content here is the anonymously transparent proxied version of ecb.europa.eu   X

ALUSTUSPUHEENVUORO

LEHDISTÖTILAISUUS

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde
EKP:n varapääjohtaja Luis de Guindos
Frankfurt am Main 12.3.2020

Hyvät kuulijat. Varapääjohtaja ja minä toivotamme teidät tervetulleiksi tähän lehdistötilaisuuteen. Tämänpäiväisessä kokouksessa oli läsnä myös Euroopan komission johtava varapuheenjohtaja Valdis Dombrovskis. Kerromme nyt kokouksen tuloksista.

EKP:n neuvoston tammikuisen kokouksen jälkeen koronaviruksen (COVID-19) leviäminen on heikentänyt merkittävästi talouksien kasvunäkymiä euroalueella ja eri puolilla maailmaa, ja markkinat ovat heilahdelleet suuresti. Vaikka sokki on tilapäinen, se vaikuttaa talouteen merkittävästi. Toimitusketjujen katkeilu hidastaa tuotantoa, ja toimet viruksen leviämisen hillitsemiseksi heikentävät kotimaista ja ulkomaista kysyntää. Lisäksi epävarmuuden vallitessa on vaikea suunnitella ja rahoittaa menoja.

Maiden hallitusten ja muiden poliittisten instituutioiden tehtävänä on nyt ryhtyä ajoissa kohdennettuihin toimiin, jotta koronaviruksen leviäminen saadaan hallintaan ja kansanterveydellisen haasteen taloudelliset vaikutukset pystytään pitämään pieninä. Ennen kaikkea tarvitaan rohkeita ja koordinoituja finanssipoliittisia toimia, joilla tuetaan riskille altistuvia yrityksiä ja työntekijöitä. EKP:n neuvosto ilmaisee täyden tukensa euroalueen hallitusten ja EU:n toimielinten sitoutumiselle yhteiseen ja koordinoituun toimintaan koronaviruksen leviämisen vaikutusten edessä. Arvostamme myös EKP:n valvontaelimen päätöksiä, joista on kerrottu aiemmin tänään julkaistussa lehdistötiedotteessa.

EKP:n neuvosto tukee päättäväisesti kotitalouksia ja yrityksiä mandaattinsa mukaisesti tässä epävarmassa tilanteessa, jossa talous kärsii häiriöistä. Tämänpäiväisessä kokouksessa päätettiin laajoista rahapoliittisista toimista. Rahapolitiikka on jo ennestään erittäin elvyttävää, ja näillä toimilla annetaan lisätukea kotitalouksien, yritysten ja pankkien rahoitukseen. Niiden avulla ylläpidetään sujuvaa luotonantoa reaalitaloudelle.

EKP:n neuvosto päätti tarjota euroalueen rahoitusjärjestelmälle välitöntä rahoitustukea toteuttamalla tilapäisesti ylimääräisiä pitempiaikaisia rahoitusoperaatioita. EKP:n neuvoston näkemyksen mukaan ei ole selviä merkkejä jännitteistä rahamarkkinoilla eikä likviditeettivajeesta pankkijärjestelmässä, mutta operaatioiden avulla niihinkin voidaan varautua tehokkaasti. Operaatiot suoritetaan kiinteäkorkoisina huutokauppoina, joissa tehdyt tarjoukset hyväksytään täysimääräisesti, ja niiden korkona on keskimääräinen maksuvalmiusjärjestelmän talletuskorko. Operaatioiden myötä saatavilla on rahoitusta suotuisin ehdoin jo ennen seuraavaa, kesäkuussa 2020 toteutettavaa kolmannen sarjan kohdennettua pitempiaikaista rahoitusoperaatiota.

EKP:n neuvosto päätti muuttaa kaikkien avoinna olevien kolmannen sarjan kohdennettujen pitempiaikaisten rahoitusoperaatioiden ehdot paljon suotuisammiksi kesäkuusta 2020 kesäkuuhun 2021. Näiden operaatioiden avulla tuetaan pankkien luotonantoa niille, joiden toimintaan koronavirus vaikuttaa eniten, eli eritoten pienille ja keskisuurille yrityksille. Kolmannen sarjan operaatioiden korko on tänä ajanjaksona eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden keskikorko vähennettynä 25 peruspisteellä. Korko voi olla vieläkin alempi vastapuolilla, jotka pitävät luotonantovolyyminsa ennallaan: alimmillaan se voi olla kesäkuussa 2021 päättyvältä ajanjaksolta laskettu keskimääräinen talletuskorko vähennettynä 25 peruspisteellä. Lisäksi vastapuolet voivat saada kolmannen sarjan operaatioissa enemmän rahoitusta kuin ennen. Enimmäismäärä nostetaan 50 prosenttiin niiden operaation ehdot täyttävästä vuoden 2019 helmikuun lopun lainakannasta. EKP:n neuvosto antaa eurojärjestelmän komiteoille tehtäväksi selvittää, miten vakuussääntöjä voidaan keventää niin, että vastapuolilla on edelleen mahdollisuus hyödyntää rahoitustukea täysimääräisesti.

