Miten EKP:n koronnosto vaikuttaa arkeen?
21.7.2022 (päivitetty 23.9.2022)
Kun nostamme korkoja, se hidastaa inflaatiota
EKP:n neuvosto nosti heinäkuussa korkoja ensi kertaa sitten vuoden 2011, ja syyskuussa niitä nostettiin uudemman kerran, enemmän kuin kertaakaan aiemmin. Lähikuukausina korot nousevat todennäköisesti lisää.
Miksi nostamme korkoja?
EKP:n tehtävänä on huolehtia hintatason vakaudesta euroalueella. Jos inflaatio on liian nopeaa – eli hinnat nousevat liian nopeasti – korkojen nostaminen auttaa palauttamaan sen kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.
Hintojen nopea nousu aiheuttaa vaikeuksia monille. Inflaation pelätään nyt pysyvänkin nopeana. EKP seuraa ns. inflaatio-odotusten kehitystä, ja siksi nostimme korkoja. Haluamme tehdä selväksi, ettemme anna hintojen nousuvauhdin olla jatkuvasti yli 2 % vuodessa. Näin inflaatio-odotukset pysyvät kohtuullisempina.
Kun otat lainaa, joudut maksamaan sille korkoa, eli korko on lainaksi saatavan rahan hinta. Pankkilainaa otettaessa sovitaan yleensä, kuinka paljon korkoa on maksettava vuodessa. Jos otat 10 000 euron pankkilainan, jonka vuotuinen korko on 3 %, maksat siitä pankille korkoa 300 euroa vuodessa (jos maksat lopuksi lainan takaisin kerralla). Pankki siis ansaitsee rahaa, kun se antaa rahaa lainaan.
Pankki myös maksaa korkoa asiakkailta saamilleen talletuksille. Kun talletat rahaa säästötilille, annat tavallaan rahasi pankille lainaan. Jos tililläsi on 1 000 euroa ja tilisi korko on 2 %, sinulle maksetaan vuoden lopussa 20 euroa korkoja.
Miksi korot nousevat ja laskevat?
Pankkien korot seurailevat yleensä EKP:n ohjauskorkojen kehitystä, mutta niihin vaikuttavat myös muut tekijät. Euroalueella on vapaa markkinatalous, joten korot määräytyvät sen mukaan, kuinka paljon lainaa on tarjolla ja kuinka paljon sitä halutaan ottaa. Ne siis riippuvat siitä, miten paljon yritykset ja yksityishenkilöt haluavat investoida ja kuluttaa ja onko lainaa helposti saatavilla.
Oheistietoa: Mitä on raha?Lainan hinta vaihtelee siinä missä muidenkin tuotteiden ja palvelujen. Jos esimerkiksi jauhoa on vaikea saada ja leipää ei pystytä leipomaan tarpeeksi, sen hinta nousee.
Korotkin nousevat, jos yritykset ja yksityishenkilöt haluaisivat investoida ja kuluttaa, mutta pankeilla ei ole tarpeeksi rahaa lainattavaksi. Silloin lainan ottaminen on kalliimpaa. Jos taas pankkeihin talletetaan paljon säästöjä, pankkijärjestelmässä ja taloudessa on paljon rahaa käytettävissä ja sitä voidaan tarjota lainaan matalammalla korolla.
Miten EKP vaikuttaa korkotasoon?
Me huolehdimme keskuspankkina euron arvosta. EKP ei suoranaisesti päätä pankkilainojen ja talletusten koroista, mutta se pystyy vaikuttamaan niihin tuntuvasti.
EKP päättää ns. ohjauskoroista eli siitä, miten paljon pankkien pitää maksaa korkoa saadakseen rahaa lainaan keskuspankilta ja kuinka paljon keskuspankki maksaa korkoa niiden yön yli ‑talletuksille.
Ohjauskorkojemme muuttuminen vaikuttaa siksi esimerkiksi pankkien myöntämien asuntolainojen, markkinarahoituksen, pankkitalletusten ja erilaisten sijoitusten korkoihin kaikkialla taloudessa.
EKP:n neuvosto tekee korkopäätöksiä yleensä kuuden viikon välein.
Miten ohjauskorot vaikuttavat hintakehitykseen?
Jos inflaatio nopeutuu siksi, että kysyntää on paljon mutta tavaroita ja palveluja ei ole saatavilla kaikkien tarpeisiin, EKP voi nostaa korkoja, jolloin lainan ottaminen muuttuu kalliimmaksi. Kun käytettävissä on vähemmän rahaa, kysyntääkin on vähemmän – tilanne rauhoittuu, inflaatio-odotukset vaimenevat ja inflaatio hidastuu.
Jos inflaatio hidastuu liiaksi – kuten viime vuosina – EKP voi laskea korkoja, jolloin lainaa saa edullisesti sijoituksiin ja kuluttamiseen.
Oheistietoa: Miksi vakaa hintataso on hyvä asia?Venäjän hyökkäys Ukrainaan on aiheuttanut poikkeuksellisen tilanteen, jossa inflaatio on liian nopeaa mutta talouskehitys heikkenee. Sota on nostanut etenkin energian ja ruuan hintaa. Monien yritysten oli jo pandemian vuoksi vaikea saada tarvitsemiaan raaka-aineita, varaosia ja työvoimaa, ja sota hankaloittaa tuotantoa entisestään.
Koronnosto ei poista näitä ongelmia. Koroilla ei voi vaikuttaa siihen, mitä maksaa tuoda energiaa ulkomailta, kuinka paljon kaupoissa on myytävää tai pystyvätkö yritykset saamaan tarvitsemiaan puolijohteita.
Korkojen noustessa inflaatio-odotukset vaimenevat
Koronnostojen avulla voidaan kuitenkin hillitä inflaatio-odotuksia. Jos inflaation odotetaan pysyvän nopeana pitkään, työntekijät vaativat herkästi tavallista suurempia palkankorotuksia, jolloin työnantajat eli yritykset joutuvat nekin nostamaan hintojaan. Hintojen nousu nopeuttaa palkkojen nousua ja palkkojen nousu nopeuttaa hintojen nousua. Tällaisen kierteen välttämiseksi EKP nostaa korkoja, kunnes tilanne rauhoittuu. Lainojen mutta myös talletusten korot nousevat, kunnes yritykset, työntekijät ja sijoittajat voivat luottaa siihen, että keskipitkän aikavälin inflaatiovauhti hidastuu ja hinnat nousevat lopulta enää keskimäärin 2 % vuodessa. EKP pystyy toimillaan rauhoittamaan inflaatio-odotukset.