Vastaus Euroopan parlamentin päätöslauselmaan Euroopan keskuspankin vuosikertomuksesta 2023
Tämä on EKP:n vastaus kysymyksiin ja pyyntöihin, joita Euroopan parlamentti on esittänyt 11.2.2025 antamassaan päätöslauselmassa EKP:n vuosikertomuksesta 2023.[1] Vastaus julkaistaan siinä yhteydessä, kun EKP:n vuosikertomus 2024 esitellään Euroopan parlamentille. Vastauksessa tuodaan esiin EKP:n linjaukset, jotka liittyvät päätöslauselmassa esitettyihin seikkoihin, ja se on jäsennelty aiheittain.[2] EKP alkoi julkaista vastauksiaan vuonna 2016 Euroopan parlamentin ehdotuksesta.
1 Rahapolitiikka ja talouskehitys
1.1 Rahapolitiikka ja inflaatio
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä välttämään liian nopeita koronlaskuja. Siinä pidetään valitettavana, että euroalueen pohjainflaatio oli 2,7 prosenttia joulukuussa 2024 ja että vain kolme euroalueen jäsenvaltiota ilmoitti luvun olevan tuolloin alle 2 prosenttia. Parlamentti ilmaisee huolensa siitä, että korkeampi pohjainflaatio voi johtaa kuluttajahintainflaation kiihtymiseen. [9, 10 ja 16 kohta]
EKP pyrkii päättäväisesti varmistamaan, että kuluttajahintainflaatio vakautuu kestävästi 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitteeseen. Sen rajoittavat rahapoliittiset toimenpiteet ovat myötävaikuttaneet siihen, että kuluttajahintainflaatio on lähentynyt kestävästi 2 prosentin keskipitkän aikavälin tavoitetta, mikä käy ilmi asiantuntijoiden viimeaikaisista makrotaloudellisista arvioista. Pohjainflaatio – siis ilman energian ja elintarvikkeiden hintoja laskettu kuluttajahintainflaatio – hidastui 2,4 prosenttiin maaliskuussa 2025, kun se oli ollut 2,6 prosenttia helmikuussa. Inflaation yleinen hidastuminen merkitsee, että kuluttajahintainflaation ja pohjainflaation kehitys vahvistavat toisiaan. Hitaampi kuluttajahintainflaatio vähentää ihmisten tarvetta kompensoida inflaatiota ja auttaa siten hillitsemään palkkojen nousua. Se vähentää myös tarvetta tuotteiden uudelleenhinnoitteluun. Kun kuluttajahintainflaatio hidastuu, pohjainflaatio vaimenee, mikä puolestaan auttaa hidastamaan kuluttajahintainflaatiota entisestään. Inflaation lähentymistä kohti tavoitetta tukevat lisäksi aiemman rahapolitiikan kiristämisen jatkuva vaikutus kuluttajahintoihin ja pitkän aikavälin inflaatio-odotusten pysyminen lujasti ankkuroituina tavoitteeseen. Erityisesti nykyisissä yhä epävarmemmissa olosuhteissa EKP:n neuvosto määrittää rahapolitiikan mitoituksen kokouskohtaisesti aina tuoreimpien tietojen perusteella. Korkopäätökset perustuvat etenkin EKP:n neuvoston arvioon inflaationäkymistä, pohjainflaation kehityksestä ja rahapolitiikan välittymisen voimakkuudesta. EKP:n neuvosto ei näin ollen sitoudu ennalta mihinkään tiettyyn korkokehitykseen. Ohjauskorkoja vahvistaessaan sen on otettava huomioon sekä korkojen liian nopean laskemisen riski, mikä voi nopeuttaa inflaatiota, että korkojen liian hitaan laskemisen riski, mikä voisi haitata tarpeettomasti taloudellista toimeliaisuutta ja työllisyyttä ja voisi johtaa liian hitaaseen inflaatioon.
Kuvio 1
Kuluttajahintainflaation ja pohjainflaation kehitys
(vuotuiset prosenttimuutokset)

Lähteet: Euroalueen talousnäkymiä koskevat EKP:n asiantuntijoiden arviot, maaliskuu 2025 ja Eurostat.
Huom.: Viimeisimmät havainnot ovat maaliskuulta 2025 (ennakkoarvio).
1.2 Inflaation ja rahapolitiikan vaikutus eri toimialoihin
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä arvioimaan korkomuutosten vaikutusta eri toimialoihin, myös pääomavaltaisiin aloihin. [10 kohta]
EKP seuraa ja analysoi tarkasti kehitystä eri toimialoilla, myös työmarkkinoilla, saadakseen paremman käsityksen siitä, miten sen rahapolitiikka vaikuttaa kotitalouksien kulutukseen ja yritysten investointipäätöksiin ja sitä kautta inflaatioon. EKP:n analyysi osoittaa esimerkiksi, että rahapoliittisilla toimilla on suurempi vaikutus tehdasteollisuuteen kuin palvelualoihin.[3] Rahapolitiikan mitoituksen arvioinnissa on erityisen tärkeää seurata toimialakohtaista kehitystä, sillä palvelualoilla suhdannekierto myös etenee tyypillisesti tehdasteollisuutta hitaammin. Korkeilla koroilla on ollut vaimentava vaikutus talouteen, erityisesti yksityisiin investointeihin. Hintavakauden ylläpitäminen keskipitkällä aikavälillä on rahapolitiikassa kuitenkin edelleen tehokkain keino tukea investointeja edistävää vakaata makrotaloudellista ympäristöä. Hintavakaus on ratkaisevan tärkeää kaikentyyppisille kiinteille investoinneille, koska se antaa yrityksille enemmän varmuutta siitä, että niiden kustannukset eivät nouse kohtuuttomasti ajan mittaan.
1.3 EKP:n käyttämät ennakointivälineet
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä jatkamaan malliensa arvioimista ja parantamista, jotta kysyntä- ja tarjontapuolen inflaation syyt voidaan erottaa paremmin toisistaan. [19 kohta]
EKP tarkistaa ja päivittää jatkuvasti mallejaan osittain ottaakseen paremmin huomioon myös tarjontaan ja kysyntään liittyvät tekijät. Missään mallissa ei voida ottaa huomioon kaikkia mahdollisia taloudellisia tekijöitä ja välittymiskanavia. Tämän vuoksi EKP on omaksunut niin sanotun usean mallin lähestymistavan.[4] Talouden rakenteiden kehittyessä jatkuvasti ja talouden vaihtelun syiden muuttuessa EKP arvioi ja parantaa säännöllisesti mallejaan ja kehittää uusia malleja. EKP esimerkiksi parantaa jatkuvasti mallinnusvälineitään, jotta se voi arvioida paremmin ilmastoriskien, geopoliittisten jännitteiden tai teknologisen kehityksen, kuten tekoälyn käytön, vaikutuksia sekä kysyntään että tarjontaan[5]. Näistä toimista huolimatta suuret ennustevirheet ovat olleet väistämättömiä ja yleisiä kaikissa laitoksissa talouteen viime vuosina kohdistuneiden ennennäkemättömien häiriöiden vuoksi. Ennustevirheet ovat kuitenkin viime aikoina vähentyneet merkittävästi. Viimeaikaiset kokemukset ovat silti antaneet aihetta pohtia käytettyjen välineiden asianmukaisuutta ja erityisesti sitä, miten tarjonta- ja kysyntätekijöiden vaikutusta inflaatioon voitaisiin arvioida paremmin. Siitä on tullut keskeinen kysymys rahapoliittisessa keskustelussa. Siksi inflaation tarjonta- ja kysyntälähteiden analysoinnilla on keskeinen rooli meneillään olevassa EKP:n strategia-arvioinnissa. Arvioinnissa tarkastellaan myös EKP:n käyttämään mallinnus- ja ennustekehykseen tehtyjä laajempia parannuksia ja keinoja parantaa sitä edelleen.
