content here is the anonymously transparent proxied version of ecb.europa.eu   X
Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
  • RAHAPOLIITTINEN KATSAUS

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos

Frankfurt am Main 16.12.2021

Hyvää iltapäivää. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi lehdistötilaisuuteemme.

Euroalueen talouden elpyminen on jatkunut ja työmarkkinatilanne kohentunut runsaiden tukitoimien ansiosta. Talouskasvu vaimenee nyt, mutta odotamme taloudellisen toiminnan piristyvän taas vahvasti ensi vuoden kuluessa. Joissakin maissa rajoituksia on jälleen tiukennettu uuden pandemia-aallon ja omikron-muunnoksen johdosta, energian hinta on noussut merkittävästi, ja joillakin teollisuudenaloilla on pulaa raaka-aineista, laitteista ja työvoimasta. Se jarruttaa taloudellista toimintaa ja heikentää lyhyen aikavälin näkymiä. Kansanterveydellinen kriisi ei ole ohi, mutta suuri osa ihmisistä on saanut ensimmäiset rokotukset ja kolmosrokotukset etenevät yhä nopeammin. Yhteiskunnassa tullaan nyt kaiken kaikkiaan paremmin toimeen pandemia-aaltojen ja niiden edellyttämien rajoitusten kanssa. Se pienentää pandemian vaikutusta talouteen. Inflaatio on kiihtynyt, kun energian hinta on noussut vauhdilla ja kysyntä ylittänyt tarjonnan osalla sektoreista erilaisten rajoitteiden vuoksi. Inflaation odotetaan pysyvän nopeana vielä jonkin aikaa mutta hidastuvan sitten ensi vuoden kuluessa. Inflaatio on nyt arvioitu aiempaa nopeammaksi, mutta sen arvioidaan silti jäävän arviointijaksolla kahden prosentin tavoitetta hitaammaksi.

Näkemyksemme mukaan omaisuuserien ostoja voidaan seuraavina vuosineljänneksinä vähitellen vähentää, kun talous elpyy ja inflaatio lähestyy keskipitkän aikavälin tavoitettamme. Rahapolitiikan tukea tarvitaan kuitenkin edelleen, jotta inflaatio voi vakaantua kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Epävarmassa tilanteessa rahapolitiikan on oltava joustavaa, ja siinä on oltava valinnanvaraa. Tässä tilanteessa tehtiin seuraavat päätökset:

Vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa (PEPP) tehdään odotettavasti netto-ostoja maltillisempaan tahtiin kuin edeltäneellä neljänneksellä. PEPP-ohjelman netto-ostot päättyvät maaliskuun 2022 lopussa.

EKP:n neuvosto päätti myös, että PEPP-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettava pääoma sijoitetaan uudelleen ainakin vuoden 2024 loppuun saakka. Erääntyvistä arvopapereista luovutaan vähin erin niin, että rahapolitiikka pysyy asianmukaisesti mitoitettuna.

Pandemian aikana on opittu, että kriisitilanteessa omaisuuseräostojen joustava suunnittelu ja toteutus on tukenut rahapolitiikan välittymismekanismin toimintaa, ja olemme siten voineet pyrkiä tavoitteeseemme tehokkaasti. Rahapolitiikkamme tulee jatkossakin joustamaan kriisitilanteissa mandaattimme rajoissa, jos välittymismekanismia uhkaavat häiriöt vaarantavat hintavakauden saavuttamisen. Jos pandemia aiheuttaa vielä hajautumista markkinoilla, PEPP-ohjelman uudelleensijoituksia voidaan ohjata joustavasti eri aikoina eri arvopaperiluokkiin ja eri maihin tarpeen mukaan. Esimerkiksi Kreikan joukkolainoja voidaan hankkia uudelleensijoitusten yhteydessä enemmänkin, jotta ostot eivät keskeydy ja vaikeuta rahapolitiikan välittymistä Kreikan taloudessa tilanteessa, jossa se toipuu edelleen pandemian vaikutuksista. Netto-ostot PEPP-ohjelmassa voidaan lisäksi tarvittaessa aloittaa uudestaan pandemian aiheuttamien häiriöiden torjumiseksi.

