EKP:n vuoden 2012 lähentymisraportti

Euroopan keskuspankki (EKP) julkistaa tänään vuoden 2012 lähentymisraporttinsa, jossa se arvioi kahdeksan Euroopan unionin (EU) jäsenvaltion edistymistä talous- ja rahaliitto EMUn toteuttamiseen liittyvien velvollisuuksien täyttämisessä.

Tarkasteltavat maat ovat Bulgaria, Tšekki, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania ja Ruotsi. Raportissa tutkitaan, onko maissa saavutettu kestävän lähentymisen korkea taso (taloudellinen lähentyminen) ja onko lainsäädäntöä koskevat vaatimukset täytetty niin, että maiden kansallisista keskuspankeista voi tulla kiinteä osa eurojärjestelmää (oikeudellinen lähentyminen). Lähentymisen kestävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon sekä EU:n tehostetut talouden ohjaus- ja hallintajärjestelyt että kunkin maan instituutioiden lujuus mm. tilastoinnin alalla.

Seuraavassa esitetään vuoden 2012 lähentymisraportin havaintoja.

Hintavakaus

Huhtikuusta 2011 maaliskuuhun 2012 ulottuvalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla hintavakauskriteerin viitearvo oli 3,1 %. Viitearvo laskettiin lisäämällä 1,5 prosenttiyksikköä Ruotsin, Irlannin ja Slovenian YKHI-inflaatiovauhtien 12 kuukauden painottamattomaan aritmeettiseen keskiarvoon. Ruotsin 12 kuukauden YKHI-inflaatiovauhti oli 1,3 %, Irlannin 1,4 % ja Slovenian 2,1 %. Tarkastelujaksolla 12 kuukauden keskimääräinen inflaatiovauhti oli alle viitearvon Bulgariassa, Tšekissä ja Ruotsissa. Muissa viidessä maassa inflaatiovauhti oli selvästi viitearvoa nopeampi, vaikka talouskehitys oli suhteellisen heikkoa useimmissa maissa.

Julkinen talous

Ruotsia lukuun ottamatta kaikilla tarkasteltavilla jäsenvaltioilla on voimassa olevan Euroopan unionin neuvoston (EU:n neuvosto) päätöksen mukaan ollut liiallinen alijäämä. Vuonna 2011 BKT:hen suhteutettu julkisen talouden alijäämä oli viitearvon mukainen Bulgariassa ja Ruotsissa sekä kertaluonteisten toimien ansiosta myös Unkarissa. Muissa maissa alijäämäsuhde oli yli 3 %, vaikka se olikin pienentynyt aiemmista vuosista. Euroopan komissio ennustaa tiedossa olevien linjausten perusteella, että vuonna 2012 alijäämäsuhde ylittää 3 prosentin viitearvon ainoastaan Liettuassa (maan alijäämäksi arvioidaan 3,2 %).

BKT:hen suhteutettu julkinen velka alitti 60 prosentin viitearvon vuonna 2011 kaikissa tarkasteltavissa maissa Unkaria lukuun ottamatta. Euroopan komission arvioiden perusteella tilanteen odotetaan pysyvän ennallaan vuonna 2012.

Valuuttakurssit

Tässä lähentymisraportissa tarkasteltavista maista Latvian ja Liettuan valuutat osallistuvat tällä hetkellä valuuttakurssimekanismi ERM II:een. Molempien maiden valuutat ovat osallistuneet ERM II:een yli kahden vuoden ajan ennen tarkasteluajankohtaa, eikä kummankaan valuutan keskuskurssia alennettu tarkastelujakson aikana.

Pitkät korot

Korkokriteerin viitearvo oli 5,8 % huhtikuusta 2011 maaliskuuhun 2012 ulottuvalla 12 kuukauden tarkastelujaksolla. Viitearvo lasketaan lisäämällä 2 prosenttiyksikköä kolmen hintavakauden suhteen parhaiten suoriutuneen valtion pitkien joukkolainojen korkojen keskiarvoon. Näistä maista Ruotsin pitkät korot olivat tarkastelujaksolla 2,2 % ja Slovenian pitkät korot 5,4 %. Kolmannen maan eli Irlannin pitkiä korkoja ei otettu huomioon viitearvon laskennassa, sillä rahoitusmarkkinoilla vallitsevien suurten maakohtaisten riskipreemioiden vuoksi Irlannin valtion pitkien joukkolainojen korot eivät tällä hetkellä ole tarkoituksenmukainen vertailukohta arvioitaessa taloudellista lähentymistä.

Tarkastelujaksolla seuratuista kahdeksasta maasta kuudessa (Bulgariassa, Tšekissä, Latviassa, Liettuassa, Puolassa ja Ruotsissa) pitkät korot olivat alle 5,8 prosentin viitearvon tai yhtä korkeat kuin viitearvo. Vain Unkarissa ja Romaniassa valtion joukkolainojen tuotot ylittivät viitearvon.

Oikeudellinen lähentyminen

Tarkasteltavista kahdeksasta maasta yhdenkään lainsäädäntö ei ole kaikkien perussopimuksissa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä määrättyjen euron käyttöönottovaatimusten mukainen. Minkään tarkasteltavan maan lainsäädäntö ei täytä keskuspankin riippumattomuutta koskevia vaatimuksia, varsinkaan vaatimusta keskuspankin institutionaalisesta ja taloudellisesta riippumattomuudesta sekä keskuspankin päätöksentekoelinten henkilökohtaisesta riippumattomuudesta. Liettuaa lukuun ottamatta maiden lainsäädäntö ei myöskään ole sopusoinnussa keskuspankkirahoituksen kiellon eikä kaikkien niiden vaatimusten kanssa, joiden on täytyttävä, ennen kuin keskuspankki voi integroitua oikeudellisesti eurojärjestelmään.

Laatimalla tämän raportin EKP täyttää Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen artiklassa 140 määrätyn tehtävän, jonka mukaan EU:n neuvostolle on laadittava raportteja ”jäsenvaltioiden, joita koskee poikkeus, edistymisestä talous- ja rahaliiton toteuttamiseen liittyvien jäsenvaltioiden velvollisuuksien täyttämisessä” vähintään joka toinen vuosi tai sellaisen jäsenvaltion pyynnöstä, jota koskee poikkeus.

Tällä hetkellä EU:n jäsenvaltioista kymmenen ei ole talous- ja rahaliiton täysjäseniä. Tanskalla ja Isolla-Britannialla on erityisasema perussopimuksiin liitettyjen pöytäkirjojen nojalla. Näistä kahdesta jäsenvaltiosta ei siis tarvitse laatia lähentymisraporttia, elleivät ne itse pyydä sitä.

Vuoden 2012 lähentymisraportti on luettavissa EKP:n verkkosivuilla.