EKP:n neuvosto päätti varata uusia omaisuuseräostoja varten 120 miljardia euroa lisää käytettäväksi vuoden loppuun mennessä, jotta yksityisen sektorin osto-ohjelmien vaikutus pysyy vahvana. Yhdessä nykyisen omaisuuserien osto-ohjelman kanssa uudet ostot tukevat reaalitalouden suotuisia rahoitusoloja epävarmassa tilanteessa. EKP:n neuvosto odottaa yhä omaisuuseräostojen jatkuvan niin kauan kuin on tarpeen ohjauskorkojen elvyttävän vaikutuksen vahvistamiseksi ja päättyvän hieman ennen kuin ohjauskorkoja aletaan nostaa.

Lisäksi EKP:n neuvosto päätti pitää EKP:n ohjauskorot ennallaan. EKP:n neuvosto odottaa ohjauskorkojen pysyvän nykyisellä tasolla tai sitä alempina, kunnes arviointijakson inflaationäkymät palautuvat vankasti riittävän lähelle kahta prosenttia (mutta alle sen) ja kehitys näkyy johdonmukaisesti myös pohjainflaatiossa.

Lisäksi osto-ohjelmassa hankittujen omaisuuserien erääntyessä takaisin maksettavan pääoman uudelleensijoituksia jatketaan täysimääräisesti vielä pidemmän aikaa sen jälkeen, kun EKP:n neuvosto alkaa nostaa EKP:n ohjauskorkoja, ja joka tapauksessa niin kauan kuin on tarpeen suotuisan likviditeettitilanteen ja vahvasti kasvua tukevan rahapolitiikan ylläpitämiseksi.

Uusien operaatioiden ehdoista kerrotaan tarkemmin lehdistötiedotteessa, joka julkaistaan tänään klo 15.30 (Keski-Euroopan aikaa).

Tässä tilanteessa EKP:n neuvosto seuraa koko ajan tiiviisti koronaviruksen leviämisen vaikutusta talouteen, keskipitkän aikavälin inflaatiovauhtiin ja rahapolitiikan välittymiseen. EKP:n neuvosto on valmis tarkistamaan kaikkia välineitään tarpeen mukaan symmetrisen inflaatiotavoitteensa mukaisesti varmistaakseen, että inflaatio palautuu kestävästi lähemmäksi tavoitetta.

Taloudellisessa analyysissa todettiin, että tuoreimpien indikaattorien perusteella lyhyen aikavälin kasvunäkymät ovat heikentyneet huomattavasti. Toimitusketjujen katkeilu haittaa tuotantosuunnitelmien toteutusta tehdasteollisuudessa, ja välttämättömät toimet koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi heikentävät talouskehitystä. Ennen koronavirusepidemiaa euroalueen BKT:n neljännesvuosikasvu vaimeni ja oli vuoden 2019 neljännellä neljänneksellä 0,1 % (kolmannella neljänneksellä 0,3 %). Taustalla olivat lähinnä euroalueen tehdasteollisuuden jatkuva heikkous ja investointien kasvun hidastuminen. Kun koronaviruksen vaikutus väistyy, euroalueen talouskasvun odotetaan jälleen vahvistuvan keskipitkällä aikavälillä suotuisten rahoitusolojen, finanssipolitiikan sekä maailmantalouden odotetun piristymisen myötä.

Tämä näkemys poikkeaa osittain EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2020 arvioista, sillä niissä käytetyt tiedot olivat ajalta ennen koronaviruksen viimeaikaista nopeaa leviämistä euroalueella. EKP:n asiantuntija-arvioissa euroalueen BKT:n ennakoidaan kasvavan 0,8 % vuonna 2020 ja 1,3 % vuonna 2021 sekä 1,4 % vuonna 2022. Kasvun arvioidaan olevan hyvin vaimeaa varsinkin vuoden 2020 alkupuoliskolla mutta vahvistuvan sitten vuoden jälkipuoliskolla. BKT:n kasvu vuodelle 2020 on arvioitu selvästi heikommaksi kuin joulukuisissa eurojärjestelmän asiantuntijoiden arvioissa, ja myös BKT:n kasvu vuodelle 2021 on nyt arvioitu hieman heikommaksi koronavirusepidemian mahdollisten taloudellisten vaikutusten vuoksi.

Euroalueen kasvunäkymiin liittyvät riskit painottuvat nyt selvästi odotettua heikomman kehityksen suuntaan. Koronaviruksen leviäminen on huomattava uusi kasvunäkymiin vaikuttava riskitekijä, joka täytyy ottaa huomioon jo aiemmin tunnistettujen geopoliittisiin tekijöihin, protektionismin lisääntymiseen ja kehittyvien markkinatalouksien heikkouksiin liittyvien riskien lisäksi.