Omaisuuseräostoja vähennetään vähitellen. EKP:n neuvosto päätti, että toisella vuosineljänneksellä APP-ohjelmassa tehdään ostoja nettomääräisesti 40 miljardilla eurolla kuukaudessa ja kolmannella vuosineljänneksellä 30 miljardilla eurolla kuukaudessa. Näin rahapolitiikan mitoitus tukee inflaation vakaantumista tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä. Lokakuusta 2022 lähtien omaisuuserien osto-ohjelmassa (APP) tehdään netto-ostoja 20 miljardilla eurolla kuussa, ja niitä jatketaan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi. EKP:n neuvosto odottaa netto-ostojen päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

EKP:n ohjauskorot pidettiin ennallaan, ja samoin niiden tulevaa kehitystä koskeva ennakoiva viestintä. Se on tärkeää, jotta kasvua voidaan tukea rahapolitiikalla sopivasti niin, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

EKP:n neuvosto seuraa jatkossakin pankkien rahoitustilannetta varmistaakseen, ettei kolmannessa kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden (TLTRO III) sarjassa jaetun likviditeetin erääntyminen häiritse rahapolitiikan välittymistä. Arvioimme kohdennettujen rahoitusoperaatioiden vaikutusta rahapolitiikan mitoitukseen säännöllisin väliajoin. TLTRO III ‑operaatioissa on myönnetty lainaa erityisin ehdoin, joiden on määrä päättyä odotetusti ensi kesäkuussa. Tarkistamme myös pankkien varannoille maksettavien kaksiportaisten korkojen mitoituksen, jotta negatiivinen talletuskorko ei häiritse pankkien roolia rahapolitiikan välittymisessä, kun ylimääräistä likviditeettiä on runsaasti.

EKP:n neuvosto on tarvittaessa valmis tarkistamaan kaikkia välineitään molempiin suuntiin sen varmistamiseksi, että inflaatio vakaantuu kahden prosentin tavoitteen mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Käyn nyt läpi näkemyksiämme talous- ja inflaatiokehityksestä, ja tarkastelen sitten arviotamme rahoitusmarkkinoista ja rahataloudesta.

Taloudellinen toiminta

Odotamme talouden elpyvän edelleen vankan kotimaisen kysynnän tuella. Myös työmarkkinatilanne kohenee: yhä useammilla on työpaikka, ja yhä harvemmat ovat työpaikkojen säilyttämisjärjestelyjen piirissä. Se vahvistaa kotitalouksien ansiokehitystä ja kulutusnäkymiä, ja pandemian aikana kertyneet säästöt edistävät nekin kulutusta. Nykyisten finanssi- ja rahapoliittisten tukitoimien pitäisi tukea kasvua, kun maailmantalous elpyy edelleen.

Taloudellinen toiminta on vaimentunut vuoden viimeisellä neljänneksellä, ja kasvu pysynee hitaana myös alkuvuodesta 2022. Odotamme nyt, että tuotanto ylittää pandemiaa edeltäneet lukemat vuoden 2022 ensimmäisellä neljänneksellä.

Osassa euroalueen maista rajoituksia on jouduttu taas tiukentamaan uuden pandemia-aallon vuoksi. Se saattaa hidastaa elpymistä etenkin matkailu-, ravintola- ja viihdealoilla. Pandemia heikentää yhä kuluttajien ja yritysten luottamusta, ja uusien virusmuunnosten leviäminen kasvattaa epävarmuutta. Lisäksi energiakustannusten nousu voi vähentää kulutusta.

Joillakin sektoreilla teollisuustuotanto kärsii vielä materiaali-, laite- ja työvoimapulasta, ja myös rakennusalalla on viiveitä. Tilanne jarruttaa joidenkin palvelualojenkin elpymistä. Tuotannon häiriöt jatkuvat vielä jonkin aikaa, mutta tilanteen odotetaan helpottuvan vuoden 2022 kuluessa.

