TARGET-saldojen pienenemisestä rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävien arvopaperien erääntymisen vuoksi. Alemman keskimääräisen hyvitysprosentin vuoksi myös korkotuotot liikkeessä olevien euroseteleiden kohdistamiseen liittyvistä saamisista ja korkokulut valuuttavarantojen siirtoihin liittyvistä kansallisten keskuspankkien saamisista supistuivat. Valuuttavarannosta kertynyt korkotuotto supistui pääasiassa siksi, että Yhdysvaltain dollarin määräisistä arvopapereista kertyneet korkotuotot pienenivät. Rahapolitiikan harjoittamista varten pidettävistä arvopapereista kertynyt korkotuotto pysyi sen sijaan lähes muuttumattomana edellisvuoteen verrattuna.

Valuuttakurssimuutoksista johtuvia arvonalennuksia kirjattiin 1 316 miljoonaa euroa (81 milj. euroa vuonna 2024). Taustalla oli lähinnä Japanin jenin määräisten varojen arvon aleneminen jenin heikkenemisen myötä. Arvonalennusten kasvua osittain tasoittivat realisoituneet valuuttakurssivoitot, joita syntyi pääasiassa EKP:n valuuttamääräisten varojen koostumuksen tavanomaisesta tasapainottamisesta.

Henkilöstökulut pienenivät 809 miljoonaan euroon (844 milj. euroa vuonna 2024) etenkin työsuhteen päättymisen jälkeisiin etuuksiin ja muihin pitkäaikaisetuuksiin liittyvien kustannuksien supistumisen vuoksi. Muut toimintakulut supistuivat hieman ja olivat 619 miljoonaa euroa (626 milj. euroa vuonna 2024). Pääsyynä oli poistokulujen pieneneminen.

EKP perii pankeilta valvontamaksuja pankkivalvontakulujensa kattamiseksi. Vuonna 2025 valvontamaksujen tuotot kasvoivat 690 miljoonaan euroon (681 milj. euroa vuonna 2024).

EKP:n tase pieneni 37 miljardia euroa edellisvuodesta yhteensä 603 miljardiin euroon (641 mrd. euroa vuonna 2024). Taseen supistumisen syynä oli lähinnä APP- ja PEPP-ohjelmissa hankittujen omistusten asteittainen väheneminen erääntymisten vuoksi.

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase

Eurojärjestelmän tase koostuu euroalueen kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamisista ja veloista kolmansiin osapuoliin nähden. Vuoden 2025 lopussa eurojärjestelmän konsolidoitu tase oli 6 293 miljardia euroa (6 421 mrd. euroa vuonna 2024). Tase supistui, koska rahapoliittisista syistä hankitut arvopaperiomistukset vähenivät yhteensä 3 745 miljardiin euroon (4 283 mrd. euroa vuonna 2024) lähinnä erääntymisten vuoksi. Omistukset APP-ohjelmassa vähenivät 351 miljardia euroa yhteensä 2 322 miljardiin euroon ja PEPP-ohjelmassa 186 miljardia euroa yhteensä 1 423 miljardiin euroon. Supistumista vaimensi osittain eurojärjestelmän hallussa olevan kullan euromääräisen vasta-arvon nousu 1 274 miljardiin euroon (872 mrd. euroa vuonna 2024) kullan euromääräisen markkinahinnan nousun vuoksi.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa William Lelieveldt puhelinnumerossa +49 69 1344 7316.

Huom.

• Luvut on lehdistötiedotteessa pyöristetty, joten niiden väli- ja loppusummat eivät välttämättä täsmää.
• TARGET-järjestelmästä kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
• EKP:n ja euroalueen kansallisten keskuspankkien voitoista ja tappioista kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
• EKP:n neuvosto vahvisti 13.3.2024 periaatteita, jotka ohjaavat rahapolitiikan toimeenpanoa tulevaisuudessa. Se myös päätti käyttää rahapolitiikan mitoituksen säätelyssä muiden kriteereiden ohella vastedeskin talletusmahdollisuuden korkoa. Samassa yhteydessä EKP:n neuvosto myös päätti, että 1) euroalueen kansallisten keskuspankkien TARGET-saldojen, 2) euroseteleiden kohdistamiseen eurojärjestelmässä liittyvien saamisten ja 3) valuuttavarantojen siirtoja vastaavien velkojen korko lasketaan talletusmahdollisuuden koron pohjalta 1.1.2025 lähtien.
• Lisätietoa EKP:n ja eurojärjestelmän tilinpäätöslaskennan ja ‑raportoinnin käytännöistä sekä EKP:n tilinpäätöksestä on Euroopan keskuspankin tilinpäätöksestä 14.11.2024 annetussa päätöksessä (EU) 2024/2938 (EKP/2024/32) (EUVL L 2024/2938, 11.12.2024), kirjanpitoa ja tilinpäätöstietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 14.11.2024 annetuissa suuntaviivoissa (EU) 2024/2941 (EKP/2024/31) (EUVL L 2024/2941, 11.12.2024) ja EKP:n verkkosivuilla.
• Eurojärjestelmän konsolidoitu tase perustuu alustaviin tietoihin. Eurojärjestelmän lopullinen konsolidoitu vuositase julkaistaan kesäkuussa.