Muokkaa hakua
Pääsivu Media Oheistietoa Tutkimus ja julkaisut Tilastot Rahapolitiikka Euro Maksut ja markkinat Ura EKP:sssä
Hakuehdotuksia
Järjestä tulokset
LEHDISTÖTIEDOTE:

Rahan määrän kasvulle asetetun kvantitatiivisen viitearvon tarkistaminen

14.12.2000

Viitearvon tarkistaminen

Joulukuun 14. päivänä 2000 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto tarkasteli rahan määrän kasvulle asetettua viitearvoa. EKP:n neuvosto päätti pitää lavean raha-aggregaatin M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asetetun 4 1/2 prosentin viitearvon edelleen ennallaan. Tämä päätös perustui siihen, että ne oletukset, joiden perusteella ensimmäinen viitearvo laskettiin joulukuussa 1998 (ja pidettiin ennallaan joulukuussa 1999), eli potentiaalisen tuotannon trendikasvua ja M3:n kiertonopeuden hidastumista koskevat oletukset ovat edelleen perusteltuja.

Potentiaalisen tuotannon trendikasvua koskevaa oletusta tarkastellessaan EKP:n neuvosto vahvisti, että rakenteelliset uudistukset ovat edenneet euroalueella. Vielä ei kuitenkaan ole selviä merkkejä siitä, että euroalueen tuotannon merkittävä ja kestävä kasvu vaatisi potentiaalisen BKT:n trendikasvua koskevan oletuksen huomattavaa tarkistamista ylöspäin. Tästä huolimatta euroalueen potentiaalisen tuotannon kasvun keskipitkän aikavälin kehityksen arviointiin liittyvät epävarmuustekijät aiheuttavat jonkin verran harhaisuutta ylöspäin. Tätä taustaa vasten EKP:n neuvosto seuraa huolellisesti tietoja, jotka koskevat tuottavuuden kasvun nopeutumista euroalueella. EKP:n neuvosto haluaa myös painottaa, että euroalueen potentiaalisen tuotannon kasvua voidaan voimistaa jatkamalla rakenteellisia uudistuksia työ- ja hyödykemarkkinoilla. Tällaiset uudistukset otetaan luonnollisesti huomioon EKP:n rahapolitiikassa. Viitearvon vahvistaminen osoittaa, että rahapolitiikan strategia ei ole muuttunut. EKP:n neuvosto tarkistaa viitearvoa seuraavan kerran vuoden 2001 joulukuussa.

EKP:n rahapolitiikan strategia ja viitearvo

Viitearvon tarkistamisen yhteydessä EKP:n neuvosto haluaa muistuttaa seuraavista viitearvon ominaisuuksista ja viitearvon roolista EKP:n rahapolitiikan strategiassa:

1. EKP:n rahapolitiikan strategian ensimmäisessä pilarissa on annettu rahan määrälle merkittävä asema. Viestiäkseen yleisölle rahan määrälle antamastaan merkittävästä asemasta EKP:n neuvosto päätti lokakuussa 1998 ilmoittaa asettavansa lavean raha-aggregaatin M3:n kasvuvauhdille kvantitatiivisen viitearvon. Joulukuussa 1998 EKP:n neuvosto ilmoitti ensimmäisen raha-aggregaatti M3:n vuotuiselle kasvuvauhdille asettamansa viitearvon, joka oli 4 1/2 %. Useista tutkimuksista saatu empiirinen aineisto tukee merkittävän aseman antamista rahan määrälle ja vahvistaa, että olosuhteet euroalueella mahdollistavat viitearvon asettamisen (rahan kysynnän vakaa riippuvuussuhde ja M3:lla edellytykset toimia tulevaa hintakehitystä ennakoivana indikaattorina).

2. Viitearvo on laskettu käyttämällä hyvin tunnettua suhdetta rahan määrän sekä hintojen, BKT:n määrän ja rahan kiertonopeuden välillä.

Tällä tavoin johdettu viitearvo on sopusoinnussa hintavakauden kanssa ja edesauttaa sen saavuttamista. Viitearvon johtaminen perustui siis eurojärjestelmän hintavakauden määritelmään. Eurojärjestelmä määrittelee hintavakauden euroalueen yhdenmukaistetun kuluttajahintaindeksin (YKHI) alle kahden prosentin vuotuiseksi nousuksi. Hintavakauteen pyritään keskipitkällä aikavälillä.

Jotta viitearvo olisi yhdenmukainen EKP:n rahapolitiikan strategian keskipitkän aikavälin periaatteen kanssa, se muodostettiin M3:n kiertonopeuden keskipitkän aikavälin kehitystä ja potentiaalisen tuotannon keskipitkän aikavälin trendikasvua koskevien oletusten perusteella. Nämä oletukset olivat

  1. M3:n kiertonopeus hidastuu keskipitkällä aikavälillä noin 1/2-1 % vuodessa.

  2. Potentiaalisen tuotannon keskipitkän aikavälin trendikasvu on 2-2 1/2 % vuodessa.

Ottaen huomioon hintavakauden määritelmän ja nämä kaksi oletusta EKP:n neuvosto päätti joulukuussa 1998 asettaa ensimmäiseksi viitearvoksi 4 1/2 % sekä vahvisti viitearvon joulukuussa 1999 sillä perusteella, että keskipitkän aikavälin oletukset eivät olleet muuttuneet.

3. Joulukuun 14. päivänä 2000 pitämässään kokouksessa EKP:n neuvosto arvioi uudelleen näitä oletuksia ja totesi molempien olevan edelleen periaatteessa perusteltuja. EKP:n neuvosto päätti siksi pitää viitearvon ennallaan 4 1/2 prosentissa.

4. EKP:n neuvosto haluaa myös muistuttaa, että EKP:n rahapolitiikan strategia perustuu kahteen pilariin, joiden avulla voidaan arvioida tulevaan hintavakauteen kohdistuvia riskejä. Rahan määrän kehityksen analysointia on aina tarkasteltava yhdessä EKP:n rahapolitiikan strategian toisen pilarin kanssa, johon kuuluu muita reaalitaloutta sekä rahoitusmarkkinoita kuvaavia indikaattoreita hyödyntävä tulevan hintakehityksen ja hintavakauteen kohdistuvien riskien laaja arviointi. Viitearvo ei tarkoita sitä, että eurojärjestelmä sitoutuisi korjaamaan mekanistisesti rahan määrän kasvun lyhyen aikavälin poikkeamia viitearvosta. Rahan määrän ja muiden indikaattoreiden kehitystä arvioidaan tarkoin, jotta päästäisiin varmuuteen siitä, miten ne vaikuttavat hintavakauteen kohdistuviin riskeihin keskipitkällä aikavälillä.

YHTEYSTIEDOT

Euroopan keskuspankki

Viestinnän pääosasto

Kopiointi on sallittu, kunhan lähde mainitaan.

Yhteystiedot medialle