EKP:n tilinpäätös vuodelta 2013

• Nettovoitto vuodelta 2013 oli 1 440 miljoonaa euroa (995 miljoonaa euroa vuonna 2012), kun riskivaraukseen oli siirretty 0,4 miljoonaa euroa (1 166 miljoonaa euroa vuonna 2012).
• Kansallisille keskuspankeille jaettiin yhteensä 1 430 miljoonaa euroa (998 miljoonaa euroa vuonna 2012).
• Velkapaperiohjelmassa ostetuista arvopapereista kertyi 962 miljoonaa euroa korkotuottoja (1 108 miljoonaa euroa vuonna 2012).
• Liikkeessä olevista seteleistä kertyi 406 miljoonaa euroa korkotuottoja (633 miljoonaa euroa vuonna 2012).
• EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 174 miljardia euroa (207 miljardia euroa vuonna 2012).

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi eilen EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2013.

EKP:n pääjohtajan Mario Draghin mukaan vuoden 2013 tulokseen ovat vaikuttaneet rahapolitiikan mitoitus sekä sitoutuminen tehokkaaseen resurssien käyttöön ja varovaiseen varainhoitoon tilanteessa, jossa EKP:lle on uskottu uusia tehtäviä ja velvollisuuksia.

EKP:n nettovoitoksi vuodelta 2013 jäi 1 440 miljoonaa euroa (995 miljoonaa euroa vuonna 2012) sen jälkeen, kun riskivaraukseen oli EKP:n neuvoston päätöksen mukaisesti siirretty 0,4 miljoonaa euroa 31.12.2013 (1 166 miljoonaa euroa vuonna 2012). Siirron myötä riskivaraus kasvoi nykyiseen enimmäissuuruuteensa eli 7 530 miljoonaan euroon. Riskivarauksella varaudutaan valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskeihin sekä kullan hintariskiin, joita seurataan jatkuvasti. Varauksen suuruus ja tarve tarkistetaan vuosittain.

EKP:n neuvosto päätti jakaa euroalueen kansallisille keskuspankeille ennakkovoitonjakona 1 370 miljoonaa euroa 31.1.2014. Eilisessä kokouksessaan EKP:n neuvosto päätti jättää jakamatta 10 miljoonaa euroa aiempien vuosien voittoihin tehtyjen muutosten vuoksi ja jakaa voitosta jäljellä olevat 61 miljoonaa euroa euroalueen kansallisille keskuspankeille 21.2.2014. ^[1]

EKP:n säännölliset tuotot koostuvat pääasiassa sijoitustuotoista, joita pankki saa valuuttavarannoista ja omien varojen sijoituksista, sekä korkotulosta, jota kertyy EKP:n 8 prosentin osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä sekä velkapaperiohjelmassa ja kahdessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa rahapoliittisista syistä ostetuille arvopapereille.

Vuonna 2013 korkokate oli 2 005 miljoonaa euroa (2 289 miljoonaa euroa vuonna 2012). Siihen sisältyi 406 miljoonaa euroa korkotuloja EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä (633 miljoonaa euroa vuonna 2012). Lisäksi siihen kuului 962 miljoonaa euroa velkapaperiohjelmassa ostettujen arvopaperien tuottoja (1 108 miljoonaa euroa vuonna 2012), joista EKP:n hallussa olevien Kreikan valtion joukkolainojen osuus oli 437 miljoonaa euroa (555 miljoonaa euroa vuonna 2012). Korkokatteeseen sisältyi myös 204 miljoonaa euroa kahdessa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa hankittujen arvopaperien tuottoja (209 miljoonaa euroa vuonna 2012). EKP maksoi 192 miljoonaa euroa korkoa kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat niiden EKP:lle siirtämiin valuuttavarantoihin (307 miljoonaa euroa vuonna 2012), ja korkotuotot valuuttavarannosta olivat 187 miljoonaa euroa (229 miljoonaa euroa vuonna 2012).

Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot olivat 52 miljoonaa euroa (319 miljoonaa euroa vuonna 2012). Voittojen väheneminen vuonna 2013 johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisestä salkusta saatujen realisoituneiden voittojen supistumisesta.

Vuonna 2013 arvonalennuksia kirjattiin 115 miljoonaa euroa eli merkittävästi enemmän kuin vuonna 2012 (4 miljoonaa euroa), mikä johtui pääasiassa Yhdysvaltain dollarin määräisessä sijoitussalkussa olevien arvopaperien markkina-arvon laskusta.

EKP:n hallinnolliset kulut koostuvat henkilöstökuluista ja muista hallinnollisista kuluista. Henkilöstökulut nousivat 241 miljoonaan euroon vuonna 2013 (222 miljoonaa euroa vuonna 2012). Nousu johtui työntekijöiden määrän kasvusta ja EKP:n eläkejärjestelmään liittyvien menojen kirjaamisesta.