1.4 EKP:n tase ja arvopaperiostot
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä seuraamaan edelleen taseensa asteittaista pienentämistä ja myös sen vaikutuksia euroalueen talouteen. Siinä kehotetaan EKP:tä jakamaan näkemyksiä omaisuuserien osto-ohjelmien vaikutuksista rahoitusmarkkinoiden toimintaan, myös niiden vaikutuksista eläkerahastoihin ja vakuutusyhtiöihin. [23 kohta]
Eurojärjestelmän tase pienenee edelleen. Tämä kuvastaa sitä tosiseikkaa, että omaisuuserien osto-ohjelman (APP) ja pandemiaan liittyvän osto-ohjelman (PEPP) salkut pienenevät hallitusti ja ennakoitavasti, koska eurojärjestelmä ei enää sijoita ohjelmissa erääntyviä pääomia uudelleen. Lisäksi pankit olivat vuoden 2024 loppuun mennessä maksaneet takaisin kaikki kohdennetuissa pitempiaikaisissa rahoitusoperaatioissa (TLTRO-operaatioissa) ottamansa lainat, joten tämä osa taseen normalisointiprosessista saatiin päätökseen. Markkinat ovat sopeutuneet APP- ja PEPP-salkkujen supistumiseen joustavasti eli siitä ei ole aiheutunut häiriöitä, ja pankit ovat korvanneet TLTRO-rahoituksen markkinaehtoisilla rahoituslähteillä. Kun eurojärjestelmä on vähitellen vähentänyt arvopaperiomistuksiaan kotitaloudet, pankit, eläkerahastot, vakuutuslaitokset ja muut sijoittajat ovat vähitellen kasvattaneet omistuksiaan. EKP jakaa säännöllisesti tietoja arvopaperiostoistaan ja tekee yhteistyötä sidosryhmien kanssa.[6] Se muun muassa käy keskustelua markkinaosapuolten kanssa ja julkaisee arvopaperiomistustilastoja. Lisäksi EKP on julkaissut aiempaa merkittävästi enemmän analyyseja, joissa tarkastellaan rahoitusmarkkinoiden toimintaa ja erityisesti taseen normalisoitumisen vaikutusta.[7] Se seuraa jatkossakin taseen normalisoitumisen vaikutuksia rahoitusmarkkinoiden toimintaan ja talouteen. EKP:n/eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa otetaan huomioon monenlaisia rahoitusmarkkinoiden hintoja, myös niitä, joihin taseen supistuminen saattaa vaikuttaa.
Kuvio 2
Eurojärjestelmän tase: toteutunut ja ennakoitu
(tuhatta miljardia euroa)

Lähteet: EKP ja EKP:n laskelmat.
Huom: Rahapoliittisten sijoitusten ja luotto-operaatioiden oletetaan kehittyvän tuoreimmassa rahatalouden analyytikkojen kyselyssä raportoitujen mediaaniodotusten mukaisesti. Setelien kehitystä koskeva arvio perustuu EKP:n sisäisiin malleihin.
1.5 Rahapolitiikan välittyminen
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa pyydetään EKP:tä puuttumaan pankkien varantotalletusten korkoihin. [22 kohta]
Rahapolitiikan välittyminen perustuu siihen, että EKP pystyy ohjaamaan lyhyitä rahamarkkinakorkoja tehokkaasti. Tämä on ensimmäinen vaihe välittymisketjussa, joka viime kädessä määrittää korot yrityksille ja kotitalouksille, vaikuttaa niiden investointi- ja kulutuspäätöksiin ja mahdollistaa sen, että EKP voi saavuttaa keskipitkän aikavälin inflaatiotavoitteensa. Pankkien eurojärjestelmässä pitämille talletuksille maksettava korko on lyhyiden rahamarkkinakorkojen kiinnekohta, jonka avulla näitä korkoja voidaan ohjata rahapolitiikan tavoitellun mitoituksen mukaisesti. Jos näistä talletuksista ei maksettaisi korkoa, lyhyet rahamarkkinakorot voisivat laskea jopa nollaan, eikä EKP pystyisi muokkaamaan rahoitusoloja. EKP pyrkii kuitenkin ohjaamaan rahamarkkinakorkoja mahdollisimman tehokkaasti, myös kustannustehokkaasti. Esimerkiksi syyskuussa 2023 EKP:n neuvosto asetti 0 prosenttiin koron, jota maksetaan pankkien vähimmäisvarantotalletuksille eli sille varantojen osuudelle, joka pankkien on pidettävä kansallisessa keskuspankissaan. Tämä päätös on tehostanut rahapolitiikkaa, koska se on vähentänyt varannoille maksettavien korkojen kokonaismäärää heikentämättä EKP:n mahdollisuutta ohjata rahamarkkinakorkoja tehokkaasti. Kun inflaation palautumiseen kestävästi tavoitetasolle suhtaudutaan yhä luottavaisemmin, EKP on alentanut talletuskoron asteittain 2,50 prosenttiin eli 1,5 prosenttiyksikköä syyskuun 2023 huippulukemaa alemmaksi, ja tämä on vähentänyt sen korkomaksuja pankeille. Lisäksi varantovelvoitteen ylittävät talletukset ovat vähenemässä, sillä pankit ovat maksaneet takaisin pitkäaikaisissa luotto-operaatioissa ottamansa luotot ja joukkolainasalkku on pienentynyt, koska eurojärjestelmä ei enää sijoita joukkolainojen erääntyviä pääomia uudelleen.
1.6 Omistusasumisen sisällyttäminen YKHIin
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan nopeuttamaan etenemissuunnitelmaa omistusasumisen sisällyttämiseksi yhdenmukaistettuun kuluttajahintaindeksiin (YKHI) ja korostetaan, että tämä olisi toivottavaa sekä edustavuuden että euroalueen maiden välisen vertailukelpoisuuden vuoksi. [20 kohta]
Omistusasuntojen sisällyttäminen YKHIin inflaation mittaamisen tehostamiseksi on edelleen tärkeä aihe EKP:lle. Euroopan tilastojärjestelmässä ei ole vielä päästy yksimielisyyteen siitä, miten omistusasuntoja käsitellään YKHIn yhteydessä.[8] Koska Eurostat ei tällä hetkellä tuota kokeellisia indeksejä, joissa YKHI ja omistusasumista koskevat tiedot yhdistettäisiin, EKP on kuronut tätä aukkoa umpeen sisäisesti laskemalla analyyttisiä indeksejä, joissa YKHI-luvut yhdistetään omistusasumisen hintaindekseihin kahden erillisen lähestymistavan mukaisesti: nettohankintamenetelmä ja vastaavan vuokra-asunnon vuokraan perustuva menetelmä (imputoimalla vuokria).[9] EKP kannattaa voimakkaasti Euroopan tilastojärjestelmän tutkimusohjelmaa, jonka tavoitteena on tutkia kolmea vaihtoehtoista lähestymistapaa omistusasuntojen sisällyttämiseksi YKHIin sekä niihin liittyviä käsitteellisiä ja käytännöllisiä näkökohtia, ja toivoo, että tämä johtaa konkreettisiin tuloksiin.
2 EKP:n tehtävä
2.1 EKP:n toissijainen tavoite
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä noudattamaan tehtäväänsä, kun se tulkitsee tai toteuttaa toissijaista tavoitettaan. Siinä kehotetaan EKP:tä sisällyttämään vuosikertomukseensa erityisen luvun, jossa kerrotaan, miten se on tulkinnut ja pannut täytäntöön toissijaisen tavoitteensa. Lisäksi siinä kehotetaan EKP:tä tarkistamaan toimintapolitiikkojaan sen varmistamiseksi, että niillä edistetään EU:n kilpailukykyä vaarantamatta EKP:n ensisijaista tavoitetta. [33, 34, 35 ja 39 kohta]
EKP on sitoutunut ennen kaikkea toteuttamaan ensisijaisen tavoitteensa eli hintavakauden ylläpitämisen. EKP:n neuvosto ottaa huomioon toissijaiseen tavoitteeseen liittyvät näkökohdat rahapoliittisissa päätöksissään, mikäli se ei rajoita hintavakauden saavuttamista. Tämä johtuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (’SEUT-sopimus’) sanamuodosta, jonka mukaan EKP ”tukee yleistä talouspolitiikkaa unionissa osallistuakseen […] unionin tavoitteiden saavuttamiseen”. Tästä syystä toissijaista tavoitetta käsitellään nimenomaisesti EKP:n rahapolitiikan strategiassa. Kun EKP:n neuvosto muokkaa rahapolitiikan välineitä – ja edellyttäen, että välineen kaksi kokoonpanoa ovat yhtä suotuisia eivätkä vahingoita hintavakautta – se valitsee välineilleen EU:n tavoitteiden saavuttamiseksi sen kokoonpanon, joka parhaiten tukee kasvuun, työllisyyteen ja sosiaaliseen osallisuuteen liittyvää EU:n yleistä talouspolitiikkaa, turvaa rahoitusvakauden ja auttaa lieventämään ilmastonmuutoksen vaikutuksia.
