Ilmastonmuutos otetaan yhä paremmin huomioon rahapolitiikassa

4.7.2022

• EKP ottaa ilmastonmuutoksen huomioon yritysten joukkolainojen ostoissa, vakuuskäytännössä, julkistamisvaatimuksissa ja riskienhallinnassa.
• Tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyvää taloudellista riskiä eurojärjestelmän taseessa, parantaa tietojen saatavuutta ja tukea siirtymistä vihreämpään talouteen.
• Toimet pidetään ajan tasalla niin, että ne vastaavat jatkuvasti tarkoitustaan ja edistävät Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden – ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteen – saavuttamista.

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto on päättänyt uusista toimista, joiden avulla ilmastonmuutoksen vaikutus voidaan ottaa yhä paremmin huomioon eurojärjestelmän rahapolitiikan toteutuksessa. Muutokset koskevat omaisuuserien ympäristövaikutuksen huomioimista eurojärjestelmän taseessa ja vakuuskäytännössä, ilmastoriskejä koskevien tietojen julkistamisvaatimuksia sekä riskienhallintaa.

Uudet toimet ovat osa EKP:n toimintasuunnitelmaa ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan ohjausjärjestelmään ja sopusoinnussa eurojärjestelmän ensisijaisen tehtävän eli hintavakauden ylläpitämisen kanssa. Tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyvää taloudellista riskiä eurojärjestelmän taseessa ja tukea siirtymistä vihreämpään talouteen EU:n tavoitteiden mukaisesti, mikä sekin kuuluu EU:n perussopimuksen mukaisiin tehtäviimme. Toimiemme myötä yrityksillä ja rahoituslaitoksilla on uusia syitä julkistaa selkeästi todelliset päästönsä ja vähentää niitä.

”Näiden päätösten avulla pystymme toimimaan konkreettisesti ilmastonmuutosta vastaan”, toteaa EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde. ”Otamme ilmastonmuutoksen yhä paremmin huomioon rahapolitiikan toteutuksessa osana EU:n perussopimusten mukaista tehtäväämme. Meillä on jatkuvasti kehittyvä toimintasuunnitelma, jonka avulla edistämme Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista.”

Tällä kertaa päätettiin seuraavista muutoksista:

• Yritysten joukkolainat eurojärjestelmän taseessa: Eurojärjestelmä pyrkii pienentämään yritysten joukkolainojen ympäristöjalanjälkeä taseessaan ja tukemaan siten Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavuttamista. Kun joukkolainoja erääntyy tulevina vuosina, varojen uudelleensijoituksissa otetaan huomioon yritysten ympäristövaikutukset. Hiilidioksidipäästöjen lisäksi otetaan huomioon myös päästöjen vähennystavoitteet sekä se, miten hyvin yritysten ympäristövaikutuksista on julkistettu tietoa.
  Ostoja siis ohjataan ympäristövastuullisten yritysten joukkolainoihin niin, että ilmaston kannalta kestävien sijoitusten osuus eurojärjestelmän taseessa kasvaa. Tavoitteena on pienentää ilmastonmuutokseen liittyviä taloudellisia riskejä eurojärjestelmän taseessa. Uusilla säännöillä kannustetaan yrityksiä julkistamaan kattavammin tietoa ympäristövaikutuksistaan ja vähentämään hiilidioksidipäästöjään.
  Sääntöjen on tarkoitus tulla voimaan lokakuussa 2022. Tarkempia tietoja julkistetaan lähempänä voimaantuloajankohtaa. EKP alkaa julkaista säännöllisesti tietoja joukkolainasijoitustensa ympäristövaikutuksista vuoden 2023 ensimmäisellä neljänneksellä.
  Se, kuinka paljon yritysten joukkolainoja taseessa mahdollisesti pidetään, riippuu jatkossakin rahapolitiikan tarpeista eli siitä, miten ostot tukevat EKP:n inflaatiotavoitteen saavuttamista.
• Vakuuskäytäntö: Vastapuolilta hyväksytään eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi aiempaa vähemmän omaisuuseriä, joiden liikkeeseenlaskijoilla on suuri ympäristöjalanjälki. Tällaisten vakuuksien osuuden pienentyessä myös ilmastonmuutokseen liittyvät taloudelliset riskit eurojärjestelmän operaatioissa pienenevät. Alkuvaiheessa rajoitukset koskevat ainoastaan rahoitusalaan kuulumattomien yritysten markkinakelpoisia velkapapereita. Kun käytettävissä olevien tietojen laatu paranee, säännöt voidaan laajentaa koskemaan useampia omaisuuseräluokkia. Muutoksen on tarkoitus tulla voimaan ennen vuoden 2024 loppua, jos se on siihen mennessä teknisesti toteutettavissa. Eurojärjestelmä ryhtyy testaamaan rajoituksia jo etukäteen kannustaakseen pankkeja ja muita vastapuolia valmistautumaan muutoksiin. Rajoituksista ja niiden ajoituksesta julkaistaan myöhemmin tarkempia tietoja.
  Ilmastonmuutokseen liittyvät riskit otetaan vakuuskäytännössä huomioon tästä vuodesta alkaen myös yritysten joukkolainojen aliarvostuksessa, sillä omaisuuseriin liittyvät riskit pienentävät niiden vakuusarvoa.
  Toimet on kuitenkin suunniteltu niin, että vastapuolten käytettävissä on koko ajan riittävästi vakuuskelpoisia omaisuuseriä eli rahapolitiikkaa pystytään jatkossakin toteuttamaan tehokkaasti.
• Ilmastoriskien julkistamisvaatimukset: Kun yritysten kestävyysraportointia koskeva direktiivi on pantu täytäntöön, eurojärjestelmän luotto-operaatioiden vakuudeksi hyväksytään markkinakelpoisia arvopapereita ja lainasaamisia vain, jos arvopaperien liikkeeseenlaskijat ja lainasaamisten tapauksessa lainanottajat noudattavat direktiivin julkistamisvaatimuksia. Julkistamista koskevat vakuussäännöt tulevat odotettavasti voimaan vuonna 2026
  ja koskevat kaikkia direktiivissä tarkoitettuja yrityksiä. Direktiivillä parannetaan riskien julkistamista, jotta tietoa on paremmin saatavilla rahoituslaitosten, sijoittajien ja kansalaisjärjestöjen tarpeisiin.
  EKP haluaa kannustaa yrityksiä kehittämään uusien sääntöjen mukaisia julkistuksia jo hyvissä ajoin, joten se ryhtyy testaamaan sääntöjä vuotta ennen niiden voimaantuloa.
  Toistaiseksi merkittävä osa eurojärjestelmän operaatioiden vakuudeksi hyväksyttävistä omaisuuseristä ei vielä kuulu kestävyysraportointia koskevan direktiivin piiriin. Esimerkiksi omaisuusvakuudellisiin arvopapereihin ja katettuihin joukkolainoihin liittyviä taloudellisia riskejä ei pystytä vielä arvioimaan kattavasti. Eurojärjestelmä pyrkii siksi edistämään sääntelyviranomaisten työtä, jotta myös näille omaisuuserille asetettaisiin yhdenmukaistetut ilmastoriskien julkistamisvaatimukset.
• Riskienhallinta ja riskiarviot: Eurojärjestelmä kehittää riskiarviointiaan niin, että ilmastonmuutokseen liittyvät riskit pystytään ottamaan paremmin huomioon. EKP:n analyysin perusteella monet luottoluokituslaitokset ovat jo myös parantaneet käytäntöjään, mutta ilmastoriskeihin liittyviä tietoja ei vielä julkisteta riittävällä tavalla.
  Eurojärjestelmä kannustaa luottoluokituslaitoksia kertomaan avoimemmin, miten ne ottavat ilmastoriskit huomioon luottoluokituksissaan, ja asettamaan kunnianhimoisempia julkistamisvaatimuksia saadakseen käyttöönsä enemmän tietoa. EKP pyrkii edistämään myös sääntelyviranomaisten työtä tällä saralla.
  Eurojärjestelmän omissakin luottoriskinarviointijärjestelmissä otetaan ilmastoriskit huomioon. Keskuspankit ovat sopineet keskenään joukon vähimmäisvaatimuksia, joita ryhdytään noudattamaan vuoden 2024 loppuun mennessä.

