Rahoitusjärjestelmä valmistautuu vihreään siirtymään

8.7.2022

Frank Elderson ja Isabel Schnabel

Ilmastonmuutoksella on suuri merkitys keskuspankkien kannalta. Se on todellinen uhka, joka aiheuttaa huomattavia riskejä myös taloudelle. Tulvat, myrskyt, metsäpalot ja muut sään ääri-ilmiöt yleistyvät, ja tuhot katastrofialueilla muun muassa pienentävät satoja ja nostavat ruuan hintaa eri puolilla maailmaa.

Euroopan unioni pyrkii vähentämään nettopäästönsä nollaan vuoteen 2050 mennessä, jotta tulevaisuus olisi elämisen arvoinen. Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen vaatii huomattavia investointeja ja uusia ideoita, ja se näkyy siirtymäajan inflaatiokehityksessä. Lisäksi osa varallisuudesta menettää arvonsa. Siirtymään liittyy siis taloudellisia riskejä.

Ilmastonmuutos on otettava huomioon EKP:n rahapolitiikassa, sillä se vaikuttaa hintavakauteen ja siten EKP:n ensisijaisen tehtävän hoitamiseen. Sen aiheuttamilla taloudellisilla riskeillä on merkitystä niin EKP:n riskienhallinnan kuin myös pankkivalvonnan kannalta. Ilmastonmuutoksen hallinta kuuluu EKP:n tehtäviin osana EU:n yleisen talouspolitiikan ja ympäristönsuojelun edistämistä, kunhan hintavakaus ei vaarannu. Tämä tehtävä on kirjattu EU:n perussopimuksiin, ja siitä on tullut yhä tärkeämpi osa kaikkien Euroopan lainsäädäntöviranomaisten työtä.

EKP pystyy tehtävässään edistämään rahoitusjärjestelmän siirtymistä vihreämpään talouteen. Se on mukana kehittämässä ympäristövastuullisia pääomamarkkinoita, joiden avulla siirtyminen vähähiiliseen talouteen rahoitetaan. Se myös pyrkii varmistamaan, että pankit ottavat ilmasto- ja ympäristöriskit huomioon luotonannossaan.

Kuvio 1

Lämpötilaerot esiteolliseen aikaan (1850-1899) nähden Euroopassa ja koko maailmassa

(celsiusasteita)

Muutamme ostojen painotusta ympäristövastuulliseen suuntaan

EKP julkisti aiemmin tällä viikolla ensimmäiset toimet, joiden avulla ilmastonmuutoksen vaikutuksia pystytään ottamaan huomioon rahapolitiikan toteutuksessa. Kiinnitämme yhä enemmän huomiota hankkimiemme yksityisen sektorin omaisuuserien ympäristöriskeihin. Toistaiseksi olemme seuranneet yritysten joukkolainojen ostoissa markkinaneutraaliuden periaatetta, eli ostoja on pyritty tekemään tasapuolisesti suhteessa markkinoilla olevien joukkolainojen kokonaisarvoon. Joukkolainoja kuitenkin lasketaan eniten liikkeeseen erittäin suuripäästöisillä aloilla, mikä on kasvattanut näiden alojen yritysten joukkolainojen osuutta ostoissamme – ja siten ilmastoriskejä taseessamme. Voidaksemme pienentää ilmastoriskejämme pyrimme jatkossa ottamaan huomioon liikkeeseenlaskijoiden ympäristövaikutukset aiempaa paremmin. Kun joukkolainoja erääntyy (noin 30 miljardin euron arvosta vuosittain), pystymme varojen uudelleensijoitusten avulla ohjaamaan taseessamme olevien joukkolainojen ympäristövaikutusta niin, että se tukee Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteiden ja Euroopan unionin ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista.

Asetamme myös rajoituksia sille, miten paljon suuripäästöisten yritysten omaisuuseriä yksittäinen pankki voi tarjota vakuudeksi ottaessaan eurojärjestelmältä lainaa. Hyväksymme lopulta vakuudeksi ainoastaan omaisuuseriä, joiden taustalla olevat toimijat noudattavat EU:n kestävyysraportointivaatimuksia.

Toimemme vaikuttavat kahdella tavalla: Ne vähentävät ilmastoriskejä taseessamme, ja joukkolainoja liikkeeseen laskevilla yrityksillä on uusi syy parantaa julkistuksiaan ja vähentää päästöjään. Siten yhä enemmän varoja ohjautuu tukemaan siirtymistä ympäristöystävälliseen talouteen.

Testaamme pankkien kykyä selviytyä ilmastoriskeistä

Ilmastonmuutoksen vaikutus tuntuu myös pankkivalvonnassa. Olemme viime vuosina ryhtyneet kiinnittämään yhä enemmän huomiota siihen, miten ilmastonmuutos vaikuttaa valvomiemme pankkien tilanteeseen. Julkaisimme vuonna 2020 ilmasto- ja ympäristöriskeihin liittyvät valvontaodotuksemme, ja autamme nyt pankkeja parantamaan riskiensä hallintaa ja julkistamista.

Teimme tänä vuonna pankkijärjestelmälle ensimmäisen ilmastoriskeihin keskittyvän stressitestin. Saimme selville, että kolmessa viidestä pankista ei vielä tehdä järjestelmällistä ilmastoriskistressitestausta ja vain viidennes pankeista ottaa ilmastoriskit huomioon myöntäessään lainoja. Useimmissa pankeissa jouduttiin arvioimaan asiakkaiden päästöt oletusten pohjalta. Kaiken kaikkiaan pankit kuitenkin saavat ilmeisesti noin puolet tuloistaan asiakkailta, joilla on huomattavan suuret hiilidioksidipäästöt. Lyhyellä aikavälillä nämä asiakassuhteet ovat vielä kannattavia, mutta pitemmällä aikavälillä niihin liittyy huomattavia riskejä. EKP:n viesti pankeille on ollut johdonmukaisesti, että niiden on puututtava ilmastoriskeihinsä hyvissä ajoin, tunnettava asiakkaidensa riskit ja valmistauduttava yhdessä näiden kanssa vihreään siirtymään.

Edistämme rahoitusjärjestelmän kehittymistä yhä vihreämmäksi

Siirtyminen ilmastoneutraaliin talouteen edellyttää valmisteluja kaikilta rahoitusmarkkinoiden toimijoilta, ja jokaisen on otettava ilmastonmuutokseen liittyvät riskit huomioon. Ilmastostressitestimme vahvisti, että pankkien on ryhdyttävä toden teolla parantamaan ilmastoriskiensä hallintaa. Mekin pienennämme ilmastoriskejämme toimilla, joilla ilmastonmuutos otetaan huomioon rahapolitiikassa. Lisäksi toimemme edistävät yritysten ja pankkien ilmastoriskien julkistamista – ja auttavat myös vähentämään riskejä.

Näin rahoitusjärjestelmämme pystyy selviytymään paremmin ilmasto- ja ympäristökriiseistä ja valmistautumaan vihreään siirtymään. Tehtävää on vielä paljon, ja muutos vie aikaa. Tärkeintä on, että hallitukset ja kansanedustuslaitokset toimivat päättäväisesti ja asettavat kunnianhimoisia tavoitteita, mutta ilmastonmuutoksen hillintä kuuluu myös EKP:n tehtäviin. Teemme osuutemme ja edistämme muutosta omalla tehtäväalueellamme parhaamme mukaan.

Tämä blogi julkaistiin mielipidekirjoituksena useissa sanomalehdissä ja verkkojulkaisuissa eri puolilla Eurooppaa.