Toimitilojen vuokrista, asiantuntijoiden palkkioista ynnä muista hyödykkeiden ja palvelujen ostoista aiheutuneet muut hallinnolliset kulut (mukaan luettuna käyttöomaisuudesta tehdyt 19 miljoonan euron poistot) olivat 287 miljoonaa euroa vuonna 2013 (242 miljoonaa euroa vuonna 2012). Valtaosa EKP:n uusien toimitilojen rakentamiseen liittyvistä kuluista aktivoitiin ja kirjattiin tase-erään ”Aineellinen ja aineeton käyttöomaisuus”, jonka eristä ”Rakenteilla oleva omaisuus” kasvoi 318 miljoonalla eurolla 847 miljoonaan euroon lähes yksinomaan rakennuskustannusten vuoksi. Erään ”Maa-alueet ja rakennukset” kirjattiin 76 miljoonaa euroa tonttiin liittyviä kustannuksia.

EKP:n taseen varojen kokonaismäärä oli 174 miljardia euroa vuonna 2013 eli 33 miljardia pienempi kuin vuonna 2012, jolloin se oli 207 miljardia euroa. Myös eurojärjestelmän konsolidoitu tase on pienentynyt.

Eurojärjestelmän konsolidoitu tase sisältää EKP:n ja kansallisten keskuspankkien velkapaperiohjelmassa hankkimat arvopaperit. Velkapaperiohjelma lopetettiin 6.9.2012. Samana päivänä EKP ilmoitti mahdollisten rahapoliittisten suorien kauppojen toteutustavasta ja mm. julkistamisperiaatteista. Näiden periaatteiden mukaisesti alla olevassa taulukossa esitetään eurojärjestelmän velkapaperiohjelmassa hankkimien arvopaperien kanta 31.12.2013 eriteltynä liikkeeseenlaskijamaan mukaan.

Eurojärjestelmän velkapaperiohjelmassa hankkimat arvopaperit 31.12.2013

[ 1]

Velkapaperiohjelmassa hankitut arvopaperit on luokiteltu eräpäivään saakka hallussa pidettäviksi arvopapereiksi, eli ne arvostetaan jaksotetun hankintahinnan perusteella.

Tilinpäätös sekä johdon raportti ja eurojärjestelmän konsolidoitu tase vuodelta 2013 sisällytetään huhtikuussa 2014 julkaistavaan EKP:n vuosikertomukseen

Tiedotusvälineiden kysymyksiin vastaa Niels Bünemann puhelinnumerossa +49 69 1344 6594.

Lisätietoja

1. EKP:n kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. ^[2] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi eräpäivään saakka hallussa pidettävät arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan. Kaikki eräpäivään saakka hallussa pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit arvostetaan hankintahintaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella. Kirjanpitoperiaatteissa painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla eurojärjestelmän keskuspankeilla on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan suoraan arvonmuutostilille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina vuoden lopussa siltä osin kuin ne ylittävät vastaavien arvonmuutostilien saldon. Arvon alentumisesta johtuvat tappiot kirjataan kokonaisuudessaan tuloslaskelmaan. Kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Ne noudattavat myös omien tilinpäätöksiensä laatimisessa vapaaehtoisesti jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
2. Vuonna 2013 EKP teki muutoksia eläkkeitä koskeviin kirjanpitoperiaatteisiinsa. Taustalla ovat vuonna 2011 tehdyt muutokset eläke-etuuksia koskevaan kansainväliseen tilinpäätösstandardiin (IAS 19), johon eläkkeitä koskevat EKP:n kirjanpitoperiaatteet pohjautuvat. Tarkistettua IAS 19 ‑standardia sovelletaan 1.1.2013 ja sen jälkeen alkaviin tilikausiin. Muutosten myötä vakuutusmatemaattisten voittojen ja tappioiden kirjaamisessa ei enää ole mahdollista käyttää ns. 10 prosentin sääntöä, minkä vuoksi EKP on muuttanut kirjanpitoperiaatteitaan (ks. EKP:n tilinpäätöksen kirjanpitoperiaatteet). Lisäksi vuoden 2012 vertailuluvut on vuoden 2013 tilinpäätöksessä muutettu uusien periaatteiden mukaisiksi.
3. EKP:lle siirrettyjen valuuttavarantojen korollisuus: Liittyessään eurojärjestelmän jäseniksi kansalliset keskuspankit siirtävät valuuttavarantoja EKP:lle. Kullekin kansalliselle keskuspankille syntyy tuolloin sen siirtämän varannon määrää vastaava korollinen saaminen EKP:ltä. EKP:n neuvosto on päättänyt, että nämä saamiset ovat euromääräisiä ja että niille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa päivittäistä korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa.
4. EKP:n osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä sekä velkapaperiohjelmassa ostetuista arvopapereista kertyneen tulon jakaminen: EKP:n neuvosto on päättänyt, että tulo kirjataan euroalueen kansallisille keskuspankeille sinä tilikautena, jona se on kertynyt. EKP jakaa tulon seuraavan vuoden tammikuun viimeisenä työpäivänä, ellei EKP:n neuvosto päätä toisin. ^[3] Tulo jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n neuvosto perustellun arvion pohjalta odota EKP:n nettovoiton vuodelta olevan pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä ja velkapaperiohjelmassa ostetuista arvopapereista saama tulo ja ellei EKP:n neuvosto ennen tilikauden loppua päätä siirtää tuloa kokonaan tai osittain varaukseen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskin sekä kullan hintariskin varalta.
5. Voitonjako / tappioiden kattaminen: EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan enintään 20 % nettovoitosta voidaan kunakin vuonna siirtää yleisrahastoon. Yleisrahasto ei saa olla suurempi kuin EKP:n pääoma. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa euroalueen kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.