EKP:n neuvosto on sitoutunut arvioimaan toimien tehokkuutta säännöllisesti. Niihin tehdään tarvittaessa muutoksia, jotta ne tukevat jatkuvasti rahapolitiikan tavoitteita ja edistävät myös Pariisin ilmastosopimukseen kirjattujen päästövähennystavoitteiden ja EU:n ilmastoneutraaliustavoitteiden saavuttamista EKP:n tehtävän mukaisesti. Lisäksi huolehditaan siitä, että toimissa otetaan jatkuvasti huomioon sääntelymuutokset ja uusien mallien ja tilastojen avulla saadut tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Muutoksia voidaan tehdä myös ympäristövaikutusten huomioimiseksi laajemmin, kunhan hintavakaustavoite ei vaarannu.

Yritysten ja valtioiden on tärkeää parantaa ilmastoriskien ja ympäristövaikutusten julkistamista sekä noudattaa päästöjen vähentämistavoitteita.

Nyt tehdyt päätökset ovat osa EKP:n heinäkuusta 2021 alkaen toteuttamaa toimintasuunnitelmaa ilmastonäkökohtien ottamiseksi huomioon. Toimet etenevät suunnitellusti, mutta toteutusaikataulussa on otettava huomioon EU:n lainsäädäntöhankkeiden eteneminen.

EKP ottaa ilmastonmuutoksen huomioon toiminnassaan monin tavoin sekä rahapolitiikassa että pankkivalvonnassa. Ilmastokysymykset ovat tärkeitä myös edistettäessä rahoitusvakautta sekä kehitettäessä taloudellista analyysia, tilastointia ja kestävyystavoitteita. EKP:llä on kolme keskeistä tavoitetta toiminnassa ilmastonmuutosta vastaan. Haluamme selvittää ilmastonmuutoksen vaikutusta talouteen, jotta riskejä pystytään hallitsemaan ja vähentämään. Pyrimme edistämään kestävää rahoitusta ja tukemaan siten hallittua siirtymistä vähähiiliseen talouteen. Lisäksi pystymme asiantuntemuksemme ansiosta vaikuttamaan talouden toimijoiden käyttäytymiseen jakamalla tutkittua tietoa.

Ilmastonmuutokseen liittyvän toimintasuunnitelman tuorein päivitys on tämän tiedotteen liitteenä.

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Daniel Weber puhelinnumerossa +49 172 8344 539.