EKP raportoi rahapoliittisista päätöksistään ja toissijaisen tavoitteen kannalta merkityksellisistä tausta-analyyseistaan useissa vuosikertomuksensa luvuissa. EKP:n vuoden 2023 vuosikertomukseen sisältyy erityinen kehikko, jossa selitetään, miten toissijainen tavoite otetaan huomioon EKP:n rahapolitiikan harjoittamisessa ja miten EKP tiedottaa toissijaiseen tavoitteeseen liittyvistä toimistaan. Kehikossa kerrotaan, missä vuosikertomuksen osissa on tietoa rahapoliittisista päätöksistä ja niiden taustalla olevista toissijaiseen tavoitteeseen liittyvistä analyyseista. Myös vuoden 2024 vuosikertomuksessa tällainen raportointi on sisällytetty eri lukuihin.
EU:n kilpailukyvyn edistäviä toimenpiteitä toteuttavat niistä vastaavat EU:n toimielimet eli Euroopan komissio, Euroopan unionin neuvosto ja Euroopan parlamentti. EKP tukee näitä toimenpiteitä. EKP ottaa kasvua ja kilpailukykyä koskevat näkökohdat jo nyt huomioon rahapoliittisissa päätöksissään ja tarkastelee jatkossakin EU:n eri politiikkojen ja toimien vaikutusta niihin. EKP panee tyytyväisenä merkille erityisesti 29.1.2025 annetun komission tiedonannon EU:n kilpailukykykompassista ja siinä hahmotellut lippulaivatoimet.[10] EKP on valmis osallistumaan tiedonannossa esitettyjen lainsäädäntöaloitteiden laadintaan osana SEUT-sopimuksen 127 artiklan 4 kohdassa tarkoitettua EU:n lainsäädäntöä koskevaa neuvonantotehtäväänsä. EU:n kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta tärkeitä ovat lisäksi käynnissä olevat aloitteet, jotka ovat osa perussopimuksiin perustuviin EKP:n tehtäviä ja koskevat erityisesti maksamista, kuten innovoinnin, integraation ja häiriönsietokyvyn edistämistä EU:n kaupan jälkeisessä infrastruktuurissa ja valmistautumista digitaalisen euron mahdolliseen käyttöönottoon.
2.2 Geopoliittiset näkökohdat
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä laatimaan geopoliittinen suunnitelma vuosille 2025–2030, jotta voidaan ymmärtää paremmin sodan ja konfliktien vaikutuksia hintavakauteen. [19, 40 ja 41 kohta]
EKP seuraa aktiivisesti geopoliittista kehitystä, koska se vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen, inflaatioon ja rahoitusvakauteen. EKP myös ottaa kehityksen huomioon rahapoliittisessa päätöksenteossaan. Geopoliittiset jännitteet voivat aiheuttaa talouden häiriöitä ja epävarmuutta, ja niillä voi olla huomattavia vaikutuksia hintavakauteen. Siksi EKP täydentää säännöllisesti vakioarvioitaan skenaarioanalyyseillä, joilla arvioidaan sotien, konfliktien ja muiden perusskenaarioon kuulumattomien hypoteettisten tapahtumien mahdollista vaikutusta. Esimerkiksi joulukuussa 2023 julkaistuihin eurojärjestelmän asiantuntija-arvioihin sisältyvässä skenaarioanalyysissä tarkasteltiin perusskenaarioihin kohdistuvia häntäriskejä, jotka johtuvat Lähi-idän konfliktin mahdollisesta merkittävästä ja pitkäaikaisesta kärjistymisestä, kuten Hormuzinsalmen osittaisesta sulkemisesta. Lisäksi EKP:n neuvosto ottaa rahapoliittisia päätöksiä tehdessään huomioon muun muassa geopoliittisen kehityksen ja riskit, kuten sen rahapoliittisten kokousten selonteoista ilmenee. EKP myös seuraa tiiviisti geopoliittisen kehityksen vaikutuksia euroalueen rahoitusvakauteen. Geopoliittisia riskejä koskevia arvioita päivitetään säännöllisesti EKP:n rahoitusvakauskatsauksessa (Financial Stability Review). Sen touko- ja marraskuun 2024 numeroissa tarkasteltiin perusteellisesti geopoliittisen kehityksen ja euroalueen rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien vaikutuksia. EKP hyödyntää käynnissä olevassa rahapolitiikan strategia-arvioinnissa kokemuksia toimista, joilla se vastasi Ukrainaan kohdistuneesta Venäjän hyökkäyksestä johtuvaan energian hintasokkiin vuosina 2022–2023. Strategia-arviointi parantaa EKP:n valmiutta reagoida erityisesti geopoliittisesta kehityksestä johtuviin tuleviin tarjontasokkeihin. EKP raportoi havainnoistaan Euroopan parlamentille, ja se on valmis jatkamaan toimiaan.
3 Ilmastonmuutos
3.1 Ilmastonmuutos ja inflaatio
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä edelleen arvioimaan, missä määrin ilmastonmuutos vaikuttaa sen kykyyn ylläpitää hintavakautta. [36 kohta]
EKP tekee huomattavan määrän analyyseja ymmärtääkseen sekä ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia että vihreän siirtymän vaikutuksia inflaatioon ja talouteen. Äärimmäisten sääilmiöiden vaikutus talouteen on monimutkainen ja monitahoinen. Yhä useammin esiintyvät sään ääri-ilmiöt voivat vaikuttaa taloudelliseen toimeliaisuuteen ja inflaatioon. Ne voivat johtaa sekä kysynnän että tarjonnan häiriöihin, jotka johtavat inflaation heilahteluun ja epävarmuuteen. EKP:n tutkimukset osoittavat esimerkiksi, että korkeammat lämpötilat voivat johtaa elintarvikkeiden hintojen nousuun ja että niillä on vaihtelevia vaikutuksia palvelujen hintainflaatioon eri vuodenaikoina ja eri maissa.[11] Pitkällä aikavälillä fyysisten riskien lisääntymisellä voi olla myös rakenteellisia vaikutuksia pitkän aikavälin kasvuun ja pitkiin korkoihin. EKP on kehittänyt mallipohjaisia lähestymistapoja, joilla analysoidaan hiilestä irtautumisen tähtäävien strategioiden, kuten hiiliverojen, EU:n päästökauppajärjestelmän (EU ETS) ja politiikkatoimien yhdistelmien siirtämistä energia-alan kautta tuotantoon ja inflaatioon.[12] Asiantuntijoiden analyyseja käytetään makrotaloudellisten arvioiden perustana, ja niitä käytetään perusskenaariota täydentävinä skenaarioina. Esimerkiksi laajennettu EU:n päästökauppaohjelma otettiin nimenomaisesti huomioon joulukuun 2024 arvioissa, joiden mukaan inflaatio nopeutuu jonkin verran arviointijakson lopussa. Lisäksi EKP on analysoinut rahoitustarpeita, yksityisen sektorin roolia ja julkisen sektorin tukea vihreiden investointien liikkeelle saamisessa.[13] Merkittävillä investoinneilla vihreään siirtymään voi olla myös rahapolitiikan kannalta merkittäviä taloudellisia ja rahoituksellisia vaikutuksia Ne voivat vaikuttaa esimerkiksi inflaatiopaineisiin ja inflaation vaihteluihin, pääoma- ja tuotantokustannuksiin sekä myös työmarkkinoihin. Arvioitu makrotaloudellinen ja rahoituksellinen kokonaisvaikutus riippuu oletetuista rahapoliittisista toimista. EKP:n rahapolitiikan strategia on laadittu keskipitkän aikavälin näkökulmasta, joten EKP voi jättää vähemmälle huomiolle inflaation lyhyen aikavälin poikkeamat tavoitteesta. Suuret tai sitkeät häiriöt voivat kuitenkin johtaa siihen, että poikkeamat tavoitteesta muuttuvat pitkäaikaisiksi, ellei niihin puututa tehokkailla rahapoliittisilla toimilla. EKP:n poliittiset toimet ovat olleet joustavia, ja niitä on voitu muokata hintavakauden säilyttämiseksi. Niillä kyetään vastaamaan jatkossakin alati muuttuviin haasteisiin, joita myös ilmastonmuutosaiheuttaa.