Eurostatin alustavan arvion mukaan euroalueen vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti hidastui vuoden 2020 helmikuussa 1,2 prosenttiin (tammikuussa 1,4 %). Niin öljyn nykyhinnan kuin sen futuurihintojenkin laskiessa jyrkästi on todennäköistä, että kokonaisinflaatio hidastuu huomattavasti tulevina kuukausina. Inflaatio-odotukset ovat indikaattorien mukaan heikentyneet, ja pohjainflaation indikaattorit ovat pysyneet yleisesti ottaen vaimeina. Vaikka työvoimakustannusten nousupaineet ovat tähän asti pysyneet vahvoina työmarkkinatilanteen kiristyttyä, talouskasvun heikentyminen on jarruttanut kustannuspaineiden vaikutuksen välittymistä inflaatiovauhtiin. Keskipitkällä aikavälillä EKP:n rahapoliittiset toimet ja euroalueen talouskasvun elpyminen nopeuttavat inflaatiota.

Tämä näkemys ei vastaa täysin EKP:n asiantuntijoiden maaliskuun 2020 arvioita, joiden mukaan vuotuinen YKHI-inflaatiovauhti on 1,1 % vuonna 2020 ja 1,4 % vuonna 2021 sekä 1,6 % vuonna 2022. YKHI-inflaation kehitys arviointijaksolla on niissä arvioitu pitkälti samanlaiseksi kuin joulukuun 2019 eurojärjestelmän asiantuntija-arvioissa. Koronaviruksen inflaatiovaikutuksiin liittyy suurta epävarmuutta, sillä kysynnän heikkenemiseen liittyvät inflaation hidastumispaineet eivät välttämättä vaikuta yhtä voimakkaasti kuin toimitushäiriöistä aiheutuvat nopeutumispaineet. Öljyn hinnan hiljattainen jyrkkä lasku saattaa heikentää huomattavasti lyhyen aikavälin inflaationäkymiä.

Rahatalouden analyysissa todettiin, että lavean raha-aggregaatin (M3) kasvu oli vuoden 2020 tammikuussa 5,2 % vaimennuttuaan jonkin verran edellisestä kasvuhuipustaan. Rahan määrän kasvun taustalla ovat edelleen pankkien luotonanto yksityiselle sektorille ja M3-erien hallussapidon pienet vaihtoehtoiskustannukset suhteessa muihin rahoitusinstrumentteihin. Lavean rahan kasvua vauhdittaa edelleen eniten suppea raha-aggregaatti M1.

Yksityisen sektorin lainakannan kasvu jatkui. Kotitalouksien lainakannan vuotuinen kasvuvauhti piristyi jonkin verran ja oli tammikuussa 3,7 % (joulukuussa 3,6 %). Yrityslainakannan vuotuinen kasvuvauhti oli tammikuussa edelleen 3,2 %. Yrityslainakannan kasvu oli hidastunut syksystä 2019 asti todennäköisesti siksi, että talouskasvun aiemman heikkenemisen vaikutus näkyy lainakannassa viipeellä. Kasvua tukeva rahapolitiikka, johon tänään päätetyt toimet lukeutuvat, auttaa kaiken kaikkiaan pitämään pankkien luotonantotilanteen suotuisana ja helpottaa jatkossakin rahoituksensaantia muun muassa niillä, joiden toimintaan koronavirus vaikuttaa eniten, eli eritoten pienillä ja keskisuurilla yrityksillä.

Taloudellisen ja rahatalouden analyysin tulokset siis vahvistavat, että vahvasti kasvua tukeva rahapolitiikka on tarpeen, jotta inflaatio palautuu vakaasti lähemmäksi hieman alle kahta prosenttia keskipitkällä aikavälillä.

Finanssipolitiikassa vaaditaan rohkeaa ja koordinoitua linjaa, jotta näkymien nyt heikettyä voidaan välttää kehityksen jääminen ennakoituakin heikommaksi. Arvostamme useiden hallitusten toimia, joilla ne pyrkivät varmistamaan riittävät resurssit terveydenhuollossa ja tukemaan yrityksiä ja työntekijöitä, joiden tilanteeseen koronavirus vaikuttaa. Tänään päätettyjen rahapoliittisten toimien tueksi ja niiden vaikutuksen vahvistamiseksi tarvitaan erityisesti luoton takauksia ja muita senkaltaisia toimia. EKP:n neuvosto arvostaa euroalueen hallitusten ja EU:n toimielinten sitoutumista nopeaan ja vaikuttavaan yhteistoimintaan koronaviruksen jatkuvan leviämisen vaikutusten edessä.

Ennen kuin vastaamme kysymyksiin, haluamme kiittää kaikkia niitä, jotka nytkin työskentelevät ihmishenkien pelastamiseksi ja koronaviruksen leviämisen hillitsemiseksi.

EKP:n neuvoston hyväksymä tarkka sanamuoto käy ilmi englanninkielisestä versiosta.

Yhteyshenkilöt