Odotamme kasvun piristyvän taas vahvasti vuoden 2022 kuluessa. Tuoreimpien eurojärjestelmän asiantuntija-arvioiden mukaan BKT on kasvanut 5,1 % vuonna 2021. Sen arvioidaan kasvavan 4,2 % vuonna 2022 ja 2,9 % vuonna 2023 sekä 1,6 % vuonna 2024. Vuoden 2022 talouskasvu on nyt arvioitu hitaammaksi ja vuoden 2023 talouskasvu nopeammaksi kuin EKP:n asiantuntijoiden syyskuisissa arvioissa.

Rahapolitiikan rinnalla tarvitaan edelleen kohdennettua ja kasvua tukevaa finanssipolitiikkaa. Näin voidaan auttaa taloutta sopeutumaan käynnissä oleviin rakennemuutoksiin. Kun Next Generation EU ‑ohjelmaa ja ilmastotavoitteita tukevaa ns. 55-valmiuspakettia (”Fit for 55”) käytetään tehokkaasti, euroalueen maiden elpyminen on voimakkaampaa, tasapuolisempaa ja ympäristön kannalta kestävämpää.

Inflaatio

Inflaatiovauhti nopeutui entisestään ja oli marraskuussa 4,9 %. Se pysyy tavoitettamme nopeampana myös suurimman osan vuotta 2022. Odotamme inflaation pysyvän nopeana vielä jonkin aikaa mutta hidastuvan sitten ensi vuoden kuluessa.

Inflaatio on kiihtynyt pääasiassa polttoaineiden, kaasun ja sähkön äkillisen kallistumisen vuoksi. Marraskuussa yli puolet kokonaisinflaatiosta johtui energian kallistumisesta. Lisäksi kysyntä ylittää tarjonnan joillakin sektoreilla erilaisten rajoitteiden vuoksi, mikä näkyy erityisesti kestokulutustavaroiden hinnoissa ja niiden palvelujen hinnoittelussa, joita ei ole voitu tarjota kuluttajille pandemian aikana. Saksan arvonlisäveroalennuksen päättymiseen liittyvä vertailuajankohdan vaikutus nopeuttaa inflaatiota vuoden loppuun saakka.

Muiden inflaatiota kiihdyttävien tekijöiden väistymistä on vaikeampi ennakoida. Odotamme kuitenkin energian hinnan vakaantuvan, kulutuskäyttäytymisen normalisoituvan ja kansainvälisistä toimitushäiriöistä johtuvien hintapaineiden väistyvän vuoden 2022 kuluessa.

Kun talous alkaa vähitellen toimia täydellä teholla ja työmarkkinatilanne kohenee entisestään, myös palkkakehitys nopeutunee. Markkinaindikaattoreiden ja kyselytutkimusten perusteella pitkän aikavälin inflaatio-odotukset ovat pysyneet verraten vakaina sitten lokakuun rahapolitiikkakokouksen. Ne ovat kuitenkin lähestyneet kahden prosentin inflaatiotavoitettamme viime kuukausina. Näiden tekijöiden tuella pohjainflaation odotetaan nopeutuvan ja kokonaisinflaation palautuvan tavoitteemme mukaiseksi keskipitkällä aikavälillä.

Inflaatio on tuoreiden asiantuntija-arvioiden mukaan 2,6 % vuonna 2021 ja 3,2 % vuonna 2022 sekä 1,8 % vuosina 2023–2024, eli se on nyt arvioitu merkittävästi nopeammaksi kuin syyskuisissa asiantuntija-arvioissa. Ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu inflaatio on arvioiden mukaan keskimäärin 1,4 % vuonna 2021 ja 1,9 % vuonna 2022 sekä 1,7 % vuonna 2023 ja 1,8 % vuonna 2024, eli sekin on nyt arvioitu nopeammaksi.

