Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
Christine Lagarde
The President of the European Central Bank
  • EKP:N BLOGI

Miksi EKP laski korkoja?

8.6.2024

Christine Lagarde

Pääjohtaja Lagarde kertoo, miksi ohjauskorkoja laskettiin ja mitä on vielä tehtävä, jotta inflaatio palautuu keskipitkällä aikavälillä kahteen prosenttiin.

Ryhdyimme kaksi vuotta sitten nostamaan ohjauskorkoja, koska inflaatio oli liian nopeaa. Nyt tilanne on parempi. Vaikka varsinkin palvelualalla hinnat nousevat edelleen, kokonaisinflaatio on hidastunut tuntuvasti. Ensi vuonna päästäneen tavoitteeseen eli kahden prosentin inflaatiovauhtiin.

Voimme siis nyt alentaa ohjauskorkojamme. Niistä tärkein oli yhdeksän kuukauden ajan 4 %, mutta torstaina laskimme sitä 0,25 prosenttiyksikköä. Näin lainaa on saatavilla halvemmalla kulutukseen ja investointeihin.

Koronlasku on myös tärkeä etappi inflaation taltuttamisessa.

Painoimme jalan jarrulle heinäkuussa 2022, jolloin aloimme kiristää rahapolitiikkaamme. Nostimme ohjauskorkoja reilussa vuodessa ennätykselliset 4,5 prosenttiyksikköä. Lujat toimet olivat tarpeen, sillä inflaatio oli aivan liian nopeaa – enimmillään 10,6 % lokakuussa 2022.

Yksi syy oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Se syöksi energian ja ruoan hinnat rajuun nousuun. Lisäksi yritysten oli yhä vaikeampaa saada tarvitsemiaan laitteita, raaka-aineita ja varaosia.

Oli kuitenkin myös vaarana, että nopeaa inflaatiota alettaisiin pitää normaalitilanteena ja siitä tulisi oletusarvo hinnoittelussa ja palkkaneuvotteluissa. Tällöin nopea inflaatio juurtuisi talouteen pysyvästi.

Se vaara oli tukahdutettava. Tiedämme hyvin, että kiihtyvä inflaatio ja koronnostot aiheuttivat paljon huolta. Yritys- ja asuntolainojen korot nousivat nopeasti, kaikesta tuli kalliimpaa eivätkä palkat ja eläkkeet pysyneet perässä.

Päättäväisin toimin varmistimme, ettei inflaatio jäänyt nopeaksi liian pitkäksi aikaa. Syyskuussa 2023 se oli enää 5,2 % eli noin puolet vuoden takaisesta. Enää ei myöskään ollut vaaraa, että nopeasta inflaatiosta muodostuisi oletusarvo.

Siksi pystyimme lopettamaan koronnostot. Pidimme korot ennallaan ja luotimme siihen, että inflaatio oli hidastumassa korkojarrun vaikutuksesta. Se oli silti yhä tavoiteltua nopeampaa, joten olisi ollut vaarallista aloittaa koronlaskut liian varhain.

Nyt edistystä näkyy jo monella saralla. Inflaatio on taas puolittunut ja on nyt 2,6 %. Se asettunee kahteen prosenttiin ensi vuoden jälkipuoliskolla. Rahapolitiikkamme siis tehoaa, ja alamme nyt keventää sitä laskemalla ohjauskorkoja.

Inflaatiota ei silti ole vielä raivattu taloudesta, ja töyssyjä on edessä. Vaaditaan siis sisua, sitkeyttä ja valppautta. Jalka on pidettävä korkojarrulla, kunnes hintavakaus on varmistettu, mutta painaa voidaan jo kevyemmin.

Tulevat korkopäätöksemme riippuvat siitä, lähestyykö inflaatio tavoitettamme kyllin nopeasti, hellittävätkö yleiset hintapaineet ja suitsiiko rahapolitiikkamme yhä tehokkaasti inflaatiota. Siitä riippuu myös, milloin jarrua voidaan taas nostaa.

Edistyksestä huolimatta taistelu inflaatiota vastaan ei ole ohi. Teemme kaikkemme, jotta euroalueen inflaatio pysyy vakaan hitaana. Se hyödyttää kaikkia.

Tämä blogi julkaistiin mielipidekirjoituksena useiden euroalueen maiden tiedotusvälineissä.

Tutustu EKP:n blogiin ja tilaa ilmoitus uusista kirjoituksista.