3.2 Ilmastonmuutos ja markkinaneutraalius
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä noudattamaan operaatioissaan markkinaneutraalia lähestymistapaa, mutta todetaan, että markkinaneutraalius on pikemminkin operatiivinen väline kuin oikeudellinen vaatimus. [37 kohta]
EKP noudattaa perussopimuksen periaatetta sellaiseen vapaaseen kilpailuun perustuvasta avoimesta markkinataloudesta, joka suosii voimavarojen tehokasta kohdentamista.[14] Kuten päätöslauselmassa todettiin, markkinaneutraalius on pikemminkin operatiivinen väline kuin oikeudellinen vaatimus. Markkinaneutraaliuden avulla voidaan varmistaa, että EKP:n interventiot markkinoilla ovat avoimen markkinatalouden periaatteen mukaisia. EKP voi kuitenkin perustellusti poiketa markkinaneutraaliuden tavoitteesta saavuttaakseen tavoitteensa ja noudattaakseen perustamissopimuksen periaatteita. Tämä koskee myös riskienhallintaan liittyvien näkökohtien käsittelyä. Esimerkiksi omaisuuserien ostoihin sovellettavien luottokelpoisuuden vähimmäisvaatimusten ja muiden kelpoisuusvaatimusten soveltaminen omaisuuserien osto-ohjelmissa on merkinnyt sitä, että EKP:n joukkovelkakirjaomistukset eivät ole välttämättä olleet oikeassa suhteessa joukkovelkakirjojen markkina-arvoon. Lisäksi julkisen sektorin osto-ohjelmassa ja pandemiaan liittyvässä osto-ohjelmassa valtion joukkolainojen ostoja ohjasi eurojärjestelmän pääoman jakoperuste eikä markkina-arvo. Yrityssektorin osto-ohjelman yhteydessä ilmasto näkökohdat sisällytettiin vertailuarvojen allokaatioon, jotta eurojärjestelmän taseeseen kohdistuva ilmastoon liittyvä taloudellinen riski pienenisi, kun eurojärjestelmän omistamissa yritysten velkapapereissahiili-intensiteetti pieneni. Hiljattain tehdyn rahapolitiikan ohjausjärjestelmän uudelleentarkastelun yhteydessä EKP:n neuvosto sopi myös periaatteista, jotka ohjaavat rahapolitiikan toimeenpanoa tulevaisuudessa.[15] Näitä ovat muun muassa avoimen markkinatalouden periaate ja toissijaisen tavoitteen merkityksen tunnustaminen.
3.3 Ilmastonmuutos ja rahoitusvakaus
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä jatkamaan työtään sellaisten ilmastoriskien stressitestien parissa, jotka on kehitetty pankkien ja yritysten häiriönsietokyvyn arvioimiseksi ilmastonmuutokseen liittyvän siirtymäriskin varalta. [40 kohta]
EKP parantaa aktiivisesti ja jatkuvasti ilmastoriskejä koskevissa stressitesteissä käyttämäänsä tutkimusvälineistöä. EKP on viime vuosina laatinut edistyneitä ilmastostressitestejä arvioidakseen eurojärjestelmän taseen riskejä ja auttaakseen yksittäisiä pankkeja ja laajempaa rahoitusjärjestelmää arvioimaan riskejä, joille ne altistuvat erilaisten ilmastostressittestien tulosten perusteella. EKP on esimerkiksi tehnyt kaksi koko talouden laajuista ilmastostressitestiä (vuosina 2021 ja 2023), pankkisektorin stressitestin (vuonna 2022) sekä eurojärjestelmän taseen ilmastoriskien stressitestin osana toimintasuunnitelmaansa, jolla ilmastonnäkökohdat sisällytetään sen rahapolitiikan strategiaan (vuonna 2022). Viimeisimpänä EKP toteutti Euroopan komission pyynnöstä 55-valmiuspaketin ilmastostressitestin Euroopan valvontaviranomaisten ja Euroopan järjestelmäriskikomitean kanssa.[16] Stressitesti osoitti, että vaikka siirtymäriskistä johtuvat tappiot eivät todennäköisesti uhkaa EU:n rahoitusvakautta, rahoituslaitosten tappiot kasvavat ja niiden rahoituskapasiteetti saattaa heikentyä, kun siirtymäriskeihin liittyy makrotalouden häiriöitä.
EKP myös edistää aktiivisesti ilmasto riskien ymmärtämistä muilla foorumeilla. EKP johtaa Network for Greening the Financial System (NGFS) -yhteistyöverkoston Scenario Design and Analysis -hanketta, joka on ollut keskeisessä asemassa ilmastoon liittyvien pitkän aikavälin makrotalousskenaarioiden kehittämisessä. [17] Skenaarioissa esitetään ennusteita ilmastoon liittyvien riskien arvioimiseksi erilaiset poliittiset ja taloudelliset kehityspolut huomioon ottaen. Jokaisen julkaisun myötä ennusteita parannetaan: fyysisiä riskejä ja siirtymäriskejä tarkennetaan, ja ilmastotieteen uusin kehitys otetaan huomioon. EKP:n johdolla NGFS julkaisee vuoden 2025 alkupuoliskolla ensimmäiset lyhyen aikavälin ilmastoskenaarionsa. Ne ovat ensimmäinen julkisesti saatavilla oleva väline ilmasto riskien välittömien vaikutusten arvioimiseksi. EKP osallistuu myös aktiivisesti valvonnasta, riskeistä ja innovoinnista vastaavassa Euroopan pankkiviranomaisen pysyvässä komiteassa tehtävään työhön, jossa kehitetään ylätason säännöt säännöllistä ilmastostressitestausta varten. Tämä auttaa pankkeja tunnistamaan ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät haavoittuvuutensa ja puuttumaan niihin.