Riskiarvio

Talousnäkymiin liittyvät riskit ovat jokseenkin tasapainossa. Taloudellinen toiminta voi vilkastua arvioitua nopeammin, jos kuluttajien luottamus kasvaa ja säästäminen jää odotettua vähäisemmäksi. Pandemiatilanteen hiljattainen paheneminen ja uusien virusmuunnosten leviäminen saattavat toisaalta jarruttaa kasvua pitempäänkin. Talouden elpymisen ja inflaationäkymien kannalta riskejä liittyy energian tulevaan hintakehitykseen ja siihen, kuinka nopeasti tarjontakapeikot taas levenevät. Inflaatio voi olla arvioitua nopeampaa, jos hintapaineet johtavat ennakoitua suurempiin palkankorotuksiin tai jos talous alkaa toimia täydellä teholla odotettua nopeammin.

Rahoitusmarkkinoiden ja rahatalouden tilanne

Markkinakorot ovat pysyneet EKP:n neuvoston lokakuisen kokouksen jälkeen suurin piirtein ennallaan. Pankit myöntävät yrityksille ja kotitalouksille lainaa edelleen poikkeuksellisen matalilla koroilla. Kaiken kaikkiaan rahoitusolot ovat taloudessa edelleen suotuisat. Luotonantoa yrityksille lisäävät lyhyen aikavälin rahoitustarpeet johtuvat osittain toimitushäiriöistä, jotka suurentavat varastoihin ja käyttöpääomaan liittyviä kuluja. Yritysten lainakysyntä on kuitenkin edelleen vaimeaa, sillä niillä on jakamattomia voittoja, runsaasti kassavaroja sekä paljon velkaa jo ennestään. Luotonanto kotitalouksille on pysynyt vankkana, ja etenkin asuntolainojen kysyntä on kasvanut.

Euroalueen pankkien taseet ovat vahvistuneet entisestään, sillä pankit ovat aiempaa vakavaraisempia ja niillä on vähemmän järjestämättömiä lainoja. Pankkitoiminta on nyt yhtä kannattavaa kuin ennen pandemiaa. Pankkien rahoitusolot ovat pysyneet kaiken kaikkiaan suotuisina.

EKP:n neuvosto laatii uuden rahapolitiikan strategian mukaisesti kaksi kertaa vuodessa yksityiskohtaisen arvion rahapolitiikan ja rahoitusvakauden keskinäisestä vuorovaikutuksesta. Kasvua tukeva rahapolitiikka vahvistaa yritysten ja rahoituslaitosten taseita ja vähentää lisäksi riskiä, että markkinat hajautuisivat. Kasvua tukevan rahapolitiikan vaikutusta kiinteistö- ja rahoitusmarkkinoihin on kuitenkin seurattava tarkasti, sillä useat keskipitkän aikavälin haavoittuvuustekijät ovat korostuneet. Makrovakauspolitiikka on yhä ensisijainen tapa säilyttää rahoitusvakaus ja vähentää keskipitkän aikavälin haavoittuvuustekijöitä.

Yhteenveto

Euroalueen talouden elpyminen jatkuu, joskin lyhyellä aikavälillä aiempaa hitaammin. Inflaatiota nopeuttavat energian nopea hinnannousu ja se, että kysyntä ylittää tarjonnan osalla sektoreista erilaisten rajoitteiden vuoksi. Inflaatio pysyy tavoitettamme nopeampana suurimman osan vuotta 2022 mutta hidastuu todennäköisesti sen kuluessa. Kun talous elpyy ja inflaatio lähestyy keskipitkän aikavälin tavoitettamme, voimme lakkauttaa PEPP-ohjelmassa tehtävät netto-ostot maaliskuussa. Jotta inflaatio voi vakaantua keskipitkällä aikavälillä kahden prosentin tavoitteemme mukaiseksi, kasvua on edelleen tuettava rahapolitiikalla – muun muassa APP-ohjelmassa tehtävien netto-ostojen ja ohjauskorkoja koskevan ennakoivan viestinnän avulla.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle