Alustuspuheenvuoro

EKP:n pääjohtaja Mario Draghi
EKP:n varapääjohtaja Vítor Constâncio
Frankfurt am Main 20.10.2016

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvosto päätti säännöllisten analyysiensa eli taloudellisen ja rahatalouden analyysin perusteella jättää EKP:n ohjauskorot ennalleen. Ohjauskorkojen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina pidemmän aikaa ja vielä omaisuuserien ostojen päätyttyäkin. Kuten aiemminkin on todettu, epätavanomaisiin rahapoliittisiin toimiin lukeutuvia 80 miljardin euron suuruisia kuukausittaisia ostoja jatketaan ainakin vuoden 2017 maaliskuun loppuun saakka ja tarvittaessa sen jälkeenkin, kunnes EKP:n neuvosto katsoo inflaatiovauhdin palautuvan kestävästi tavoitteen mukaiseksi.

Syyskuun alun kokouksen jälkeen saadut tiedot vahvistavat, että euroalueen talous elpyy tasaisesti, joskin verkkaisesti, ja euroalueen inflaatiovauhti nopeutuu vähitellen odotusten mukaisesti. Maailmalla vallitsevat taloudelliset ja poliittiset epävarmuustekijät eivät edelleenkään ole merkittävästi horjuttaneet euroalueen talouskehitystä, jota on tukenut se, että yritysten ja kotitalouksien rahoitusolot ovat kattavien rahapoliittisten toimien ansiosta olleet erittäin suotuisat. Kaiken kaikkiaan perusskenaarioon liittyy kuitenkin edelleen ennakoitua heikomman kehityksen riskejä.

EKP:n neuvosto on valmis pitämään ennallaan kasvua erittäin vahvasti tukevat rahapoliittiset toimet, jotta inflaatiovauhti saadaan lähentymään kestävästi kohti tavoitetta eli hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä. Tavoitteen saavuttamiseksi se turvautuu jatkossakin tarvittaessa kaikkiin tehtävänsä hoitamiseksi käytettävissä oleviin keinoihin. Joulukuussa EKP:n neuvosto voi käyttää arvionsa tukena uusia kokonaistaloudellisia asiantuntija-arvioita, joiden arviointijakso ulottuu vuoteen 2019, sekä tuloksia eurojärjestelmän komiteoiden työstä, jossa on punnittu vaihtoehtoja omaisuuserien osto-ohjelman kitkattoman toteutuksen varmistamiseksi maaliskuuhun 2017 saakka ja tarvittaessa pidempäänkin.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu oli vuoden 2016 toisella neljänneksellä 0,3 % (ensimmäisellä neljänneksellä 0,5 %). Kolmannella neljänneksellä kasvu jatkui tuoreimpien tilasto- ja kyselytietojen perusteella jokseenkin samoissa lukemissa kuin toisella neljänneksellä. Talouskasvun odotetaan etenevän tasaisesti, joskin verkkaisesti. Kotimainen kysyntä hyötynee yhä rahapoliittisten toimien vaikutuksen välittymisestä reaalitalouteen, ja suotuisat rahoitusolot ja yritysten kannattavuuden paraneminen edistävät vastedeskin investointien elpymistä. Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot ja yksityinen kulutus saavat lisätukea edelleen suhteellisen alhaisesta öljyn hinnasta sekä työllisyystilanteen jatkuvasta kohentumisesta, jota myös toteutetut rakenneuudistukset edistävät. Lisäksi euroalueen finanssipolitiikka tulee olemaan kutakuinkin neutraalia vuonna 2017. Odotuksena kuitenkin on, että euroalueen talouden elpymistä jarruttavat vaimeana pysyvä vientikysyntä, tarvittava taseiden sopeutus eri sektoreilla sekä rakenneuudistusten toteutuksen hidas eteneminen. Euroalueen talousnäkymiin kohdistuvat riskit painottuvat edelleen odotettua heikomman kehityksen suuntaan ja liittyvät pääasiassa ulkoiseen ympäristöön.