4 Digitaalinen euro
4.1 Digitaalisen euron tarkoitus ja hyödyt
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa EKP:tä kehotetaan osoittamaan digitaalisen euron hyödyt, mukaan lukien suurempi strateginen riippumattomuus, vähittäismaksumarkkinoiden lisääntynyt kilpailu, maksu- ja rahoitusalan innovoinnin edistämispotentiaali, parantunut taloudellinen osallisuus ja luotettava verkon ulkopuolinen varamaksujärjestelmä. [26 kohta]
Digitaalinen euro säilyttäisi ihmisten vapauden käyttää riippumattomia maksuvälineitä koko euroalueella ja turvaisi rahajärjestelmämme riippumattomuuden tilanteessa, jossa käteisen käyttö vähenee ja riippuvuus EU:n ulkopuolisista toimijoista lisääntyy. Digitaalisen euron tutkimusvaihe käynnistettiin vuonna 2021. Sen tarkoituksena oli selvittää tarkemmin tarvetta laskea liikkeeseen vähittäismaksamiseen tarkoitettu digitaalinen keskuspankkiraha Euroopassa.[18] Digitaalisen euron mahdollisuuden tutkiminen katsottiin tarpeelliseksi vähittäismaksamisessa tapahtuneiden nopeiden muutosten vuoksi (ks. kuvio 3). Euroopan komissio vahvisti tämän vuonna 2023 tekemässään vaikutustenarvioinnissa, jonka mukaan vähittäismaksamiseen tarkoitetun digitaalisen keskuspankkirahan puuttuminen euroalueella saattaa vähitellen heikentää eurojärjestelmän rahapoliittista suvereniteettia.[19] Viime vuosina EU:n riippuvuus ulkoisista vähittäismaksualan toimijoista on kasvanut entisestään.[20] Tähän liittyvät riskit ovat konkretisoituneet, mikä korostaa digitaalisen euron tarvetta Euroopan strategisen itsenäisyyden ja rahajärjestelmän riippumattomuuden vahvistamiseksi.[21] Digitaalisen euron tarve on erityisen vahva euroalueen kaltaisessa hajanaisessa ja ulkoisista tahoissa riippuvaisessa maksuympäristössä.[22]
Digitaalinen euro olisi kaikkialla euroalueella hyväksytty digitaalinen maksuväline, jota voisi käyttää maksamiseen kaupoissa, verkossa tai yksityishenkilöiden välillä. Se toimisi sekä verkossa että ilman verkkoyhteyttä. Käteisen tavoin digitaalinen euro olisi riskitön, laajasti saatavilla, käyttäjäystävällinen ja peruskäytössä maksuton.[23] Se tehostaisi eurooppalaista maksujärjestelmää kokonaisuudessaan, edistäisi innovointia ja lisäisi järjestelmän kykyä kestää mahdollisia kyberhyökkäyksiä ja teknisiä häiriöitä. EKP on myös perustamassa innovointifoorumia. Tarkoituksena on tehdä yhteistyötä sellaisten sidosryhmien kanssa, jotka ovat kiinnostuneita kokeilemaan ehdollisia maksuja ja muita käyttötapauksia.[24]
Kuvio 3
Myyntipisteissä käytetyt maksuvälineet, euroalue, 2016–2024

Lähde: EKP:n tutkimus euroalueen kuluttajien maksutottumuksista (SPACE) vuonna 2024.
4.2 Yksityisyys
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä asettamaan etusijalle tiukat yksityisyyden suojatoimet, joista tehdään digitaalisen keskuspankkirahan yksityisyyttä koskeva ensisijainen standardi, jotta voidaan turvata kansalaisten luottamus ja käsitellä heidän tietosuojaan ja riippumattomuuteen liittyviä huolenaiheitaan. [32 kohta]
Digitaalisen euron hankkeen keskeisenä painopisteenä on ollut alusta alkaen käyttäjien yksityisyyden varmistaminen. Toimivuus ilman verkkoyhteyttä tarjoaisi käteisen kaltaisen yksityisyyden, sillä tällä tavoin suoritettujen maksujen tiedot olisivat ainoastaan maksajan ja saajan tiedossa. Digitaalisella eurolla tehtävissä verkkomaksuissa EKP ei voisi yhdistää henkilöä suoraan maksuihin. EKP:n käytettävissä olevat tiedot pseudonymisoitaisiin eli EKP ei näkisi henkilötietoja, joiden perusteella maksaja voitaisiin tunnistaa. EKP on sitoutunut käyttämään yksityisyyden suojaa parantavia uusinta tekniikkaa ja arvioimaan jatkossakin uusia toimenpiteitä, jotka voivat olla toteuttamiskelpoisia ja tehokkaita. Lisäksi EKP suunnittelee perustavansa tietosuojan noudattamisen valvonta- ja tarkastusjärjestelmän, jossa sitä valvoisivat riippumattomat tietosuojaviranomaiset. Näin varmistettaisiin, että EKP noudattaa EU:n tietosuojalainsäädäntöä, joka on maailman tiukin yksityisyyden suojaa ja turvallisuutta koskeva säännöstö.[25]
4.3 Vaikutukset rahoitusalaan
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä ottamaan huomioon digitaalisen euron käyttöönotosta johtuvat rahoitusvakauteen liittyvät huolenaiheet ja mahdolliset muutokset rahoitusalan rakenteessa. [31 kohta]
Digitaalisen euron suunnittelussa otetaan huomioon Euroopan pankkipohjainen rahoitusjärjestelmä, ja siihen sisältyy vahvoja suojatoimia rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi. Käyttäjien ei ensinnäkään tarvitsisi pitää hallussaan digitaalisia euroja voidakseen maksaa niillä. Kytkemällä digitaalisen euron tilinsä saumattomasti pankissa olevaan maksutiliin käyttäjät voisivat suorittaa ja vastaanottaa verkkomaksuja digitaalisina euroina jopa digitaalisen euron varojensa ja saldorajoituksen ylittävän määrän. Tämä ns. vesiputoustekniikka mahdollistaisi digitaalisilla euroilla suoritettavien maksujen vastaanottamisen yrityksille ja julkishallinnolle, joilla ei olisi oikeutta pitää hallussaan digitaalisia euroja.[26] Toiseksi digitaalisille euroille ei kertyisi korkoa, kuten ei seteleillekään, joten ne eivät kilpailisi säästötalletusten kanssa. Kolmanneksi yksittäinen henkilö voisi pitää hallussaan vain tietyn määrän digitaalista euroa. Eurojärjestelmä kehittää parhaillaan markkinaosapuolten kanssa analyyttistä kehystä ja malleja, joita käytettäisiin saldorajoituksen määrittämiseen asetusehdotuksessa määriteltyjen kolmen keskeisen osa-alueen (käytettävyys, rahapolitiikka ja rahoitusvakaus) perusteella.[27] Tässä työssä kiinnitetään erityistä huomiota pankkien koossa ja liiketoimintamalleissa ilmeneviin eroihin.[28] Lisäksi digitaalista euroa kehitetään parhaillaan markkinatoimijoilta saadun arvokkaan palautteen avulla. Näin varmistetaan, että digitaalinen euro voidaan liittää nykyisiin rakenteisiin ja ratkaisuihin. Tämä on ratkaisevan tärkeää, koska pankit ja muut yksityiset maksupalveluntarjoajat vastaisivat digitaalisen euron jakelusta, ja maksamisen nykyisiä standardeja ja infrastruktuuria hyödynnettäisiin mahdollisimman paljon.
4.4 Päätös digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa edellytetään, että päätöstä digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta ei saa tehdä yksinomaan EKP:n neuvosto. [27 kohta]
EKP:n neuvoston päätös digitaalisen euron liikkeeseenlaskusta ja liikkeeseenlaskun ajankohdasta tehtäisiin vasta sen jälkeen, kun lainsäädäntökehys on hyväksytty. Näin kunnioitetaan täysin EU:n lainsäätäjien roolia. EKP on tiedottanut Euroopan parlamentille säännöllisesti hankkeen edistymisestä sen alusta lähtien.[29] Ehdotettu lainsäädäntö muodostaa kehyksen, jonka puitteissa digitaalisesta eurosta voitaisiin tehdä laillinen maksuväline ja joka kattaa yksityisyyteen, jakeluun ja rahoitusvakauteen liittyvät osa-alueet.[30] EKP:n neuvosto ottaa asianmukaisesti huomioon kaikki suunnitteluun tehtävät mukautukset, jotka voivat olla tarpeen lainsäädännöllisten käsittelyiden perusteella, ja toteaa, että laaja poliittinen tuki on ratkaisevan tärkeä ennakkoedellytys päätökselle digitaalisen euron käyttöönotosta. EKP täyttää aina tilivelvollisuutensa ja tiedottaa Euroopan parlamentille jatkuvasti ja tiiviisti eurojärjestelmän etenemisestä kohti digitaalista euroa sekä tässä vaiheessa että sen jälkeen, kun lainsäädäntökäsittelyt ovat päättyneet.
