EKP:n toimet tukevat yrityksiä ja kotitalouksia

Christine Lagarde, EKP:n pääjohtaja

Valtiot ja viranomaiset ympäri maailman taistelevat nyt koronavirusta vastaan. Virus on aiheuttanut uudenlaisen kriisin, jota ei voida ratkaista vanhoilla keinoilla. Tarvitsemme toimia, joilla autetaan tilanteesta eniten kärsiviä.

Yritysten ja perheiden tuloihin syntyy merkittävä lovi, ja huoli tulevaisuudesta kasvaa. EKP:n toimet on suunnattu auttamaan. Olemme mandaattimme rajoissa mitoittaneet toimet niin, että likviditeetti tavoittaa ne kansalaiset ja toimialat, jotka tarvitsevat kipeimmin tukea.

EKP:n toimien vaikutuksen hahmottamiseksi on ymmärrettävä, miksi tämä kriisi poikkeaa muista. Sen syntyperä on erilainen kuin finanssikriiseillä tai tavanomaisella lamalla. Talouskehityksen äkillinen pysähtyminen johtuu siitä, että ihmisten on elintärkeää pysyä kotona. Meidän on voitava estää elinkelpoisten yritysten kaatuminen ja työttömyyden lisääntyminen väliaikaisen kriisin vuoksi, johon kukaan ei ole syyllinen.

Työpaikat ovat nyt suuremmassa vaarassa kuin kertaakaan sitten 1930-luvun. Vuonna 2009 työttömyyskorvausta haki Yhdysvalloissa enimmillään 665 000 ihmistä viikossa. Toissa viikolla uusia hakijoita oli Yhdysvalloissa 3,3 miljoonaa ja viime viikolla jo 6,6 miljoonaa. Euroopassa työttömyys kasvaa kriisitilanteissa Yhdysvaltoja hitaammin, mutta ilmassa on hälyttäviä merkkejä: ostopäällikköindeksin perusteella työllisyystilanne heikkeni maaliskuussa ennätyksellisesti.

Pysyvien vaurioiden välttämiseksi taloustilanne olisi vakautettava mahdollisimman lähelle lähtötilannetta ennen koronaviruspandemiaa. Tähän voidaan pyrkiä monilla eri tavoilla. Voidaan käynnistää valtiollisia ohjelmia, joilla tuetaan työllisyyttä lyhyellä aikavälillä. Voidaan järjestää yrityksille käyttöpääomaa palkkojen ja kulujen maksuun pankkijärjestelmän välityksellä. Euroalueen taloudessa pankit ovat tärkeässä roolissa, joten jos luotonantoa helpotetaan, saadaan rahoitusta nopeasti kaikkialle, missä sitä tarvitaan.

Valtioiden ja keskuspankkien toimet tukevat toisiaan, jotta voidaan varmistaa, että pankit pystyvät myöntämään rahoitusta. Valtiot antavat takauksia, joilla vähennetään pankkien luottoriskiä: valtiontakausohjelmiin on varattu jo summa, jonka suuruus on 16 % euroalueen bruttokansantuotteesta. EKP tarjoaa pankeille riittävästi rahoitusta likviditeettiriskin poistamiseksi ja varmistaa samalla, että rahoitusolot pysyvät suotuisina ja tukevat koko taloutta.

EKP on ottanut käyttöön kahdentyyppisiä toimia tavoitteiden saavuttamiseksi.

Laajamittaisilla kohdennetuilla toimilla varmistetaan, että likviditeetti saavuttaa sitä eniten tarvitsevat. EKP:n uusissa kohdennetuissa rahoitusoperaatioissa tarjotaan pankeille likviditeettiä jopa noin 3 000 miljardin euron arvosta negatiivisella korolla, joka voi olla alimmillaan -0,75 %. Se on EKP:n edullisin korko kautta aikojen. Aiemman kokemuksen perusteella tiedämme, että tällaisilla toimilla voi olla suuri vaikutus. Kahden edellisen vastaavan operaation ansiosta pankit myönsivät lainoja arviolta noin 125 miljardia euroa enemmän, kuin jos näitä operaatioita ei olisi ollut.

Jotta pankit voivat hyödyntää uusia operaatioita täysimääräisesti, EKP keventää vakuussääntöjä kohdennetusti niin, että kevennys hyödyttää erityisesti pieniä yrityksiä, ammatinharjoittajia ja yksityishenkilöitä. Eurojärjestelmän keskuspankit voivat nyt hyväksyä rahoitusoperaatioissaan vakuudeksi pieniäkin pandemiaan liittyvissä takausohjelmissa taattuja yritysten ja ammatinharjoittajien luottoja.

Toimilla kannustetaan pankkeja myöntämään lainoja kaikkein pienimmille yrityksille ja yksityisyrittäjille, joiden voi muuten olla vaikeampaa saada luottoa. Nyt pankit pystyvät rahoittamaan niiden toimintaa lainaamalla EKP:ltä rahaa negatiivisella korolla jopa kolmeksi vuodeksi. Euroalueella on noin 22 miljoonaa itsenäistä ammatinharjoittajaa, joiden osuus kaikista työllisistä on 14 %. Toimien ansiosta lainansaanti vaikeassa tilanteessa helpottuu suurella osalla kokonaistyövoimasta.

EKP myös ostaa huomattavia määriä julkisen ja yksityisen sektorin joukkolainoja helpottaakseen rahoitusoloja kaikilla talouden sektoreilla. Pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (Pandemic Emergency Purchase Programme, PEPP-ohjelma) ja muissa osto-ohjelmissa voidaan tänä vuonna ostaa joukkolainoja yli 1 000 miljardilla eurolla. Ja PEPP-ohjelman ansiosta ostoja voidaan tehdä joustavasti eri omaisuuseräluokissa ja eri euroalueen maissa. Osto-ohjelmissa voidaan ostaa myös yritystodistuksia. Näin saamansa rahoituksen turvin yritykset selviävät paremmin normaaleista maksuistaan, jolloin irtisanomisilta voidaan välttyä.

Emme voi sallia rahoitusolojen kiristyvän tässä aikamme suuressa kokonaistaloudellisessa mullistuksessa. Se vain pahentaisi tilannetta. Mutta EKP:nkin toimien vaikutus voimistuu, jos sitä tuetaan muulla politiikalla. On elintärkeää, että finanssipoliittiset ratkaisut ovat tarpeeksi vahvoja kaikkialla euroalueella. Valtioiden täytyy tukea toisiaan, jotta politiikka voi reagoida parhaalla mahdollisella tavalla yhteiseen kriisiin, joka ei ole kenenkään syytä.

Kun finanssi- ja rahapolitiikka toimivat rinnakkain ja rintama virusta vastaan on yhtä vahva kaikkialla euroalueella, pystymme suojaamaan tuotantokapasiteettia ja työllisyyttä. Silloin kestävä kasvu voi taas jatkua ja inflaatiovauhti normalisoitua koronaviruspandemian väistyessä. Mutta jos kaikilla mailla ei ole mahdollisuutta tervehtyä, kaikki kärsivät. Solidaarisuus on jokaisen edun mukaista. EKP toimii jatkossakin hintavakausmandaattinsa mukaisesti eurooppalaisten yhteiseksi hyväksi.