content here is the anonymously transparent proxied version of ecb.europa.eu   X
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • EKP:N BLOGI

Suunnitelmallisia ilmastotoimia

Christine Lagarde, Euroopan keskuspankin pääjohtaja

Frankfurt am Main 4.11.2021

On aika tarttua toimeen

Glasgow’ssa tällä viikolla pidettävä COP26-ilmastokokous on hyvä tilaisuus viitoittaa tie päästöttömään maailmaan. Hiilidioksidipäästöjen lopettaminen on ainoa tapa torjua katastrofaalista ilmastonmuutosta. Siirtymän on oltava riittävän nopea, jotta Pariisin sopimuksen tavoitteet voidaan saavuttaa – vielä ei ole liian myöhäistä.

Toimien oltava uskottavia

Siirtyminen vihreämpään talouteen ei ole ilmaista, mutta siihen liittyy myös monenlaisia mahdollisuuksia. Aurinkoenergiasta on tullut tekniikan kehityksen myötä huomattavasti aiempaa edullisempaa, ja se on nyt yksi halvimpia tapoja tuottaa sähköä. Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan yli puolet Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavista päästövähennyksistä voidaan saavuttaa ilman, että siitä koituisi lisäkustannuksia sähkön käyttäjille.[1]

Uusiutuvat energialähteet eivät kuitenkaan yksinään riitä, eikä kaikilla sektoreilla ole vielä tarvittavaa teknologiaa. Emme voi tietää, millainen talous on 30 vuoden kuluttua ja miten ilmastonmuutos vaikuttaa tulevaisuudessa.

Epävarmuus voi olla hyvin lannistavaa etenkin, jos kuvittelemme, ettei jokainen voi vaikuttaa omalta osaltaan tai ettei meillä ole enää aikaa. Jokainen meistä voi vaikuttaa kehitykseen.

Keskuspankeissa on viime vuosikymmeninä ymmärretty, että uskottavan inflaatiotavoitteen avulla voidaan ohjata inflaatio-odotuksia taloudessa. Samalla tavoin valtiot voivat laatia uskottavia suunnitelmia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja ohjata kansalaisten ja yritysten toimintaa viestimällä niistä selkeästi. Selkeät tienviitat tekevät pitkästä ja vaikeasta matkasta helpomman.

Siirtymän onnistumiseksi on esimerkiksi otettava hiilen hinnoittelussa huomioon kaikki kustannukset, joita päästöistä koituu ympäristölle ja yhteiskunnalle paitsi nyt myös tulevaisuudessa. Toistaiseksi siitä ollaan vielä kaukana. Fossiilisia polttoaineita jopa tuettiin 450 miljardilla dollarilla vuonna 2020.[2] Energian voimakas hinnannousu voi vaikeuttaa heikoimmassa asemassa olevien ihmisten elämää. Päästöttömään maailmaan siirtyminen on siis suunniteltava huolella, jotta se voi tapahtua oikeudenmukaisesti ja hyödyt jakautuvat tasapuolisesti.

Ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää myös huomattavia teknologisia innovaatioita ja investointeja. Julkisten investointien myötä yksityisetkin investoinnit lisääntyvät, ja rahoitussektori voi vaikuttaa kehitykseen merkittävästi. Rahoituslaitoksilla pitäisi olla siirtymäsuunnitelmat, joista ilmenee, miten ne aikovat mukautua päästöttömään maailmaan. Glasgow Financial Alliance for Net Zero[3] on rahoituslaitosten yhteenliittymä, joka pyrkii edistämään suunnittelua. Kun tiedot ympäristöriskeistä julkistetaan eri puolilla maailmaa vertailukelpoisesti ja ne pystytään tarkastamaan, varat voivat keskittyä sinne, missä niitä todella tarvitaan, eikä rahoitusta käytetä viherpesuun.

EKP osallistuu ilmastonmuutoksen torjuntaan

Ilmastonmuutos edellyttää toimia myös keskuspankeilta. Luonnonkatastrofit ja vihreä siirtymä vaikuttavat inflaatioon ja sitä kautta suoraan EKP:n ensisijaiseen tehtävään eli hintavakauden ylläpitämiseen. Siksi kiinnitämme ilmastonmuutokseen yhä enemmän huomiota.[4] Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäksi riskejä valvomillemme pankeille ja EKP:n taseelle.