4.5 Sitoutuminen käteiseen
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa todetaan jälleen, että käteisen olisi edelleen oltava jatkuvasti laajasti saatavilla, jotta varmistetaan maksuvälineiden moninaisuus. [29 kohta]
Käteinen on jatkossakin olennainen ja välttämätön yhteisen rahan elementti, vaikka digitaalinen euro otettaisiin käyttöön. Käteisen ainutlaatuiset ominaisuudet fyysisenä rahana, jota voidaan käyttää teknologiasta riippumatta, korostavat sen jatkuvaa merkitystä ja sen saatavuuden välttämättömyyttä euroalueen kansalaisille. EKP kannattaa voimakkaasti Euroopan komission ehdotusta asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta[31]. Asetus on olennainen osa yhtenäisvaluuttapakettia, ja se velvoittaisi euroalueen maat takaamaan käteisen riittävän ja tehokkaan hyväksymisen ja käteisen saatavuuden koko alueellaan. EKP korostaa tarvetta saada lainsäädäntöprosessi päätökseen EU:n lainsäätäjien kanssa vuoden 2025 aikana. Lisäksi se panee tyytyväisenä merkille useiden jäsenvaltioiden nykyiset lainsäädäntöaloitteet, joilla puututaan kansalliseen käteisrahainfrastruktuuriin kohdistuviin erityisiin heikkouksiin ja uhkiin, kuten pankkiautomaattien saatavuuteen ja alueelliseen kattavuuteen. Nämä aloitteet korostavat asetuksen merkitystä.
5 EKP:n muu toiminta, avoimuus ja tilivelvollisuus
5.1 Euron kansainvälinen asema
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa EKP:tä kehotetaan tarkastelemaan euron kansainvälisen aseman vahvistamista sen houkuttelevuuden lisäämiseksi varantovaluuttana sekä tukemaan tämänsuuntaisia markkinalähtöisiä muutoksia. [43 kohta]
Euro on maailman toiseksi tärkein varantovaluutta, ja sen asema on euroalueen vakaan talouspolitiikan sivuvaikutus. Siksi vakaata talouspolitiikkaa olisi jatkettava. EKP seuraa euron kansainvälistä asemaa ja julkaisee analyysinsa vuosiraporteissa. Kesäkuussa 2024 julkaistun viimeisimmän raportin mukaan euron osuus eri kansainvälisen valuutan käyttöä kuvaavista indikaattoreista on pysynyt yli 19 prosentissa siitä lähtien, kun se otettiin käyttöön vuonna 1999.[32] Esimerkiksi vuonna 2023 euron osuus maailman valuuttavarantotalletuksista oli noin 20 prosenttia. Yhdysvaltain dollarin osuus oli noin 58 prosenttia ja Japanin jenin noin 6 prosenttia. Talouden vahvat perustekijät, vakaa talouspolitiikka mukaan lukien, ovat tärkeitä valuuttojen kansainväliseen asemaan vaikuttavia tekijöitä. EKP edistää vakaata talouspolitiikkaa euroalueella pysymällä sitoutuneena tehtäväänsä ylläpitää hintavakautta keskipitkällä aikavälillä. Tämä auttaa pitämään euron houkuttelevana arvon säilyttäjänä. Vakaalla talouspolitiikalla on keskeinen asema myös silloin, kun halutaan lisätä euron kansainvälisen aseman kestävyyttä potentiaalisesti hajanaisemmassa maailmassa. Siirtyminen syvempään ja täydellisempään talous- ja rahaliittoon ja aitoon pääomamarkkinaunioniin tekisi euromarkkinoista syvemmät ja likvidimmät. Lisäksi digitaalinen euro voisi tukea euron kansainvälistä asemaa vahvistamalla eurooppalaisen maksujärjestelmän häiriönsietokykyä ja tarjoamalla vaihtoehdon Yhdysvaltain dollariin sidotuille stablecoin-valuutoille nopeissa ja luotettavissa digitaalisissa maksuissa. Oikeusvaltioperiaatteen ylläpitäminen Euroopassa on olennaisen tärkeää, jotta maailmanlaajuinen luottamus euroon säilyisi.
5.2 Kyberturvallisuus ja häiriönsietokyky
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä varmistamaan valuuttajärjestelmän suojan ja sen turvallisuuden käyttäjilleen erityisesti meneillään oleva geopoliittinen kehitys huomioon ottaen, ja pannaan tyytyväisenä merkille se, miten EKP kiinnittää huomiota kyberhyökkäysten riskiin. [45 kohta]
EKP pitää edelleen päättäväisesti etusijalla valuuttajärjestelmän turvallisuutta ja häiriönsietokykyä kyberuhkien kehittyessä. Keskeinen osa tätä lähestymistapaa on EKP:n tiivis yhteistyö Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja yhteisen valvontamekanismin muiden jäsenten sekä EU:n elinten ja virastojen kanssa. EKP katsoo, että kyberuhkien tehokas sietokyky on luonteeltaan yhteistoiminnallista. Esimerkiksi TARGET-palveluja tarjoavat kansalliset keskuspankit painottavat voimakkaasti kyberpuolustusvalmiuksien jatkuvaa kehittämistä ja parantamista, jotta käteinen, arvopaperit ja vakuudet voisivat liikkua vapaasti, tehokkaasti ja turvallisesti kaikkialla Euroopassa. Maaliskuussa 2024 EKP päivitti eurojärjestelmän kyberturvallisuusstrategiaansa ja laajensi sen soveltamisalaa puuttumalla nyt kehittymässä oleviin kyberuhkiin.[33] Strategian tarkistus ja uhkatietoon perustuvaa eettistä tunkeutumistestausta koskevan TIBER-EU-kehyksen päivitys ovat täysin digitaalista häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (DORA) mukaisia, mikä parantaa tietotekniikan turvallisuutta ja yhdenmukaistaa finanssialan operatiivista häiriönsietokykyä.[34],[35] EKP myös hioo parhaillaan rahoitusmarkkinainfrastruktuurien kyberuhkien sietokykyä koskevia odotuksiaan tekemällä yhteistyötä keskeisten sidosryhmien kanssa sen varmistamiseksi, että odotukset ovat edelleen huipputasolla ja yhdenmukaisia asiaankuuluvien maailmanlaajuisten standardien kanssa. Nämä toimenpiteet ovat ratkaisevan tärkeitä euroalueen rahoitusjärjestelmän vakauden turvaamiseksi geopoliittisten ja teknologisten haasteiden edessä.
5.3 Väärinkäytöksistä ilmoittaminen EKP:ssä
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan tehostamaan edelleen EKP:n väärinkäytösten paljastamista koskevaa sisäistä kehystä ja saattamaan sen väärinkäytösten paljastajia koskevan EU:n direktiivin mukaiseksi. [53 kohta]
EKP:n sisäinen väärinkäytösten ilmoitusjärjestelmä tarkistettiin ja uudistettiin vuonna 2020[36]. Näin ollen se on linjassa direktiivin periaatteiden kanssa.[37] Kuten edellä on korostettu, se tarjoaa muun muassa i) uusinta teknologiaa hyödyntävän välineen nimettömille ilmoituksille, ii) luottamuksellisuuden suojatoimet ja iii) kattavat järjestelyt väärinkäytösten paljastajien ja todistajien suojelemiseksi kostotoimilta. Tästä huolimatta EKP tekee parhaillaan järjestelmästä viime vuosina saatujen kokemusten perusteella lisäparannuksia vahvistaakseen yleisiä suojatoimia niitä henkilöitä varten, jotka ilmoittavat mahdollisista rikkomistapauksista. Tässä yhteydessä keskitytään erityisesti laatimaan kokonaisvaltaiset, selkeät ja tehokkaat säännöt, joissa otetaan huomioon EKP:n asema osallistavana työnantajana, edistetään työpaikkaan liittyvien ongelmien varhaista ratkaisemista, varmistetaan asianomaisten henkilöiden oikeudet ja etujen tasapaino ja edistetään turvallista ja arvostavaa työympäristöä. Suunnitteilla olevan tarkistetun järjestelmän keskeisiä osia ovat muun muassa kostotoimien kohteeksi mahdollisesti joutuvien henkilöiden suojelun vahvistaminen sekä virtaviivaistetut prosessit, jotka mahdollistavat entistä nopeammat ja ihmislähtöisemmät tutkinnat asianmukaisia menettelyllisiä oikeuksia heikentämättä. Näistä parannuksista keskustellaan parhaillaan EKP:n henkilöstön edustajien kanssa.
5.4 Viestintä, tiedotus ja koulutus
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kannustetaan yhteistyöhön jäsenvaltioiden ja kansallisten keskuspankkien kanssa finanssiosaamista koskevissa ohjelmissa. [48 kohta]
Väestön finanssiosaamista pidetään yhä enemmän tehokkaan rahapolitiikan välittymisen osatekijänä. Vaikka kansalliset keskuspankit ja muut kansalliset viranomaiset tekevät suurimman osan finanssiosaamisen vahvistamiseen tähtäävästä työstä, EKP auttaa myös lisäämään laajempaa talouden, talouden peruskysymysten ja EKP:n toimintapolitiikan tuntemusta. Esimerkkejä tällaisista uudenlaisista keinoista ovat uusi Espresso Economics ‑YouTube-kanava, jonka viikoittaisissa videoissa selitetään talouskäsitteitä, sekä Kahoot!-verkkovisat ja pitkäjänteinen pyrkimys viestiä helposti ymmärrettävällä kielellä. EKP kiinnitti yhdessä kansallisten keskuspankkien kanssa huomiota myös naisten ja miesten väliseen huomattavaan eroon finanssiosaamisessa kansainvälisenä naistenpäivänä julkistetulla uudella aloitteella. Aloitteessa annettiin viisi sitoumusta sukupuolten välisten erojen kaventamiseksi finanssiosaamisessa. Yksi sitoumuksista oli keskuspankkien finanssiosaamisverkoston perustaminen.
5.5 EKP:n tilivelvollisuus
Euroopan parlamentin päätöslauselmassa kehotetaan EKP:tä ja Euroopan parlamenttia hyödyntämään kaikilta osin tilivelvollisuutta ja avoimuutta koskevia järjestelyjä ja mahdollisuuksien mukaan tehostamaan näitä järjestelyjä edelleen rajoittamatta kuitenkaan EKP:n riippumattomuutta. Siinä kehotetaan myös Euroopan keskuspankkijärjestelmää jatkamaan ja vahvistamaan vuoropuhelujaan kansallisten parlamenttien kanssa. [4 ja 54 kohta]
EKP arvostaa suuresti molemminpuolisesti hyödyttävää tilivelvollisuussuhdettaan Euroopan parlamenttiin. EKP:n tilivelvollisuudet vahvistetaan EU:n primaarilainsäädännössä. EKP on vuosien mittaan tehnyt yhteistyötä Euroopan parlamentin kanssa vahvistaakseen tilivelvollisuuttaan selvästi perussopimuksen vaatimuksia pidemmälle. Tältä osin EKP:n ja Euroopan parlamentin puheenjohtajat allekirjoittivat kesäkuussa 2023 kirjeenvaihtona tehdyn sopimuksen, jossa täsmennetään tilivelvollisuuskanavat ja sovitaan yhteisesti tilivelvollisuuskäytännöistä keskuspankkitoiminnan alalla. Viimeisimmällä vaalikaudella EKP oli yhteydessä Euroopan parlamentin kanssa vielä edellisiä vaalikausia useammin (ks. kuvio 4). EKP arvostaa Euroopan parlamentin valvontatehtävää ja lisäksi mahdollisuuttaan selittää politiikkaansa kansalaisille ja heidän vaaleilla valituille edustajilleen sekä kuulla heidän näkemyksiään. Tämä lisää EKP:n toimien avoimuutta, uskottavuutta ja vaikuttavuutta. EKP on näin ollen edelleen täysin sitoutunut tilivelvollisuutta ja avoimuutta koskeviin lisääviin toimiinsa ja pyrkii edelleen tehostamaan vuorovaikutusta Euroopan parlamentin kanssa EU:n primaarilainsäädännön määräysten mukaisesti.
Kuvio 4
Euroopan parlamentin kanssa käytyjen keskustelujen määrä
(lukumäärä vuodessa)

Lähde: EKP.
Huomautukset: Asteriskeilla on merkitty vuodet, joina Euroopan parlamentin vaalit pidettiin. ECON: Euroopan parlamentin talous- ja raha-asioiden valiokunta. EU:n parlamentaarinen viikko: Euroopan parlamentin joka vuosi vuodesta 2012 lähtien järjestämä tapahtuma, johon osallistuu kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäseniä ja jonka tarkoituksena on vahvistaa kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin välistä yhteistyötä ja edistää talouden ohjauksen ja hallinnan ja budjettipolitiikan legitimiteetin varmistamista EU:ssa, erityisesti talous- ja rahaliitossa. Kaaviossa esitetään yhteydenpito vuoden 2024 loppuun asti.
Vaikka kansalliset keskuspankit ovat kansallisten parlamenttien ensisijaisia vastapareja, EKP tapaa toisinaan kansallisten parlamenttien valtuuskuntia tapauskohtaisesti. Koska EKP täyttää tilivelvollisuusvelvoitteensa ensisijaisesti Euroopan parlamenttia kohtaan, eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit ovat oman maansa parlamentin ensisijaisia vastapareja. Tämän vuorovaikutuksen laajuus ja luonne ovat riippuvaisia maasta ja sen institutionaalisesta kehyksestä. EKP ottaa kuitenkin toisinaan vastaan kansallisten parlamenttien valtuuskuntia tai vierailee kansallisissa parlamenteissa keskustellakseen koko euroalueen kannalta merkittävistä aiheista. Tällainen tietojenvaihto tapahtuu kansallisen parlamentin pyynnöstä, se riippuu EKP:n käytettävyydestä, ja sillä pyritään tasapainottamaan yhteistyötä euroalueen parlamenttien kanssa.[38] Kansalliset keskuspankit, jotka ovat osa Euroopan keskuspankkijärjestelmää mutta eivät eurojärjestelmän jäseniä, harjoittavat rahapolitiikkaansa itsenäisesti, eikä EKP yleensä käy näiden kansallisten parlamenttien kanssa keskusteluja rahapolitiikastaan.
EKP:n vuosikertomusta 2023 koskevan Euroopan parlamentin päätöslauselman teksti on luettavissa parlamentin verkkosivustolla.
Vastaus on laadittu 2.4.2025 käytettävissä olleiden tietojen perusteella.
Ks. esim. EKP:n Talouskatsauksen nro 8/2023 artikkeli “Monetary policy and the recent slowdown in manufacturing and services”.
Ks. esim. M. Ciccarelli ym., “ECB macroeconomic models for forecasting and policy analysis”, Occasional Paper Series, nro 344, EKP, 2024, jossa tarkastellaan EKP:ssä viime aikoina käytettyjä erilaisia malleja.
Ks. esim. M. Ciccarelli ym., op. cit., tai M.G. Attinasi ym., “Navigating a fragmenting global trading system: insights for central banks”, Occasional Paper Series, nro 365, EKP, 2024.
APP- ja PEPP-ohjelmista kerrotaan tarkemmin EKP:n verkkosivuilla.
Ks. esimerkiksi seuraavat vuonna 2024 julkaistut blogikirjoitukset: I. Rahmouni-Rousseau ja I. Schnabel, ”The dynamics of PEPP reinvestments”, EKP:n blogi, 13.2.2024; F.M. Ferrara, T. Hudepohl, P. Karl, T. Linzert, B. Nguyen ja L. Vaz Cruz, ”Who buys bonds now? How markets deal with a smaller Eurosystem balance sheet”, EKP:n blogi, 22.3.2024; S. Daskalova, F.M. Ferrara, P. Formoso da Silva, P. Karl ja T. Vlassopoulos, “Repo markets: Understanding the effects of a declining Eurosystem market footprint”, EKP:n blogi, 23.7.2024, ja Y. Akkaya, J. Hutchinson, K. Jørgensen ja E. Skeppås, “Quantitative Tightening: How do shrinking Eurosystem bond holdings affect long-term interest rates?”, EKP:n blogi, 14.11.2024.
Ks. Eurostat, “Owner-occupied housing and the harmonised index of consumer prices – Outcome of the work of the European Statistical System”, Statistical Working Papers, 2023, Luxemburg, kesäkuu 2023.
M. Eiglsperger, I. Ganoulis, B. Goldhammer, O. Kouvavas, M. Roma ja A. Vlad, “Owner-occupied housing and inflation measurement”, Statistics Paper Series nro 47, EKP, tarkistettu kesäkuussa 2024.
Ks. Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, Eurooppa-neuvostolle, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – EU:n kilpailukykykompassi, COM(2025) 30 final, Euroopan komissio, Bryssel, 29.1.2025.
Ks. M. Kotz, F. Kuik, E. Lis ja C. Nickel, “The impact of global warming on inflation: averages, seasonality and extremes”, Working Paper Series, nro 2821, EKP, toukokuu 2023, ja M. Ciccarelli, F. Kuik ja C. Martínez Hernández, “The asymmetric effects of temperature shocks on inflation in the largest euro area countries”, European Economic Review, Elsevier, Vol. 168(C), 2024.
Ks. G. Coenen, M. Lozej ja R. Priftis, “Macroeconomic effects of carbon transition policies: An assessment based on the ECB’s New Area-Wide Model with a disaggregated energy sector”, European Economic Review, Elsevier, Vol. 167, elokuu 2024, ja “Assessing the macroeconomic effects of climate change transition policies”, EKP:n Talouskatsaus nro 1/2024.
Ks. C. Nerlich et al., “Investing in Europe’s green future – green investment needs, outlook and obstacles to funding the gap”, Occasional Paper Series, nro 367, EKP, tammikuu 2025.
Ks. SEUT-sopimuksen 119 artiklan 1 kohta ja erityisesti sen 120 artikla ja 127 artiklan 1 kohta. Sopimuksen 119 artiklan 1 kohdassa ja 120 artiklassa viitataan koko EU:hun, kun taas 127 artiklan 1 kohdassa viitataan EKP:hen.
Ks. ”Muutoksia rahapolitiikan ohjausjärjestelmään”, EKP:n neuvoston julkilausuma, 13.3.2024.
Euroopan komissio pyysi vuonna 2021 Euroopan valvontaviranomaisia, EKP:tä ja Euroopan järjestelmäriskikomiteaa tekemään kertaluonteisen ilmastoriskiskenaarioanalyysin, jossa arvioidaan EU:n rahoitussektorin kykyä selviytyä ilmastoon liittyvistä häiriöistä ja tukea vihreää siirtymää myös stressiolosuhteissa.
NGFS on keskuspankkien ja finanssivalvojien vapaaehtoinen maailmanlaajuinen koalitio, jonka tehtävänä on vaihtaa kokemuksia, jakaa tietoa hyvistä käytännöistä, edistää ympäristö- ja ilmastoriskien hallinnan kehittämistä rahoitusalalla ja saada rahoituksen valtavirta mukaan tukemaan kestävään talouteen siirtymistä. Helmikuussa 2025 NGFS:ssä oli 143 jäsentä.
Ks. EKP:n raportti ”Report on a digital euro”, lokakuu 2020 ja lehdistötiedote ”Eurojärjestelmä käynnistää digitaalista euroa koskevan hankkeen”, 14.7.2021.
Ks. ”Commission Staff Working Document Impact Assessment Report”, Euroopan komissio, SWE(2023) 233 final, 28.6.2023. Vaikutuksenarviointi koskee ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi digitaalisen euron käyttöönotosta, Euroopan komissio, COM(2023) 369 final, 28.6.2023.
Maksamista koskevien EKP:n tuoreimpien tilastojen mukaan vuonna 2023 kansainvälisten korttijärjestelmien osuus kaikista euroalueella myönnetyillä korteilla tehdyistä sähköisistä maksutapahtumista oli 65 prosenttia (62 % vuonna 2022).
Ks. P. Cipollone, Interview with Reuters, conducted by Balazs Koranyi and Francesco Canepa, 6.2.2025, sekä F. Panetta ja V. Dombrovskis, ”Eurosta tarvitaan sähköinen versio”, EKP:n blogi, 28.6.2023.
Ks. P.R. Lane, “The digital euro: maintaining the autonomy of the monetary system”, puhe University College Cork Economics Society -tiedekonferenssissa 20.3.2025.
Lisätietoja digitaalisen euron hankkeen edistymisestä on julkaisussa ”Progress on the preparation phase of a digital euro – second progress report”, EKP, 2.12.2024.
Katso lisätietoja ilmoituksesta “Call for expressions of interest in innovation partnerships for the digital euro”, MIP News, EKP, 31.10.2024.
Lisätietoja: M.G.A Daman, “Making the digital euro truly private”, EKP:n blogi, 13.6.2024.
Yritykset ja julkisen sektorin organisaatiot voisivat vastaanottaa ja käsitellä maksuja digitaalisina euroina, mutta eivät voisi pitää niitä hallussaan.
Eurojärjestelmä on ollut aktiivisesti yhteydessä kaikkiin markkinaosapuoliin ja ottanut menetelmissään huomioon niiltä saadun palautteen.
Lisätietoja, ks. ”Update on work on methodology for holding limit calibration”, esitysdiat digitaalista euroa käsittelevää euromaksualueen vähittäismaksuneuvoston 14. teknistä istuntoa varten, 10.12.2024.
Ks. kehikko “The digital euro: a case study on intensifying parliamentary communication and engagement” artikkelissa “The ECB’s accountability to the European Parliament 2019-2024: commitment in times of change”, EKP:n Talouskatsaus nro 7/2024.
Ks. tämän asiakirjan alaviitteessä 19 oleva Euroopan komission ehdotus asetukseksi digitaalisen euron käyttöönotosta sekä EKP:n lehdistötiedote ”ECB welcomes European Commission legislative proposals on digital euro and cash”, 28.6.2023.
Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi euroseteleiden ja -metallirahojen laillisen maksuvälineen asemasta, Euroopan komissio, COM(2023) 364 final, 28.6.2023.
Ks. “The international role of the euro”, EKP, kesäkuu 2024.
Ks. ”Eurosystem Cyber Resilience Strategy – short version”, EKP, tarkistettu lokakuussa 2024.
TIBER-EU on eurooppalainen kehys uhkatietoon perustuvalle eettiselle tunkeutumistestaukselle. Siinä annetaan kattavat ohjeet siitä, miten viranomaisten, yhteisöjen ja uhkatietopalvelujen tarjoajien ja tunkeutumistestaajien olisi tehtävä yhteistyötä yhteisöjen kyberuhkien sietokyvyn testaamiseksi ja parantamiseksi hallittujen kyberhyökkäysten avulla. Ks. EKP:n verkkosivu ”What is TIBER-EU”?
Helmikuussa 2025 eurojärjestelmä päivitti TIBER–EU-kehystä siten, että se on uhkaperusteisen tunkeutumistestauksen suhteen yhdenmukainen digitaalista häiriönsietokykyä koskevan säädöksen (DORA) teknisten sääntelystandardien kanssa. Ks. TIBER-EU Framework updated to align with DORA, MIP News, EKP, 11.2.2025.
Ks. Decision of the European Central Bank of 20 October 2020 amending the European Central Bank Staff Rules as regards the introduction of a whistleblowing tool and enhancements to the whistleblower protection (ECB/2020/NP37) ja Euroopan keskuspankin päätös (EU) 2020/1575, annettu 27 päivänä lokakuuta 2020, väärinkäytösten ilmoituskanavan kautta ilmoitettujen rikkomisten arvioinnista ja niihin liittyvistä jatkotoimista, kun ilmoituksen kohteena on EKP:n ylimmän johdon jäsen (EKP/2020/54) (EUVL L 359, 29.10.2020, s. 14).
Ks. myös EKP, 18.4.2024, “Feedback on the input provided by the European Parliament as part of its resolution on the ECB’s Annual Report 2022”.
Esimerkiksi vuonna 2024 EKP vastaanotti valtuuskunnat Suomen pankkivaltuustosta ja Ranskan senaatista, ja johtokunnan jäsen Isabel Schnabel osallistui Saksan liittopäivien finanssivaliokunnassa käytyyn keskusteluun. Kuten monena vuonna aiemminkin, EKP osallistui vuonna 2024 EU:n parlamentaariseen viikkoon, joka on kansallisten parlamenttien ja Euroopan parlamentin jäsenten vuotuinen tapahtuma.