Eurostatin mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti oli syyskuussa 0,4 % eli nopeampi kuin elokuussa (0,2 %). Vauhdittuminen johtui pääasiassa siitä, että vuotuinen energian hintainflaatio nopeutui edelleen. Pohjainflaation nopeutumisesta ei kuitenkaan ole vielä luotettavia merkkejä. Öljyn tämänhetkisten futuurihintojen perusteella inflaatiovauhdin odotetaan alkavan nopeutua lähikuukausina pääasiassa energian vuotuiseen hintakehitykseen liittyvän vertailuajankohdan vaikutuksen vuoksi. Inflaatiovauhdin nopeutuminen jatkunee vuosina 2017 ja 2018 rahapoliittisten toimien ja talouden odotetun elpymisen tukemana.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu jatkui vakaana: sen vuotuinen kasvuvauhti oli vuoden 2016 elokuussa 5,1 % (heinäkuussa 4,9 %). Kuten edellisinäkin kuukausina, M3:n vuotuisen kasvun taustalla oli pääasiassa sen likvideimpien erien vahva kehitys, sillä suppea raha-aggregaatti M1 kasvoi elokuussa vuositasolla 8,9 % (heinäkuussa 8,4 %).

Lainakehitys jatkoi vuoden 2014 alussa alkanutta asteittaista elpymistä. Yrityslainakanta kasvoi elokuussa vuositasolla 1,9 %, ja kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti pysyi sekin ennallaan eli 1,8 prosentissa. Pankkien luotonannon kehitys on edelleen vaimeaa, mikä johtuu luottoriskeistä, jatkuvasta taseiden sopeuttamisesta rahoitussektorilla ja muualla taloudessa sekä siitä, että taloussuhdanteen muutokset näkyvät yrityslainojen kehityksessä viiveellä. Vuoden 2014 kesäkuusta lähtien käyttöön otetut rahapoliittiset toimet edistävät kuitenkin merkittävästi yritysten ja kotitalouksien lainansaannin helpottumista ja luotonannon lisääntymistä koko euroalueella.

Euroalueen pankkien luotonantokysely vuoden 2016 kolmannelta neljännekseltä antaa viitteitä siitä, että yksityisen ei-rahoitussektorin lainansaanti on edelleen jonkin verran helpottunut ja lainakysyntä lisääntynyt. Kyselyyn osallistuneiden pankkien mukaan EKP:n omaisuuserien osto-ohjelma sekä talletusmahdollisuuden negatiivinen korko olivat myös edelleen edistäneet lainaehtojen kevenemistä.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että inflaatiovauhdin mahdollisimman pikaista palautumista hieman alle kahteen prosenttiin on jatkossakin edistettävä kasvua erittäin vahvasti tukevan rahapolitiikan keinoin.

Rahapolitiikassa keskitytään ylläpitämään hintavakautta keskipitkällä aikavälillä, mutta sen nykyinen mitoitus tukee myös talouskehitystä. Kuten EKP:n neuvosto on toistuvasti korostanut ja kuten myös eurooppalaisissa ja kansainvälisissä keskusteluissa on jälleen vahvistettu, rahapoliittisten toimien kaikki hyödyt voidaan kuitenkin saavuttaa vain, jos muilla politiikan aloilla toteutetaan paljon entistä päättäväisempiä toimia niin kansallisella kuin unioninkin tasolla. Rakenneuudistuksia on vauhditettava huomattavasti, jotta rakenteellinen työttömyys saadaan vähenemään ja potentiaalisen tuotannon kasvu nopeutumaan. Rakenneuudistukset ovat tarpeen kaikissa euroalueen maissa. Uudistuksissa tulisi keskittyä toimiin, joilla parannetaan tuottavuutta ja yritysten liiketoimintaympäristöä, kuten tarvittavaa julkista infrastruktuuria, jotta voidaan lisätä investointeja ja edistää uusien työpaikkojen luomista. Junckerin investointisuunnitelman keston pidentäminen ja muiden meneillään olevien investointihankkeiden tehostaminen, pääomamarkkinaunionin valmistelujen eteenpäinvienti sekä järjestämättömien lainojen uudelleenjärjestelyä tehostavat uudistukset edistävät nekin tavoitteen saavuttamista. Toteuttamalla nopeita ja tehokkaita rakenteellisia uudistuksia – samalla kun kasvua tuetaan myös rahapolitiikalla – voidaan paitsi vahvistaa kestävää talouskasvua euroalueella myös parantaa euroalueen kykyä selviytyä maailmantalouden häiriöistä. Talouden elpymistä olisi tuettava myös finanssipolitiikalla EU:n finanssipoliittisia sääntöjä noudattaen. Vakaus- ja kasvusopimuksen täysimääräinen ja johdonmukainen noudattaminen ajankohdasta ja maasta riippumatta ylläpitää luottamusta julkisen talouden ohjausjärjestelmään. Kaikkien maiden olisi kuitenkin myös koostettava finanssipoliittiset keinonsa siten, että niillä pystytään paremmin tukemaan kasvua.

Vastaamme nyt kysymyksiin.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.