Myös muissa keskuspankeissa kannetaan huolta ilmastonmuutoksesta. Noin 100 keskuspankkia ja finanssivalvojaa eri puolilta maailmaa on mukana Network for Greening the Financial System ‑verkostossa,[5] joka pyrkii kehittämään ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaa rahoitussektorilla ja edistämään vihreän siirtymän rahoittamista.

EKP on luvannut toimia omalla vastuualueellaan päättäväisesti ja auttaa myös muita päätöksentekijöitä edistämään Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteutumista ja hillitsemään ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Lupaus julkaistiin eilen EKP:n verkkosivuilla[6]. Ilmastonmuutos oli tärkeä osa myös hiljattain päättynyttä rahapolitiikan strategian uudelleenarviointia.[7] Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi laadittiin kunnianhimoinen toimintasuunnitelma, joka ohjaa tulevaa työtämme.[8]

Tekemässämme talouden ilmastostressitestissä ilmeni, että on kannattavaa ottaa ilmastonäkökohdat hyvissä ajoin huomioon.[9] Vihreästä siirtymästä aiheutuu nyt kustannuksia, mutta ne jäävät pitkällä aikavälillä paljon pienemmiksi kuin hyödyt, jotka koituvat siitä, että metsäpaloja, helleaaltoja, kuivuutta ja muita tuhoisia luonnonkatastrofeja pystytään ehkäisemään. Hiilineutraaliuden saavuttaminen vuoteen 2050 mennessä helpottuu, jos asetamme selkeitä välitavoitteita.

Tehtävää riittää

Olemme valinnan edessä. Voimme luopua hiilen käytöstä, kun uudistamme ja elvytämme taloutta pandemian jäljiltä. Tie ei ole helppo, mutta päämäärä on selkeä, ja reitti on jo pitkälti valaistu. Siirtyminen päästöttömään maailmaan on ainoa keino tuoda valoa ihmiskunnan tulevaisuuteen. Antoine de Saint-Exupéry ilmaisi asian kauniisti todetessaan, että oikea aika toimia on aina käsillä. Aina voi tehdä jotain.

Tämä blogi julkaistiin mielipidekirjoituksena seuraavissa julkaisuissa: Le Soir ja De Morgen (Belgia), 24 Chasa (Bulgaria), El País (Espanja), Irish Times (Irlanti), La Repubblica (Italia), Der Standard (Itävalta), Ta Nea (Kreikka), Jutarnji list (Kroatia), Phileleftheros (Kypros), Delfi.lv (Latvia), LRT, Verslo žinios, 15 min.lt ja Delfi.lt (Liettua), Times of Malta (Malta), Jornal de Negócios (Portugali), Les Echos (Ranska), Frankfurter Allgemeine Zeitung (Saksa), Denník N (Slovakia), Delo (Slovenia), Helsingin Sanomat (Suomi) ja Postimees (Viro).

  1. Kansainvälinen energiajärjestö (2021), World Energy Outlook 2021.
  2. I. Parry, S. Black ja N. Vernon, ”Still not getting energy prices right: a global and country update of fossil fuel subsidies”, IMF Working Papers, No 2021/236, Kansainvälinen valuuttarahasto, syyskuu 2021.
  3. Ks. Glasgow Financial Alliance for Net Zero ‑yhteenliittymän verkkosivusto.
  4. Ks. esim. M. Parker (2018), ”The Impact of Disasters on Inflation”, Economics of Disasters and Climate Change, Vol. 2, No 1, s. 21–48, sekä D. Faccia, M. Parker ja L. Stracca (2021), ”Feeling the heat: extreme temperatures and price stability”, Working Paper Series, EKP, (julkaistaan myöhemmin).
  5. Ks. Network for Greening the Financial System ‑yhteistyöverkoston verkkosivusto.
  6. The ECB pledge on climate change action, EKP, marraskuu 2021.
  7. Ilmastonmuutoksen vaikutuksia arvioiva työryhmä, ”Climate change and monetary policy in the euro area”, Occasional Paper Series, No 271, EKP, syyskuu 2021.
  8. EKP:n suunnitelma ilmastonäkökohtien sisällyttämiseksi rahapolitiikan strategiaan”, EKP:n lehdistötiedote, heinäkuu 2021.
  9. S. Alogoskoufis ym. ”ECB economy-wide climate stress test”, Occasional Paper Series, No 281, EKP, syyskuu 2021.