Euro on yhdistänyt Eurooppaa jo 25 vuotta

24.5.2023

Christine Lagarde

Euroopan keskuspankki perustettiin 1.6.1998, kun EU:ssa valmistauduttiin maailman suurimpaan rahauudistukseen – euron käyttöönottoon. Toimin itse tuolloin juristina, ja muistan hyvin, miten kuumeisesti muutimme euroiksi sopimusten valuuttoja – joita ei kohta enää olisi. Mietimme tuolloin, toimisiko yhteisvaluutta todella käytännössä. Nyt EKP:n perustamisen 25-vuotisjuhlavuonna tiedämme, että euro toimii ja että se on tehnyt Euroopasta yhtenäisemmän.

Olemme saaneet Euroopan unionin jäsenmailta tehtäväksi euron turvaamisen, ja henkilöstömme Frankfurtissa tekee euroalueen 20 kansallisen keskuspankin kollegojen kanssa uupumatta työtä hintavakauden ylläpitämiseksi. Hintavakaus on Euroopan kansalaisten hyvinvoinnin kannalta ratkaisevan tärkeää.

Näiden 25 vuoden aikana euroalueeseen on liittynyt yhdeksän uutta maata – aluksi maita oli 11 ja nyt 20. Olemme myös saaneet uusia tehtäviä, kuten eurooppalaisten pankkien valvonnan. Euro on tänään maailman toiseksi tärkein valuutta kansainvälisessä valuuttajärjestelmässä, heti dollarin jälkeen.

EKP:llä on toki ollut vastoinkäymisiäkin. Edeltäjieni Wim Duisenbergin, Jean-Claude Trichet’n ja Mario Draghin johdolla se on kuitenkin selviytynyt talouden ylä- ja alamäistä ja keskittynyt rakentamaan vahvempaa perustaa Euroopan tulevaisuudelle tehtävänsä mukaisesti.

Pandemia ja Venäjän perusteeton sota Ukrainaa vastaan ovat osoittaneet, ettei vakautta voida pitää itsestäänselvyytenä. Geopoliittinen kilpailu on kasvussa ja saattaa horjuttaa taloutta yhä useammin tulevaisuudessa. Epävarmuuden vallitessakin EKP on ollut ja tulee myös jatkossa olemaan vakauden kulmakivi.

Olemme osoittaneet pystyvämme vastaamaan ja mukautumaan nopeasti vaikeimpiinkin haasteisiin. Olin toiminut EKP:n pääjohtajana vain muutaman kuukauden, kun ryhdyimme nopein toimin tukemaan euroalueen taloutta pandemian vaikeimmassa vaiheessa ja estimme deflaatioriskien toteutumisen.

Nyt toteutamme yhtä määrätietoisia toimia inflaation taltuttamiseksi. Useiden vuosien ajan liian hitaana jatkunut inflaatio on nyt liian nopeaa ja vaikuttaa pysyvän nopeana liian pitkään. Nopea inflaatio syö rahan arvoa ja heikentää ostovoimaa. Siitä kärsivät euroalueella niin yritykset kuin ihmiset – ja etenkin yhteiskuntamme heikompiosaiset.

EKP palauttaa kuitenkin inflaation tavoitteensa mukaiseksi niin, että se on 2 prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Juuri siksi olemme nostaneet korkoja ennätyksellisen nopeasti ja nostamme niitä lisää, kunnes ne hillitsevät inflaatiota riittävästi ja se voi palautua viipymättä taas tavoitteemme mukaiseksi. Korot siis pysyvät korkeina niin kauan kuin on tarpeen.

Pankkisektorin viimeaikaiset tapahtumat muistuttavat meitä siitä, että vankka pankkijärjestelmä toimii rahapolitiikan tukena. Hintavakaus edellyttää rahoitusvakautta – ja päinvastoin. Olemmekin pyrkineet pitämään euroalueen pankit vakavaraisina siitä lähtien kun pankkivalvontatyömme alkoi vuonna 2014. Pankkivalvojat jatkavat työtään Andrea Enrian johdolla sen varmistamiseksi, että pankit ovat vakavaraisia ja kestävät muuttuvia olosuhteita eli voivat jatkaa luotonantoa yrityksille ja kotitalouksille.

Rahaliitto on ollut koetuksella moneen kertaan 25 viime vuoden aikana. Olemme kokeneet kriisejä, jotka olisivat voineet ajaa meidät erilleen – suurimpina niistä finanssikriisi, valtionvelkakriisi ja pandemiakriisi. Olemme kuitenkin selviytyneet jokaisesta kriisistä vahvempina. Nyt meidän on vahvistettava sisäistä voimaamme.

Yhä vaikeammin ennakoitavassa maailmassa Eurooppa voi vahvistaa kriisinsietokykyään kahdella tavalla. Kun pääomamarkkinat yhdentyvät, Eurooppa voi edistää paremmin investointeja vihreille ja digitaalisille toimialoille, jotka ovat Euroopan tulevan kasvun kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Viemällä pankkiunionin päätökseen voimme varmistaa, ettei pankkisektori tulevissa kriiseissä suurenna riskejä vaan auttaa hillitsemään niitä.

Euroopan parlamentin entinen puhemies Simone Veil sanoi kerran, että tarvitsemme Eurooppaa, joka kykenee solidaarisuuteen, riippumattomuuteen ja yhteistyöhön. Lausahdus kiteyttää hyvin myös sen, mitä euro meille merkitsee. Euro on viime kädessä enemmän kuin valuutta. Se on Euroopan yhdentymisen vahvin ilmenemismuoto, ja se on myös merkki yhtenäisestä Euroopasta, joka suojelee kaikkia kansalaisiaan ja toimii heidän hyväkseen yhteisin voimin.

EKP pysyy jatkossakin tämän työn vankkumattomana tukipylväänä.

Tämä blogikirjoitus julkaistiin mielipidekirjoituksena euroalueen kaikkien 20 maan sanomalehdissä.