Toimenpiteitä rahapolitiikan ohjausjärjestelmän kehittämiseksi
EKP:n neuvosto on päättänyt seuraavista kahdesta toimenpiteestä rahapolitiikan ohjausjärjestelmän kehittämiseksi:
- Vähimmäisvarantojen pitoajanjakson ajoitusta muutetaan siten, että pitoajanjakso alkaa aina perusrahoitusoperaation suorituspäivänä sellaisen EKP:n neuvoston kokouksen jälkeen, jossa ennakkotietojen mukaan arvioidaan rahapolitiikan viritystä.* Myös maksuvalmiusjärjestelmän korkojen muutosten voimaantulo ajoitetaan uuden pitoajanjakson alkuun.
- Perusrahoitusoperaatioiden maturiteetti lyhennetään kahdesta viikosta yhteen viikkoon.
Nämä muutokset vähentävät koronmuutosodotuksia yksittäisen pitojakson aikana, sillä EKP:n ohjauskorkojen muutokset vaikuttavat periaatteessa vasta seuraavalla pitoajanjaksolla ja likviditeettitilanteen vaikutus rajoittuu aina yksittäiseen pitoajanjaksoon. Toimenpiteet siis vakaannuttavat tarjoustentekotilannetta perusrahoitusoperaatioissa. Niiden avulla voidaan myös varmistaa, että pitoajanjakso alkaa aina TARGET-järjestelmän aukiolopäivänä ja päättyy vain hyvin harvoin päivänä, jolloin TARGET-järjestelmä on kiinni.
Koska valmistelu vaatii aikaa, muutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2004 ensimmäisellä neljänneksellä. Vähimmäisvarantojen pitoajanjaksojen aikataulu julkaistaan vähintään kolme kuukautta aikaisemmin. Kuun viimeisen päivän, jolloin varantopohja lasketaan, ja vähimmäisvarantojen pitoajanjakson alun väliin jää uudessa järjestelmässä vähintään yhtä pitkä aika kuin nykyäänkin. Esimerkiksi huhtikuussa alkavaa pitoajanjaksoa varten kunkin luottolaitoksen varantovelvoite lasketaan helmikuun lopun varantopohjan perusteella.
Eurojärjestelmä esitti 7.10.2002 markkinaosapuolille kannanottopyynnön, jossa se tiedusteli näiden kantaa suunniteltuihin teknisiin toimenpiteisiin rahapolitiikan ohjausjärjestelmän kehittämiseksi. Nyt päätettyjen kahden toimenpiteen lisäksi markkinaosapuolten mielipidettä kysyttiin myös mahdollisuudesta, että pitempiaikaiset rahoitusoperaatiot lopetettaisiin toistaiseksi. Koska operaatiot kuitenkin ilmeisesti palvelevat edelleen tarkoitustaan eurojärjestelmän vastapuolten likviditeetinhallinnassa, EKP:n neuvosto päätti olla lopettamatta niitä.
Eurojärjestelmä sai runsaasti vastauksia tähän kannanottopyyntöönsä. Vastaajat edustivat hyvin euroalueen pankkialaa niin maantieteellisesti kuin kokonsakin puolesta. Kannanottoja saatiin 17:ltä pankkialan ja rahoitusmarkkinoiden järjestöltä (viideltä yleiseurooppalaiselta järjestöltä ja 12 kansalliselta järjestöltä kahdeksasta eri maasta). Tämän lisäksi saatiin 42 vastausta yksittäisiltä luottolaitoksilta, joista osa oli suuria, eoniakoron laskemisessa mukana olevia pankkeja ja osa pieniä laitoksia. Kaiken kaikkiaan markkinaosapuolet ottivat kannanottopyynnön vastaan erittäin myönteisesti, ja sen avulla saatiin arvokasta lisätietoa muutosten suunnitteluun.
Yhteenveto kannanotoista on luettavissa sekä EKP:n verkkosivuilla kohdassa Public consultations että kansallisten keskuspankkien verkkosivuilla.
* Kuten 8.11.2002 ilmoitettiin, EKP:n neuvosto arvioi rahapolitiikan viritystä periaatteessa vain kunkin kuukauden ensimmäisessä kokouksessaan. EKP julkaisee yleensä vuoden puolivälissä seuraavan vuoden tarkan kokousaikataulun.
Euroopan keskuspankki
Viestinnän pääosasto
- Sonnemannstrasse 20
- 60314 Frankfurt am Main, Germany
- +49 69 1344 7455
- media@ecb.europa.eu.
Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.
Yhteystiedot medialle