Euroopan keskuspankin tilinpäätös vuodelta 2010

Euroopan keskuspankin (EKP) neuvosto hyväksyi tänään EKP:n tilintarkastetun tilinpäätöksen vuodelta 2010.

Vuonna 2010 EKP:n jakamaton voitto oli 1 334 miljoonaa euroa. Vuonna 2009 voittoa kertyi 2 218 miljoonaa euroa. ^[1] Yhtenä syynä voiton supistumiseen vuonna 2010 oli korkokatteen pieneneminen, sillä sekä eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden korko että Yhdysvaltain dollarin määräisten varantojen korko olivat aiempaa matalammat. Vuonna 2010 ei myöskään myyty kultaa.

EKP:n neuvosto päätti siirtää riskivaraukseen 1 163 miljoonaa euroa 31.12.2010 ja kasvatti sen siten nykyiseen enimmäissuuruuteensa eli 5 184 miljoonaan euroon. EKP:n nettovoitoksi vuodelta 2010 jäi 171 miljoonaa euroa, ja EKP:n neuvosto päätti tämänpäiväisessä kokouksessaan jakaa sen kokonaisuudessaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken.

Riskivarauksella varaudutaan valuutta-, korko- ja luottoriskeihin sekä kullan hintariskiin. Varauksen suuruus ja tarve tarkistetaan vuosittain.

EKP:n säännölliset tuotot koostuvat pääasiassa sijoitustuotoista, joita pankki saa valuuttavarannoista ja omien varojen sijoituksista, sekä korkotulosta, jota kertyy EKP:n 8 prosentin osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä sekä (heinäkuusta 2009 alkaen) katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa ja (toukokuusta 2010 alkaen) velkapaperiohjelmassa rahapoliittisista syistä ostetuille arvopapereille.

Vuonna 2010 korkokate oli 1 422 miljoonaa euroa (1 547 miljoonaa euroa vuonna 2009). Siihen sisältyi 654 miljoonaa euroa korkotuloja EKP:n osuudelle liikkeessä olevista seteleistä (787 miljoonaa euroa vuonna 2009) sekä 140 miljoonaa euroa katettujen joukkolainojen osto-ohjelmassa ostettujen arvopaperien tuottoja (18 miljoonaa euroa vuonna 2009) ja 438 miljoonaa euroa velkapaperiohjelmassa ostettujen arvopaperien tuottoja.

EKP maksoi 346 miljoonaa euroa korkoa euroalueen kansallisten keskuspankkien saamisille, jotka perustuvat niiden EKP:lle siirtämiin valuuttavarantoihin (443 miljoonaa euroa vuonna 2009). Vuonna 2010 korkotuotot valuuttavarannosta olivat 366 miljoonaa euroa (700 miljoonaa euroa vuonna 2009). Rahoitustoiminnan realisoituneet voitot pienenivät 474 miljoonaan euroon vuonna 2010 (1 103 miljoonaa euroa vuonna 2009), sillä vuonna 2010 ei myyty kultaa. Pääasiassa muiden kuin rahapoliittisista syistä hallussa pidettyjen jälkimarkkinakelpoisten arvopaperien hintojen muutoksesta aiheutuneista realisoitumattomista tappioista kirjattiin 195 miljoonan euron arvonalennukset vuonna 2010 (38 miljoonaa euroa vuonna 2009).

EKP:n henkilöstökulut sekä toimitilojen vuokrista, asiantuntijoiden palkkioista ynnä muista hyödykkeiden ja palvelujen ostoista aiheutuneet hallinnolliset kulut (mukaan luettuna käyttöomaisuudesta tehdyt 14 miljoonan euron poistot) olivat 415 miljoonaa euroa vuonna 2010 (401 miljoonaa euroa vuonna 2009).

Tilinpäätös ja johdon raportti vuodelta 2010 julkaistaan EKP:n vuosikertomuksessa 19.4.2011.

Lisätietoja

1. EKP:n kirjanpitoperiaatteet: EKP:n neuvosto on hyväksynyt eurojärjestelmän (mukaan luettuna EKP) yhteiset kirjanpitoperiaatteet Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä EKPJ:n perussääntö) artiklan 26.4 mukaisesti, ja ne on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä. ^[2] Kirjanpitoperiaatteet perustuvat yleisesti ottaen kansainvälisesti hyväksyttyyn kirjanpitokäytäntöön, mutta niitä laadittaessa on otettu huomioon eurojärjestelmän keskuspankkien erityisluonne. Jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit (paitsi eräpäivään saakka hallussa pidettävät arvopaperit), kulta ja kaikki muut valuuttamääräiset tase-erät ja taseen ulkopuoliset erät arvostetaan markkinahintaan. Kaikki eräpäivään saakka hallussa pidettävät jälkimarkkinakelpoiset arvopaperit arvostetaan hankintahintaan vähennettynä mahdollisella arvon alentumisella. Kirjanpitoperiaatteissa painotetaan erityisesti varovaisuuden periaatetta, sillä useimmilla eurojärjestelmän keskuspankeilla on suuria valuuttamääräisiä saamisia, mihin liittyy riskejä. Varovaisuusperiaatetta noudatetaan etenkin siten, että realisoitumattomia voittoja ja tappioita ei kirjata tuloslaskelmaan samalla tavalla, ja siten, että tiettyyn saamiseen liittyviä realisoitumattomia tappioita ei voi kattaa toiseen saamiseen liittyvillä realisoitumattomilla voitoilla. Realisoitumattomat voitot kirjataan suoraan arvonmuutostilille, mutta realisoitumattomia tappioita käsitellään kuluina siltä osin kuin ne ylittävät vastaavien arvonmuutostilien saldon vuoden lopussa. Kaikkien euroalueen kansallisten keskuspankkien on noudatettava näitä kirjanpitoperiaatteita, kun ne ilmoittavat EKP:lle eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laatimiseksi tarvittavat tasetiedot toiminnastaan osana eurojärjestelmää. Kaikki kansalliset keskuspankit noudattavat myös omien tilinpäätöksiensä laatimisessa vapaaehtoisesti jokseenkin samoja kirjanpitoperiaatteita kuin EKP.
2. EKP:lle siirrettyjen valuuttavarantojen korollisuus: Liittyessään eurojärjestelmän jäseniksi kansalliset keskuspankit siirtävät valuuttavarantoja EKP:lle. Kullekin kansalliselle keskuspankille syntyy tuolloin sen siirtämän varannon määrää vastaava korollinen saaminen EKP:ltä. EKP:n neuvosto on päättänyt, että nämä saamiset ovat euromääräisiä ja että niille maksetaan viimeisimpään käytettävissä olevaan eurojärjestelmän perusrahoitusoperaatioiden marginaalikorkoon perustuvaa päivittäistä korkoa, lukuun ottamatta kultaa, jolle ei makseta korkoa.
3. EKP:n osuudelle liikkeessä olevista euroseteleistä sekä velkapaperiohjelmassa ostetuista arvopapereista kertyneen tulon jakaminen: EKP:n neuvosto on päättänyt, että tulo kirjataan euroalueen kansallisille keskuspankeille sinä tilikautena, jona se on kertynyt. Liikkeeseen lasketuista euroseteleistä saatu tulo jaetaan seuraavan vuoden toisena työpäivänä ja velkapaperiohjelmassa ostetuista arvopapereista saatu tulo seuraavan vuoden tammikuun viimeisenä työpäivänä. ^[3] Molemmat jaetaan kokonaisuudessaan, ellei EKP:n nettovoitto vuodelta ole pienempi kuin sen liikkeeseen lasketuista euroseteleistä ja velkapaperiohjelmassa ostetuista arvopapereista saama tulo ja ellei EKP:n neuvosto ennen tilikauden loppua päätä siirtää tuloa kokonaan tai osittain varaukseen valuuttakurssi-, korko- ja luottoriskin sekä kullan hintariskin varalta.
4. Voitonjako / tappioiden kattaminen: EKPJ:n perussäännön artiklan 33 mukaan enintään 20 % nettovoitosta voidaan kunakin vuonna siirtää yleisrahastoon. Yleisrahasto ei saa olla suurempi kuin EKP:n pääoma. Jäljelle jäävä nettovoitto jaetaan euroalueen kansallisten keskuspankkien kesken suhteessa niiden maksamiin osuuksiin. Jos EKP:n tulos on tappiollinen, tappio katetaan EKP:n yleisrahastosta ja tarvittaessa EKP:n neuvoston päätöksellä EKPJ:n perussäännön artiklan 32.5 mukaisesti kyseisen tilikauden rahoitustulosta suhteessa euroalueen kansallisille keskuspankeille kohdennettuun määrään ja enintään tähän määrään asti.