32000O0018

Euroopan keskuspankin suuntaviivat,

annettu 1 päivänä joulukuuta 1998,

kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä sellaisina kuin ne ovat muutettuina 15 päivänä joulukuuta 1999 ja 14 päivänä joulukuuta 2000

(EKP/2000/18)

(2001/82/EY)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä "perussääntö") ja erityisesti sen 12.1, 14.3 ja 26.4 artiklan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankin (EKP) yleisneuvoston perussäännön 47.2 artiklan toisen ja kolmannen luetelmakohdan mukaisen myötävaikutuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1) Perussäännön 15 artiklan mukaisesti Euroopan keskuspankkijärjestelmä (EKPJ) on velvollinen laatimaan kertomuksia.

(2) Perussäännön 26.3 artiklan mukaisesti EKP:n johtokunta laatii EKPJ:n konsolidoidun taseen analysoimiseen ja johtamiseen liittyviä tarpeita varten.

(3) Perussäännön 26.4 artiklan mukaisesti EKP:n neuvosto vahvistaa tarvittavat säännöt kansallisten keskuspankkien kirjanpidon ja niiden toimintaa koskevien tietojen standardoimiseksi.

(4) Vaikka nämä suuntaviivat tulevat voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001, näillä suuntaviivoilla käyttöön otettuja kaavoja konsolidoidusta taseesta sovelletaan vertailtavuuden mahdollistamiseksi eurojärjestelmän viimeisen, tasepäivää 29. joulukuuta 2000 koskevan konsolidoidun viikkotaseen kaavaan, eurojärjestelmän konsolidoidun vuositaseen kaavaan 31. joulukuuta 2000, kansallisten keskuspankkien vuositaseeseen 31. joulukuuta 2000 suositeltavaan kaavaan ja kansallisten keskuspankkien tuloslaskelman 31. joulukuuta 2000 päättyvälle tilikaudelle suositeltavaan kaavaan.

(5) EKP pitää Euroopan keskuspankkijärjestelmää (jäljempänä "EKPJ") koskevan lainsäädännön avoimuuden lisäämistä erittäin tärkeänä, vaikka Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ei siihen velvoitetakaan. EKP on sen vuoksi päättänyt julkaista konsolidoidun version kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevista oikeussäännöistä Euroopan keskuspankkijärjestelmässä 1 päivänä joulukuuta 1998 annetuista EKP:n suuntaviivoista, sellaisena kuin ne ovat muutettuna 15 päivänä joulukuuta 1999 ja 14 päivänä joulukuuta 2000.

(6) Euroopan rahapoliittisen instituutin valmistelutyö on otettu asianmukaisesti huomioon.

(7) Perussäännön 12.1 ja 14.3 artiklan mukaan EKP:n suuntaviivat ovat erottamaton osa yhteisön lainsäädäntöä,

ON ANTANUT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

I LUKU

YLEISIÄ SÄÄNNÖKSIÄ

1 artikla

MÄÄRITELMÄT

1. Näissä suuntaviivoissa tarkoitetaan

- "muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden seteleillä" kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia seteleitä, jotka annetaan toisen kansallisen keskuspankin tai sen edustajan vaihdettaviksi,

- "konsolidoinnilla" kirjanpitomenettelyä, jossa useiden erillisten oikeushenkilöiden tilinpäätökset yhdistellään kuin kyse olisi yhdestä yksittäisestä oikeushenkilöstä,

- "EKPJ:n kirjanpitoon ja tietojen antamiseen liittyvillä tarkoituksilla" niitä tarkoituksia, joita varten EKP perussäännön 15 ja 26 artiklan mukaisesti tuottaa liitteessä 1 luetteloidut taseet,

- "kansallisilla keskuspankeilla" rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisia keskuspankkeja,

- "rahaliittoon osallistuvilla jäsenvaltioilla" jäsenvaltioita, jotka ovat ottaneet käyttöön yhteisen rahan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen (jäljempänä "perustamissopimus") mukaisesti,

- "rahaliittoon osallistumattomilla jäsenvaltioilla" jäsenvaltioita, jotka eivät ole ottaneet käyttöön yhteistä rahaa perustamissopimuksen mukaisesti,

- "eurojärjestelmällä" kansallisia keskuspankkeja ja EKP:tä,

- "siirtymäkaudella" ajanjaksoa, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 1999 ja päättyy 31 päivänä joulukuuta 2001,

- "eurojärjestelmän pankkipäivällä" päivää, jona EKP tai yksi taikka useampi kansallinen keskuspankki on avoinna, jona Targetin interlinking-kytkentäverkosto on avoinna ja joka on euromääräisten rahamarkkinaoperaatioiden ja valuuttakauppojen maksujen suorituspäivä.

2. Näissä suuntaviivoissa käytettyjä määrämuotoisia ilmauksia selitetään sanastossa liitteessä II.

2 artikla

Soveltamisala

1. Näiden suuntaviivojen sääntöjä sovelletaan EKP:hen ja kansallisiin keskuspankkeihin EKPJ:n kirjanpitoon ja tietojen antamiseen liittyvissä tarkoituksissa.

2. Nämä suuntaviivat on perussäännön mukaisesti tarkoitettu koskemaan ainoastaan EKPJ:n kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevaa järjestelyä, eikä niissä sen vuoksi anneta sitovia sääntöjä kansallisten keskuspankkien kansallisesta tietojen antamisesta ja kirjanpidosta. EKPJ:n järjestelyssä ja kansallisissa järjestelyissä noudatettavien menettelytapojen johdonmukaisen soveltamisen ja keskinäisen vertailtavuuden vuoksi suositellaan kuitenkin, että kansalliset keskuspankit mahdollisuuksien mukaan seuraisivat näissä suuntaviivoissa annettuja sääntöjä kansallisessa tietojen antamisessa ja kirjanpidossaan.

3 artikla

Keskeiset puiteoletukset ja periaatteet

Tilinpäätöksen laatimisessa sovelletaan seuraavia keskeisiä puiteoletuksia ja periaatteita:

a) taloudellinen todellisuus ja avoimuus: kirjanpitomenetelmien sekä tilinpäätöstietojen antamisen on heijastettava taloudellista todellisuutta, ja niissä on noudatettava avoimuuden periaatetta sekä informaation laatua koskevia ymmärrettävyyden, merkityksellisyyden, luotettavuuden ja vertailtavuuden periaatteita. Liiketapahtumat on käsiteltävä ja esitettävä sisältöpainotteisesti ja taloudellista todellisuutta silmällä pitäen eikä ainoastaan niiden oikeudellisen muodon perusteella;

b) varovaisuus: saamisten ja velkojen arvostuksessa sekä tulojen kirjaamisessa on noudatettava varovaisuutta. Näissä suuntaviivoissa varovaisuuden periaatteesta seuraa, että realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille. Varovaisuuden periaatteeseen nojautuen ei kuitenkaan ole sallittua luoda piilovarauksia tai merkitä tietoisesti taseen ja tuloslaskelman eriä kirjanpitoon väärin;

c) tilinpäätöspäivän jälkeiset erät: mikäli tilikauden päättymisen jälkeen ennen päivää, jona toimivaltaiset elimet vahvistavat taseet, on tiedossa muutoksia, jotka vaikuttavat saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, saamisten ja velkojen määrät on oikaistava niiden mukaisiksi. Tilinpäätöspäivän jälkeen tapahtuneet muutokset on ilmoitettava, vaikkeivät ne vaikuttaisikaan saamisten ja velkojen määrään tilinpäätöshetkellä, sikäli kuin niiden merkitys on sellainen, että ilmoittamatta jättäminen vaikuttaisi taseiden hyväksikäyttäjien arviointimahdollisuuksiin ja päätöksiin. Saamisia ja velkoja ei tällöin oikaista;

d) olennaisuus: kirjanpitosäännöistä poikkeamista ei sallita, ellei tase-eriä voida perustellusti pitää epäolennaisina laitoksen taseessa ja sen esittämisessä. Periaate koskee myös yksittäisen kansallisen keskuspankin tai EKP:n tuloslaskelmaan vaikuttavia kirjanpitosääntöjä;

e) toiminnan jatkuvuuden oletus: tilinpäätös laaditaan jatkuvuusperiaatteen mukaisesti;

f) suoriteperuste: tuotot ja kulut kirjataan sille tilikaudelle, jona ne ovat realisoituneet, ei sille kaudelle, jona ne on vastaanotettu tai maksettu;

g) menettelytapojen soveltamisen jatkuvuus ja vertailtavuus: kerran valittuja periaatteita noudatetaan EKPJ:ssä jatkuvasti taseen arvostuksessa ja tulojen kirjaamisessa. Lähestymistapa säilytetään yhtenevänä eri taseiden tietojen keskinäisen vertailukelpoisuuden varmistamiseksi.

4 artikla

Saamisten ja velkojen kirjaaminen

Rahoitusomaisuuden saamiset ja velat sekä muut saamiset ja velat kirjataan kirjanpitovelvollisen taseeseen vain, jos

a) vastaavien tai vastattavien erään tulevaisuudessa liittyvän taloudellisen edun voidaan odottaa tulevan kirjanpitovelvolliselle tai poistuvan kirjanpitovelvolliselta;

b) saamiseen tai velkaan liittyvät riskit ja edut ovat oleellisilta osiltaan siirtyneet kirjanpitovelvolliselle; ja

c) saamisen hinta tai arvo kirjanpitovelvolliselle tai velvoitteen suuruus voidaan mitata luotettavasti.

5 artikla

Kassaperuste (maksuperuste) ja talousperuste

1. EKPJ:n kirjanpitojärjestelmissä liiketapahtumat voidaan kirjata kassa- eli maksuperustetta noudattaen enintään kahden vuoden ajan siirtymäkauden päättymisestä.

2. Kansallisten keskuspankkien on tämän ajanjakson kuluessa suositeltavaa siirtyä noudattamaan talousperustetta. Yksityiskohtainen kuvaus talousperusteisesta kirjaustavasta esitetään liitteessä III.

3. Ne kansalliset keskuspankit, joilla on käytössä talousperusteiseen kirjaustapaan perustuva kirjanpitojärjestelmä, voivat jatkossakin tuottaa luvut tietojen antamista varten näitä järjestelmiä käyttäen, jos kirjanpito ei olennaisesti eroa maksuperusteisesta. Jos erot ovat olennaisia, kyseisten kansallisten keskuspankkien vastuulla on tehdä tarvittavat oikaisut raportoimiinsa lukuihin.

II LUKU

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT PERIAATTEET

6 artikla

Taseen sisältö

EKPJ:n tietojen antamiseen liittyviä tarkoituksia varten tuotettavissa EKP:n tai kansallisten keskuspankkien taseissa esiintyvät erät perustuvat liitteeseen IV.

7 artikla

Tase-erien arvostaminen

1. Tase-erien arvostuksessa käytetään markkinahintoja ja -kursseja, jollei liitteessä IV muuta säädetä.

2. Kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit arvostetaan vuosineljänneksen lopussa markkinakeskihintoihin ja -kursseihin. Arvostus koskee sekä taseessa olevia että taseen ulkopuolisia eriä. Tämä ei estä EKP:tä / kansallisia keskuspankkeja arvostamasta sijoitussalkkujaan useammin. EKPJ:n kirjanpitotietoihin tarkoitettava tieto ei kuitenkaan saa sisältää tiheämmällä frekvenssillä arvostettuja tase-eriä, vaan se on vuosineljänneksen sisällä hankintahintaan perustuvaa.

3. Kullan arvostuksessa ei hinta- ja valuuttakurssimuutoksia eroteta toisistaan, vaan kirjataan yksi ainoa kullan arvonmuutos, joka perustuu kullan painoyksikön eurohintaan vuosineljänneksen arvostuspäivän EUR/USD-kurssiin. Valuuttasaamiset arvostetaan valuutoittain, mukaan lukien taseessa olevat ja taseen ulkopuoliset erät, ja arvopaperit arvostetaan arvopaperilajeittain (ISIN-koodeittain). "Muu rahoitusomaisuus" -erään kuuluvat arvopaperit käsitellään erillisinä.

4. Seuraavan vuosineljänneksen lopussa arvostuskirjaukset peruutetaan, lukuun ottamatta tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita. Vuosineljänneksen aikana liiketapahtumat kirjataan hankintahintoihin ja sopimuskursseihin.

8 artikla

Takaisinmyynti- ja takaisinostositoumukset

1. Takaisinostosopimukset eli reposopimukset kirjataan vakuudellisina luottoina taseen vastattavaa-puolelle, ja vakuus säilytetään taseen vastaavien eränä. Myytyjä arvopapereita, jotka alkuperäinen myyjä (EKP tai kansallinen keskuspankki) repo-sopimuksessa velvoittautuu ostamaan takaisin, kohdellaan kuin ne olisivat yhä osa sitä sijoitussalkkua, josta ne on myyty.

2. Takaisinmyyntisopimukset eli käänteiset reposopimukset kirjataan vakuudellisina talletuksina taseen vastaavaa-puolelle. Takaisinmyyntisopimuksella haltuun saatuja arvopapereita ei arvosteta, eikä niistä syntyvää voittoa tai tappiota kirjata luotonantajan (EKP:n tai kansallisen keskuspankin) tuloslaskelmaan.

3. Eri valuuttojen määräisistä arvopapereista tehdyillä takaisinostosopimuksilla ei ole vaikutusta valuuttaposition keskihintaan.

4. Arvopapereiden antolainaustapauksissa arvopaperit säilyvät luovuttajan taseessa. Tällaiset liiketapahtumat käsitellään samoin kuin takaisinostosopimukset edellä. Jolleivät lainatut arvopaperit kuitenkaan vuoden lopussa ole alkuperäisen luovutuksensaajan hallussa, tämä on velvollinen tekemään varauksen vastaisia menoja tai menetyksiä varten, jos arvopapereiden markkinahinta on noussut antolainauspäivän hinnasta, sekä kirjaamaan vastattaviin arvopapereiden takaisin siirtämisen, jos alkuperäinen luovutuksensaaja on myynyt arvopaperit.

5. Vakuudellisia kultakauppoja kohdellaan takaisinostosopimuksina. Näiden vakuudellisten liiketapahtumien perusteella saatavaa kultaa ei kirjata taseeseen. Avista- ja termiinihintojen välinen erotus kirjataan suoriteperiaatteella.

9 artikla

Setelit ja metallirahat

1. Kansallisen keskuspankin hallussa olevia muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden seteleitä ei käsitellä liikkeessä olevina seteleinä vaan eurojärjestelmän sisäisinä saamisina. Muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden seteleiden käsittelemisessä noudatetaan seuraavaa menettelytapaa:

a) toisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemia (euroalueen) kansallisen valuuttayksikön määräisiä seteleitä vastaanottavan kansallisen keskuspankin tulee päivittäin ilmoittaa liikkeeseenlaskijakeskuspankille haltuunsa saamiensa kyseisen kansallisen keskuspankin liikkeeseen laskemien seteleiden nimellisarvo, paitsi milloin jonkin yksittäisen päivän volyymi jää alhaiseksi. Liikkeeseenlaskijakeskuspankki suorittaa vastaanottajakeskuspankille vastaavan maksun Target-järjestelmän välityksellä;

b) saadessaaan edellä mainitun ilmoituksen liikkeeseenlaskijakeskuspankki oikaisee "Liikkeessä olevat setelit" -erän.

2. "Liikkeessä olevat setelit" -erän luku lasketaan kummalla tahansa seuraavista menetelmistä:

Menetelmä A: BC = BP - BD - NR - S

Menetelmä B: BC = BI - BR - NR

Tässä

BC on "Liikkeessä olevat setelit" -erään kirjattava luku

BP on valmistettujen tai painosta vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

BD on tuhottujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

NR on kansallisten keskuspankkien hallussa olevien muiden rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden seteleiden (selvitetty mutta ei vielä palautettu kotimaahan) yhteenlaskettu arvo

BI on liikkeeseen laskettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

BR on vastaanotettujen seteleiden yhteenlaskettu arvo

S on varastossa/holvissa olevien seteleiden yhteenlaskettu arvo

3. Kansalliset metallirahat eivät kuulu erään "Liikkeessä olevat setelit", vaan ne kirjataan erikseen.

4. Siirtymäkauden päätyttyä kansalliset keskuspankit kirjaavat (euroalueen) kansallisen valuuttayksikön määräiset setelit ja eurosetelit eri tileille. Edellä sanottu ei kuitenkaan rajoita euron käyttöönotosta 3 päivänä toukokuuta 1998 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 974/98(1) 15 artiklan 1 kohdan soveltamista.

5. Siirtymäkauden alkaessa noudatetaan vallitsevia kansallisia käytäntöjä, kun kirjataan "Liikkeessä olevat setelit" -tase-erään sellaisia seteleitä, jotka ovat joko ennen siirtymäkauden alkua tai sen aikana lakanneet olemasta laillisia maksuvälineitä.

III LUKU

TULOSLASKELMAAN KIRJAAMISEN PERIAATTEET

10 artikla

Tulojen kirjaaminen

1. Tuotoksi kirjaamisessa sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) realisoituneet voitot ja tappiot kirjataan tuloslaskelmaan;

b) realisoitumattomia voittoja ei kirjata tuloslaskelmaan, vaan ne kirjataan suoraan arvonmuutostilille;

c) realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, kun ne ylittävät aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot;

d) tuloslaskelmaan kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina;

e) realisoitumattomia tappioita ja voittoja ei nettouteta keskenään. Ne kirjataan arvopaperilajeittain, valuutoittain ja kullan osalta erikseen.

2. Arvopapereiden liikkeeseenlaskusta ja hankinnasta syntyvät preemiot ja diskontot lasketaan ja kirjataan korkotuottoina, ja ne jaksotetaan arvopapereiden jäljellä olevalle juoksuajalle joko tasapoistoina tai IRR-menetelmää käyttäen. IRR-menetelmää tulee kuitenkin käyttää aina, kun kyseessä on diskonttoinstrumentti, jonka jäljellä oleva juoksuaika hankintahetkellä on yli vuoden.

3. Rahoitusomaisuuden siirtosaamiset ja -velat (esim. korkovelat ja jaksotetut preemiot/diskontot) lasketaan ja kirjataan ainakin neljännesvuosittain. Muissa erissä siirtosaamiset ja -velat lasketaan ja kirjataan ainakin vuosittain.

4. EKP tai kansallinen keskuspankki voi laskea siirtosaamiset ja -velat useammin ja yksityiskohtaisemmin, jos tiedot annetaan vuosineljänneksen aikana transaktiohintoja käyttäen.

5. Valuuttamääräiset siirtosaamiset ja -velat muunnetaan vuosineljänneksen lopussa markkinakeskikurssia käyttäen, ja takaisin muuntamisessa käytetään samaa kurssia.

6. Ainoastaan liiketapahtumat, jotka muuttavat valuuttapositiota, voivat johtaa realisoituneisiin valuuttamääräisiin voittoihin/tappioihin.

11 artikla

Liiketapahtuman hankintahinnan määrittely

1. Liiketapahtuman hankintahintaa määriteltäessä sovelletaan seuraavia yleissääntöjä:

a) keskihinnan menetelmää käytetään päivittäin laskettaessa kullan, valuuttainstrumenttien ja arvopapereiden hankintahinta. Keskihintamenetelmä ottaa huomioon valuuttakurssien ja hintojen muutokset, ja sitä käytetään myytyjen erien voittojen/tappioiden laskemisessa;

b) vuoden lopussa kirjattu realisoitumaton tappio vaikuttaa keskihintaan (arvopaperi) tai keskikurssiin (valuuttapositio);

c) arvopapereihin liittyviä kuponkikorkoja pidetään erillisenä eränä. Jos kyseessä ovat valuuttamääräiset arvopaperit, korkotulot sisällytetään valuuttasaamisiin, mutta niitä ei oteta huomioon arvopaperin hankintahintaa määritettäessä tai keskihintaa laskettaessa.

2. Arvopapereiden osalta sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a) liiketapahtumat arvostetaan transaktiohintojen mukaisesti, ja ne kirjataan taseeseen puhtaita hintoja käyttäen;

b) säilytys- ja järjestelypalkkioita, tilinhoitomaksuja ja muita välillisiä kustannuksia ei lasketa hankintahintaan, vaan ne kirjataan tuloslaskelmaan. Niitä ei oteta huomioon keskihintaa laskettaessa;

c) tuotot kirjataan bruttomääräisinä. Palautettava ennakonpidätys ja muut verot käsitellään erikseen;

d) arvopaperilajikohtaisen keskihinnan määrittämiseen on kaksi menetelmää: i) kaikki päivän aikana tehdyt ostot lisätään edellisen päivän keskihintaan uuden painotetun keskihinnan määrittämiseksi ennen kuin otetaan huomioon saman päivän aikana tehtyjä myyntejä tai ii) yksittäiset arvopaperikaupat (osto ja myynti) voidaan ottaa keskihintaa laskettaessa huomioon siinä järjestyksessä kuin kaupat päivän kuluessa tehtiin.

3. Kullan ja valuuttojen osalta sovelletaan seuraavia erityissäännöksiä:

a) tiettyyn valuuttaan kohdistuvat liiketapahtumat, joista ei seuraa valuuttapositiomuutosta, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän kurssiin. Näillä liiketapahtumilla ei ole vaikutusta keskihintaan;

b) valuuttoihin kohdistuvat liiketapahtumat, joista seuraa valuuttapositiomuutos, muunnetaan euromääräisiksi sopimuspäivän tai maksun suorituspäivän kurssiin;

c) kassaan- ja kassastamaksut muunnetaan maksun suorituspäivän markkinakeskikurssia käyttäen;

d) päivän aikana tehdyt nettomääräiset kulta- ja valuuttahankinnat lisätään edellisen päivän valuuttasaamisiin tai kullan määrään kunkin valuutan tai kullan sen päivän keskihintaa käyttäen uuden painotetun keskikurssin tai kullan painotetun keskihinnan määrittämiseksi. Nettomääräisen myynnin kohdalla realisoituneiden voittojen/tappioiden laskemisessa käytetään kunkin valuutan tai kullan edellisen päivän keskihintaa, joten nettomyynti ei vaikuta keskihintaan. Jos valuuttojen osto- ja myyntikurssit tai kullan osto- ja myyntihinnat päivän aikana poikkeavat toisistaan, ero johtaa realisoituneisiin voittoihin/tappioihin. Jos valuutta- tai kultapositio on alijäämäinen, toimitaan päinvastoin kuin edellä eli nettomääräinen myynti vaikuttaa keskihintaan ja nettohankinnat pienentävät valuuttapositiota senhetkisen painotetun keskikurssin tai kullan keskihinnan mukaan;

e) valuuttakauppojen kustannukset ja muut yleisluontoiset kustannukset kirjataan tuloslaskelmaan.

IV LUKU

TASEEN ULKOPUOLISIA ERIÄ KOSKEVAT KIRJANPITOPERIAATTEET

12 artikla

Yleissäännöt

1. Valuuttatermiinit, valuuttaswapien termiinikaupat ja muut sellaiset valuuttainstrumentit, joissa vaihdetaan tietty valuuttamäärä toiseen valuuttaan tulevana ajankohtana, sisällytetään nettovaluuttapositioihin valuuttamääräisiä voittoja ja tappioita laskettaessa.

2. Koronvaihtosopimukset, futuurit, korkotermiinit ja muut korkoinstrumentit kirjataan ja arvostetaan tase-erittäin. Nämä instrumentit käsitellään erillään taseessa olevista eristä.

3. Taseen ulkopuolisista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot käsitellään samalla tavalla kuin taseessa olevista eristä aiheutuneet voitot ja tappiot.

13 artikla

Valuuttatermiinit

1. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan avistakurssiin. Myyntivoitot ja -tappiot lasketaan ostojen ja myyntien päivittäisen nettouttamismenettelyn mukaisesti käyttäen valuuttaposition sopimuspäivän keskihintaa (kaksi tai kolme pankkipäivää tekopäivän jälkeen). Voittoja ja tappioita pidetään realisoitumattomina maksun suorituspäivään asti, ja ne käsitellään 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti.

2. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen kohdalla.

3. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan. Mahdollinen jäljelle jäävä saldo siirretään vuosineljänneksen lopussa arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan.

4. Termiinikaupalla tehdyt ostot vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan avistakurssiin kaksi tai kolme päivää kaupantekopäivän jälkeen avistakaupankäynnin markkinakäytäntöjen mukaan.

5. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti saman valuutan avistaposition kanssa mahdollisten erojen tasoittamiseksi valuuttaposition sisällä. Mahdollinen nettotappio kirjataan tuloslaskelmaan, kun se ylittää aiemmat arvonmuutostilille kirjatut arvostusvoitot; nettovoitto kirjataan arvonmuutostilille.

14 artikla

Valuuttaswapit

1. Avistakaupat kirjataan taseeseen maksun suorituspäivänä.

2. Termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikauppojen avistakurssiin.

3. Myynnit kirjataan tapahtumapäivän avistakurssiin, joten voittoa tai tappiota ei synny.

4. Avista- ja termiinikurssien välinen erotus (korkoero) kirjataan siirtovelkoihin tai siirtosaamisiin suoriteperusteen mukaan sekä myyntien että ostojen kohdalla.

5. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan.

6. Valuuttaposition keskihinnassa ei tapahdu muutoksia.

7. Termiinipositio arvostetaan samanaikaisesti avistaposition kanssa.

15 artikla

Korkofutuurit

1. Korkofutuurit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2. Alkumarginaali kirjataan erikseen erillisenä saamisena, mikäli kyseessä on rahatalletus. Jos talletus muodostuu arvopapereista, ne säilytetään taseessa sellaisinaan.

3. Vaihtelumarginaalin päivittäiset vaihtelut kirjataan taseeseen erikseen erilliselle tilille futuurin hintakehityksen mukaan joko vastaaviin tai vastattaviin. Samaa menettelyä sovelletaan avoimen position sulkemispäivänä. Erillinen tili peruutetaan välittömästi menettelyn jälkeen, ja kaupan kokonaistulos kirjataan tulosvaikutteisesti riippumatta siitä, toimitetaanko arvopaperi. Mikäli arvopaperi toimitetaan, tulee osto tai myynti merkitä kirjanpitoon markkinahintaan.

4. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

5. Euromääräiseksi muuntaminen tapahtuu tarvittaessa sopimuksen sulkemispäivän markkinakurssiin. Valuuttaposition kasvaessa keskihinta muuttuu sopimuksen sulkemispäivänä.

6. Päivittäisen arvostuksen vuoksi voitot ja tappiot kirjataan erikseen erillisille tileille. Vastaavaa-puolen erillinen tili edustaa tappiota ja vastattavaa-puolen erillinen tili voittoa. Realisoitumattomat tappiot kirjataan tuloslaskelmaan, ja tuotot kirjataan taseeseen erään "Muut velat".

7. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Mahdollinen voitto kirjataan väliaikaistilille "Muut varat", ja arvonmuutostilille merkitään samansuuruinen erä.

16 artikla

Koronvaihtosopimukset

1. Koronvaihtosopimukset kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivänä.

2. Maksetut ja saadut korot kirjataan suoriteperusteen mukaan. Samaan koronvaihtosopimukseen liittyvät maksuvelvoitteet voidaan nettouttaa.

3. Valuuttamääräiset koronvaihtosopimukset vaikuttavat valuuttaposition keskihintaan, kun maksetut maksut ja saadut maksut eivät vastaa toisiaan. Valuuttaposition kasvaessa keskihinta muuttuu maksun erääntyessä.

4. Kaikki koronvaihtosopimukset arvostetaan markkinahintaan (marked to market) ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

17 artikla

Korkotermiinit

1. Korkotermiinit kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekohetkellä.

2. Maksun suorituspäivänä osapuolten välillä maksettava kompensaatio kirjataan tuloslaskelmaan maksun suorituspäivänä. Maksujen kirjaamisessa ei noudateta suoriteperustetta.

3. Mahdollisten valuuttamääräisten korkotermiinien kompensaatiot vaikuttavat kyseisen valuuttaposition keskihintaan. Kompensaatio muunnetaan euromääräiseksi maksun suorituspäivän avistakurssiin. Maksettujen ja saatujen maksujen välisestä erosta aiheutuva valuuttaposition kasvaminen muuttaa keskihintaa maksun eräpäivänä.

4. Kaikki korkotermiinit arvostetaan markkinahintaan (marked to market) ja muunnetaan tarvittaessa euromääräisiksi valuutan avistakurssiin. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä. Realisoitumattomat arvostusvoitot kirjataan arvonmuutostilille.

5. Palkkiot kirjataan tuloslaskelmaan.

18 artikla

Arvopapereiden termiinikaupat

Arvopapereiden termiinikaupat voidaan kirjata menetelmällä A tai menetelmällä B:

Menetelmä A:

a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin;

b) vaikutus arvopaperilajikohtaiseen keskihintaan alkaa vasta, kun maksu suoritetaan. Termiinisopimuksiin liittyvien myyntien tulosvaikutus lasketaan maksun suorituspäivänä;

c) maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan ja mahdollinen saldo siirretään arvonmuutostililtä tuloslaskelmaan kredit-puolelle. Hankittu arvopaperi kirjataan eräpäivän avistahintaan (todellinen markkinahinta), ja ero alkuperäiseen termiinihintaan kirjataan realisoituneeksi voitoksi tai tappioksi;

d) arvopapereiden ollessa valuuttamääräisiä ei kyseisen valuutan nettovaluuttaposition keskihinta muutu, mikäli EKP:llä/kansallisella keskuspankilla on hallussaan kyseisen valuutan määräisiä varoja. Mikäli EKP:llä/kansallisella keskuspankilla ei ole hallussaan valuuttaa, jonka määräinen termiinisopimuksella ostettava joukkovelkakirja on, ja valuuttaa joudutaan ostamaan, sovelletaan 11 artiklan 3 kohdan d alakohdan mukaisia valuutanostosäännöksiä;

e) sopimuksen voimassaoloaikana termiinipositiot arvostetaan kukin erikseen termiinikaupan markkinahintaan. Vuoden lopussa arvostustappio kirjataan tuloslaskelmaan ja arvostusvoitto arvonmuutostilille taseeseen. Tuloslaskelmaan vuoden lopussa kirjattuja realisoitumattomia tappioita ei peruuteta seuraavina tilikausina, ellei sopimusta suljeta tai päätetä.

Menetelmä B:

a) arvopapereiden termiinikaupat kirjataan taseen ulkopuolisille tileille kaupantekopäivän ja maksun suorituspäivän väliseksi ajaksi termiinikaupan termiinikurssiin. Maksun suorituspäivänä taseen ulkopuoliset tilit peruutetaan;

b) arvopaperin vuosineljänneksen lopussa tapahtuvan arvostuksen pohjana on nettopositio, joka perustuu taseeseen sekä saman arvopaperin taseen ulkopuolisille tileille kirjattuihin myynteihin. Arvostusmuutos vastaa eroa nettopositiossa, kun se arvostetaan arvostushintaa käyttäen ja kun se arvostetaan taseposition keskihintaa käyttäen. Vuosineljänneksen lopussa termiinisopimuksiin sovelletaan edellä 7 artiklassa kuvattua arvostusprosessia. Arvostusmuutos vastaa erotusta avistahinnan ja takaisinostosituomusten keskihinnan välillä;

c) termiinisopimukseen liittyvä myyntivoitto tai -tappio kirjataan sille tilikaudelle, jonka kuluessa sitoumus on annettu. Voitto/tappio vastaa erotusta alkuperäisen termiinihinnan ja taseposition keskihinnan välillä myyntihetkellä. Mikäli tasepositio ei ole riittävä, käytetään taseen ulkopuolisille tileille kirjattujen ostositoumusten keskihintaa.

V LUKU

RAPORTOINTIVAATIMUKSET

19 artikla

Menettelytavat ja kaavat

1. Liikekirjanpitoa koskevien tietojen antaminen EKPJ:n raportointitarkoituksiin tapahtuu liitteessä V annettujen menettelytapojen ja aikataulujen mukaisesti. EKP:n johtokunta voi muuttaa näitä menettelytapoja ja aikatauluja.

2. Tietojen antamisessa käytettyjen kaavojen tulee olla sopusoinnussa näiden suuntaviivojen kanssa ja käsittää kaikki liitteessä IV mainitut erät. Liitteessä IV annetaan myös kuvaukset eri tasekaavoihin kuuluvien erien sisällöstä.

3. Julkaistavien taseiden kaavat annetaan seuraavissa liitteissä:

a) eurojärjestelmän vuosineljänneksen lopussa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava liitteessä VI;

b) eurojärjestelmän vuosineljänneksen kuluessa julkaistavan konsolidoidun viikkotaseen kaava liitteessä VII;

c) eurojärjestelmän konsolidoitu vuositase liitteessä VIII.

4. EKP:n johtokunta hyväksyy kaavat erilaisia sisäisiä taseita varten.

20 artikla

Tietojen toimittaminen

1. Tavallisesti kaikki taseeseen liittyvät tiedot lähetetään kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle ei-tilastollisten tietojen vaihtamiseen suunnitellun ENSD-järjestelmän välityksellä.

2. Kansallisen keskuspankin saadessa puhelimitse ilmoituksen, etteivät tiedot ole saapuneet perille ajoissa, kyseisen kansallisen keskuspankin tulee viipymättä lähettää puuttuvat tiedot joko ENSD-viestintäjärjestelmää, sähköpostia (CebaMail), faksia tai muuta EKP:n hyväksymää toimitusmenetelmää käyttäen. Kaikki back-up-menetelmien välityksellä lähetetyt viestit lähetetään uudelleen ENSD-sovelluksen välityksellä heti kun sovellus toimii.

21 artikla

Virheet

1. Kansallisen keskuspankin lähettäessä ENSD:n välityksellä korjattuja tietoja, kun aikaisemmissa tiedoissa on havaittu virhe, EKP ottaa huomioon muutoksen antamalla uudelle versiolle suuremman numeron, jolloin se korvaa aikaisemman version.

2. Kun jonkin kansallisen keskuspankin tai EKP:n tiedoissa on havaittu virhe, kansallisen keskuspankin tai EKP:n tulee ensiksi päättää virheen merkittävyydestä omassa, koko eurojärjestelmän tietoihin sisällytettävässä taseessaan. Kyseinen keskuspankki ilmoittaa merkittävät virheet taseen julkaisemisesta vastaavalle EKP:n yksikölle. Mainittu yksikkö päättää, saattaako virhe vaikuttaa eurojärjestelmän rahapoliittisiin operaatioihin. Mikäli vaikutusmahdollisuus on olemassa, sisäiseen jakeluun laitetaan korjattu tase, jossa muutokset alkuperäiseen taseeseen on selvästi merkitty ja niiden syyt selvitetty.

3. Eurojärjestelmän julkaistavissa taseissa esiintyvät merkittävät virheet näkyvät seuraavassa julkaistavassa taseessa korjauksina edellisen kauden lukuihin, ja ne ilmoitetaan taseen liitteessä.

4. EKP:lle ilmoitetaan kaikki virheet, jotka vaikuttavat päivittäisen tilisiirto- ja saldoraportin lukuihin.

22 artikla

Pyöristämistä koskevat säännökset

Toimitettavat tiedot pyöristetään ylös- tai alaspäin lähimpään miljoonaan euroon, paitsi päivittäisessä tilisiirto- ja saldoraportissa, joka pyöristetään lähimpään euroon.

23 artikla

Yleiset vapaapäivät

1. Kansallisen keskuspankin ja sen paikallisen RTGS-järjestelmän ollessa suljettuina yleisen vapaapäivän johdosta sovelletaan seuraavia sääntöjä:

a) mikäli kansallinen keskuspankki on suljettuna itse tasepäivänä, EKP:n päivätaseessa ja viikkotaseessa käytetään edellisen pankkipäivän saldoja;

b) kun kansallinen keskuspankki on suljettuna tasepäivää seuraavana päivänä, sovelletaan seuraavia sääntöjä:

i) kansallisen keskuspankin tulee toimittaa (alustava) tase klo 8.00:aan mennessä EKP:n aikaa tai tasepäivän iltana;

ii) täysin tarkastettu tase toimitetaan klo 16.00:een mennessä EKP:n aikaa, mutta kansallisen keskuspankin sallitaan lykätä tietojen toimittamista seuraavaan pankkipäivään (eli kaksi päivää tasepäivän jälkeen) klo 8.00:aan asti EKP:n aikaa.

2. Kun kansallinen keskuspankki on suljettuna yleisen vapaapäivän johdosta mutta sen paikallinen RTGS-järjestelmä ei, liikekirjanpidon tietojen antaminen ja toimittaminen tapahtuu eurojärjestelmän pankkipäiviä koskevien sääntöjen mukaan.

3. Kun kansallinen keskuspankki ja sen paikallinen RTGS-järjestelmä ovat suljettuina kahtena peräkkäisenä päivänä yleisten vapaapäivien johdosta, kansallinen keskuspankki varmistaa, että viimeisen vapaapäiviä edeltävän pankkipäivän tiedot toimitetaan EKP:lle ajallaan.

4. Kun EKP on suljettuna yleisen vapaapäivän johdosta, se varmistaa, että liikekirjanpidon tietojen antaminen tapahtuu kuten eurojärjestelmän pankkipäivinä.

5. Vuosineljänneksen lopussa tehtävää arvostusta ei lykätä yleisten vapaapäivien johdosta.

6. Eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen julkaisemista ei lykätä yleisten vapaapäivien johdosta.

VI LUKU

VUOSITTAIN JULKAISTAVA TASE JA TULOSLASKELMA

24 artikla

Julkaistava tase ja tuloslaskelma

Kansallisten keskuspankkien on suositeltavaa mukauttaa vuosittain julkaistavat taseensa ja tuloslaskelmansa liitteissä IX ja X annettuihin kaavoihin.

VII LUKU

KONSOLIDOINTISÄÄNNÖT

25 artikla

Yleiset konsolidointisäännöt

1. Eurojärjestelmän konsolidoitu tase käsittää kaikki EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa olevat erät.

2. Eurojärjestelmän konsolidoidun taseen laatii EKP, ja taseessa otetaan huomioon yhdenmukaisten kirjanpitoperiaatteiden ja menettelytapojen tarve sekä eurojärjestelmälle yhteisten tilikausien tarve; taseessa otetaan myös huomioon eurojärjestelmän sisäisistä liiketapahtumista ja positioista aiheutuvat konsolidointimuutokset sekä selonteko eurojärjestelmän kokoonpanossa tapahtuvista muutoksista.

3. Konsolidoinnissa yksittäiset tase-erät lasketaan yhteen, ei kuitenkaan kansallisten keskuspankkien ja EKP:n eurojärjestelmän sisäisiä saamisia ja velkoja.

4. Kansallisten keskuspankkien ja EKP:n saamiset ja velat, jotka kohdistuvat kolmansiin osapuoliin, kirjataan konsolidoinnissa bruttomääräisinä.

5. Eurojärjestelmän sisäiset saamiset ja velat, lukuun ottamatta EKP:n pääomaa, valuuttavarantojen siirroista EKP:lle syntyneitä positioita, EKP:n velkasitoumuksia ja kansallisten keskuspankkien antamia velkakirjoja sekä EKP:n liikkeeseen laskemia seteleitä, esitetään EKP:n ja kansallisten keskuspankkien taseissa nettopositioina (eli saamisten ja velkojen nettosaldoina).

6. Konsolidoinnissa tulee tiedot antaa jatkuvasti samalla tavalla. Kaikki eurojärjestelmän taseet laaditaan yhtäläisin perustein samoja konsolidointitapoja ja -menettelyjä noudattaen.

26 artikla

Puuttuvat tiedot

1. Tietojen yhdistäminen EKP:ssä edellyttää, että EKP on saanut kaikki tarvittavat tiedot kaikilta kansallisilta keskuspankeilta. Poikkeustapauksissa EKP saattaa käyttää tietoja viimeiseltä kansallisen keskuspankin pankkipäivältä ennen päivää, jolta tiedot puuttuvat.

2. Kun puuttuvia tietoja korvataan konsolidoiduissa raporteissa eurojärjestelmän sisällä, korvaustoimenpiteet selvitetään erillisessä liitteessä.

27 artikla

Konsolidoitujen tietojen jakelu

1. EKP:n konsolidoinnista vastaava yksikkö on vastuussa myös konsolidoitujen tietojen jakelusta.

2. Tiedot toimitetaan samaan aikaan sekä kansallisille keskuspankeille että tietojen käyttäjille EKP:n sisällä. EKP:n kansallisille keskuspankeille toimittamissa tiedoissa käytettävät kaavat vastaavat kunkin kansallisen keskuspankin tietojenantokaavaa. EKP:stä kansallisille keskuspankeille toimitettavien konsolidoitujen tietojen tavanomaisena toimituskanavana on ENSD-järjestelmä. Mikäli ENSD-sovellusta ei voida käyttää, tiedot lähetetään sähköpostilla (CebaMail). Kaikki CebaMaililla lähetetyt viestit lähetetään uudelleen ENSD-sovelluksen välityksellä heti kun sovellus toimii.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

28 artikla

Sääntöjen kehittäminen, soveltaminen ja tulkinta

1. Kirjanpito- ja rahoitustulokomitea (AMICO) toimii EKPJ:n neuvottelufoorumina ja neuvoo johtokunnan välityksellä EKP:n neuvostoa EKPJ:n kirjanpitoa ja tietojen antamista koskevien sääntöjen kehittämiseen ja soveltamiseen liittyvissä kysymyksissä.

2. Näitä suuntaviivoja tulkittaessa tulee ottaa huomioon valmistelutyö, yhteisön lainsäädännössä yhdenmukaistetut kirjanpitoperiaatteet sekä yleisesti hyväksytty kansainvälinen kirjanpitotapa.

29 artikla

Siirtymäsäännökset

1. Saamiset ja velat 31 päivältä joulukuuta 1998 arvostetaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Tammikuun 1 päivänä 1999 tai sitä aikaisemmin syntyneet realisoitumattomat voitot erotetaan mahdollisista tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen syntyvistä realisoitumattomista voitoista, ja ne jäävät kansallisille keskuspankeille. Siirtymäkauden alussa otetaan uusiksi keskihinnoiksi ne markkinahinnat ja -kurssit, joita EKP ja kansalliset keskuspankit ovat soveltaneet avaustaseissaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

2. On suositeltavaa, ettei tammikuun 1 päivänä 1999 tai sitä aikaisemmmin syntyneitä realisoitumattomia voittoja katsota jakokelpoisiksi siirtymähetkellä ja ettei niitä käsiteltäisi realisoitavina/jakokelpoisina kuin sellaisten liiketapahtumien yhteydessä, jotka tapahtuvat siirtymäkauden alun jälkeen.

3. Hintavoittoja ja -tappioita, jotka aiheutuvat varallisuuden siirrosta kansallisilta keskuspankeilta EKP:lle, pidetään realisoituneina. Valuutta- ja kultakaupoista aiheutuvia voittoja ja tappioita pidetään realisoituneina, sillä niissä syntyvät EKP:hen kohdistuvat vaateet ovat euromääräisiä.

4. Tässä artiklassa sanottu ei rajoita perussäännön 30 artiklan mukaisesti tehtävien päätösten soveltamista.

30 artikla

Loppusäännökset

1. Nämä suuntaviivat tulevat tässä muutetussa muodossaan voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001. Niiden määräyksiä sovelletaan kuitenkin myös eurojärjestelmän viimeisen, tasepäivää 29. joulukuuta 2000 koskevan konsolidoidun viikkotaseen kaavaan, eurojärjestelmän konsolidoidun vuositaseen kaavaan 31. joulukuuta 2000, kansallisten keskuspankkien vuositaseeseen 31. joulukuuta 2000 suositeltavaan kaavaan ja kansallisten keskuspankkien tuloslaskelmaan 31. joulukuuta 2000 päättyvälle tilikaudelle suositeltavaan kaavaan.

2. Nämä suuntaviivat on osoitettu rahaliittoon osallistuvien jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille.

Nämä suuntaviivat julkaistaan Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä.

Tehty Frankfurt am Mainissa 14 päivänä joulukuuta 2000.

EKP:n neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

Willem F. Duisenberg

(1) EYVL L 139, 11.5.1998, s. 1.

LIITE I

EUROJÄRJESTELMÄN TASEET

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE II

SANASTO

Arvonmuutostileillä tarkoitetaan tasetilejä, joille kirjataan saamisen tai velan arvonmuutos (korjatun) hankintamenon ja tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan tehdyn arvostuksen välillä, mikäli saamisen hankintameno on alhaisempi tai velan korkeampi kuin arvostus tilikauden viimeisen päivän markkinahintaan. Arvonmuutos sisältää mahdolliset erot niin hintojen noteerauksissa kuin markkinakoroissakin.

Arvopapereiden termiinikaupoilla tarkoitetaan asiakaskaupan OTC-sopimuksia, joissa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi, tavallisesti joukkovelkakirja, tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan.

Diskontolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta on alhaisempi kuin nimellisarvo.

Diskonttoinstrumentilla tarkoitetaan nollakorkoista arvopaperia, josta saatava tuotto syntyy pääoman arvonnoususta arvopaperin diskonttauksesta johtuen.

Eräpäivällä tarkoitetaan päivää, jolloin nimellisarvo/pääoma erääntyy maksettavaksi täysimääräisenä.

IRR:llä tarkoitetaan diskonttokorkoa, jota käytettäessä arvopaperin arvo kirjanpidossa vastaa tulevan kassavirran nykyarvoa.

ISIN-koodilla tarkoitetaan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen instrumentille antamaa koodia.

Jaksottamisella tarkoitetaan preemion/diskonton tai taseen vastaaviin merkittyjen erien arvonalenemisen kirjaamista määräajassa ja suunnitelman mukaisesti.

Kassaperusteella (maksuperusteella) tarkoitetaan kirjaamisperustetta, jonka mukaan tapahtumat kirjataan maksun suorituspäivänä.

Keskihinnalla tarkoitetaan jatkuvaa (painotettua) keskihintaa, joka saadaan lisäämällä jokaisen hankinnan yhteydessä hankintameno olemassa olevaan kirjanpitoarvoon, jolloin saadaan uusi painotettu keskihinta.

Korkofutuurilla tarkoitetaan futuuripörssissä tehtyä termiinisopimusta, jossa sitoudutaan tulevaisuudessa ostamaan tai myymään korkoa tuottava arvopaperi kuten joukkovelkakirja tiettynä päivänä sopimushetkellä sovittuun hintaan. Arvopaperia ei yleensä toimiteta, vaan sopimus suljetaan ennen sovittua eräpäivää.

Korkotermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa kaksi osapuolta sopii teoreettiselle talletukselle tiettynä eräpäivänä maksettavasta korosta. Maksun suorituspäivänä toinen osapuolista maksaa kompensaatiota toiselle sen mukaan, miten suorituspäivän markkinakorko poikkeaa sovitusta korosta.

(Valuuttojen välisellä) koronvaihtosopimuksella tarkoitetaan vastapuolen kanssa tehtyä sopimusta koronmaksuja edustavien kassavirtojen vaihtamisesta joko samassa valuutassa tai kahden eri valuutan välillä.

Kytkentäverkostolla tarkoitetaan teknisiä perusrakenteita, järjestelyjä ja menettelyjä, jotka joko sisältyvät kansallisiin RTGS-järjestelmiin ja EKP:n maksumekanismiin tai soveltavat niitä, jotta maiden välisiä maksuja voidaan käsitellä Target-järjestelmässä.

Käänteisoperaatiolla tarkoitetaan joko operaatiota, jossa keskuspankki ostaa ("käänteinen repo") tai myy ("repo") arvopapereita takaisinostosopimuksen perusteella, tai keskuspankin luotto-operaatiota vakuutta vastaan.

Liiketoimikustannuksilla tarkoitetaan kustannuksia, jotka voidaan selkeästi yhdistää tiettyyn liiketapahtumaan.

Maksun suorituspäivällä tarkoitetaan päivää, jona arvon lopullinen ja peruuttamaton siirto on viety asiaankuuluvan selvitysyhteisön kirjanpitoon. Suoritus voi tapahtua välittömästi (reaaliaikaisesti), saman päivän arvolla (päivän lopetus) tai sovittuna päivänä kaupantekopäivän jälkeen.

Markkinahinnalla tarkoitetaan kulta-, valuutta- tai arvopaperi-instrumentin joko järjestäytyneillä (arvopaperipörssi) tai järjestäytymättömillä markkinoilla (esim. OTC-markkinoilla) muodostunutta hintaa, jossa ei (tavallisesti) oteta huomioon kertyneitä korkoja tai ostohyvitystä.

Markkinakeskikurssilla tarkoitetaan arvopaperin ostokurssin ja myyntikurssin välistä keskipistettä. Markkinakeskikurssi perustuu tunnustettujen pörssimeklareiden tai pörssien noteerauksiin suuruusluokaltaan normaaleissa liiketapahtumissa.

Preemiolla tarkoitetaan arvopaperin nimellisarvon ja hankintahinnan erotusta, kun hankintahinta ylittää nimellisarvon.

Puhtaalla hinnalla tarkoitetaan transaktiohintaa, joka sisältää hintaan kuuluvat liiketoimikustannukset mutta ei ostohyvityksiä tai kertyneitä korkoja.

Rahastoilla tarkoitetaan jakokelpoisista voitoista siirrettyä summaa, jota ei ole kohdennettu kattamaan mitään tilinpäätöspäivänä tiedossa olevaa velkaa, ennalta aavistettavaa menoa tai saatavien arvossa tapahtuvaa laskua.

Rahoitusomaisuudella tarkoitetaan seuraavanmuotoisia saatavia: i) rahaa tai ii) sopimukseen perustuvaa oikeutta saada rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselta yritykseltä, iii) sopimukseen perustuvaa oikeutta vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoin, joiden voidaan odottaa olevan suotuisat tai iv) toisen yrityksen osakkeita tai osuuksia (rahoitusomaisuusarvopapereita).

Realisoitumattomilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan saamisten arvostuksesta aiheutuvia voittoja/tappioita suhteessa niiden (korjattuun) hankintahintaan.

Realisoituneilla voitoilla/tappioilla tarkoitetaan tase-erien myyntihinnan ja (korjatun) hankintahinnan välisestä erosta aiheutuvia voittoja/tappioita.

Saamisilla tarkoitetaan yrityksen hallussa aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta olevaa varallisuutta, josta odotetaan koituvan yritykselle taloudellista etua tulevaisuudessa.

Selvityksellä tarkoitetaan toimintaa, jonka seurauksena syntyy velvoitteita siirrettäessä varoja tai omaisuutta kahden tai useamman osapuolen välillä. Eurojärjestelmän sisäisessä kaupankäynnissä selvityksellä viitataan kansallisten keskuspankkien välisten nettosaamisten/nettovelkojen eliminointiin ja se edellyttää omaisuuden siirtoa.

Takaisinmyyntisopimuksella tarkoitetaan sopimusta, jossa käteisen rahan haltija sopii ostavansa arvopapereita ja myyvänsä ne takaisin sovittuun hintaan joko vaadittaessa, tietyn ajan kuluttua tai tietyssä tilanteessa. Repokauppa voidaan sopia myös kolmannen osapuolen välityksellä ("kolmikantarepo").

Talousperusteisella kirjausmenetelmällä tarkoitetaan kirjausmenetelmää, jossa kaupat kirjataan tapahtumapäivänä.

Target-järjestelmällä (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system) tarkoitetaan maksujärjestelmää, johon kuuluu yksi RTGS-järjestelmä (reaaliaikainen bruttomaksujärjestelmä) kustakin kansallisesta keskuspankista, EKP:n maksumekanismi ja kytkentäverkosto.

Tasapoistolla tarkoitetaan, että poisto/jaksotus tietylle ajanjaksolle saadaan siten, että hyödykkeen hankintahinta vähennettynä arvioidulla jäännösarvolla jaetaan sen arvioidulla taloudellisella käyttöiällä ajan mukaan suhteutettuna.

Transaktiohinnalla tarkoitetaan osapuolten sopimuksen tekohetkellä sopimaa hintaa.

Valuuttasaamisilla tarkoitetaan valuuttakohtaista nettovaluuttapositotia. Tässä määritelmässä erityisnosto-oikeudet (SDR) katsotaan erilliseksi valuutaksi.

Valuuttaswapilla tarkoitetaan valuutan ostoa/myyntiä avistakauppana jotakin muuta valuuttaa vastaan (avistapää) ja saman määrän samanaikaista myyntiä/ostamista takaisin termiinikauppana (termiinipää).

Valuuttatermiinillä tarkoitetaan sopimusta, jossa sitoudutaan ostamaan tai myymään tietty määrä valuuttaa ennalta sovittuun hintaan jotakin toista, yleensä kotimaista valuuttaa vastaan tiettynä tulevana päivänä enemmän kuin kaksi pankkipäivää sopimuspäivän jälkeen. Valuutan termiinikurssi määräytyy sopimuspäivän avistakurssin perusteella siten, että siihen lisätään tai siitä vähennetään sovittu preemio/diskontto.

Vakauksilla tarkoitetaan ennen tilikauden tuloksen laskemista erilleen siirrettyä summaa, jolla varaudutaan tiedossa oleviin tai ennalta aavistettaviin velkoihin tai riskeihin, joiden täsmällistä määrää ei voida määrittää (ks. "Rahastot"). Velkoja ja maksuja varten tehdyillä varauksilla ei voi korjata saamisten arvoa.

Velalla tarkoitetaan yritykselle aikaisempien tapahtumien vaikutuksesta syntynyttä nykyistä vastuuta ja velvoitetta, jonka suorituksen odotetaan johtavan taloudellista etua edustavien varojen ulosvirtaukseen liikelaitoksesta.

Vieraalla pääomalla tarkoitetaan oikeudellista velvoitetta luovuttaa rahaa tai muita rahoitusinstrumentteja toiselle yritykselle tai vaihtaa rahoitusinstrumentteja toisen yrityksen kanssa ehdoin, joiden voidaan odottaa olevan epäsuotuisat.

LIITE III

Talousperusteinen kirjaustapa: yksityiskohtainen kuvaus

Niin kutsuttu talousperusteinen kirjanpitojärjestelmä poikkeaa kassa- eli maksuperusteisesta siinä, että taloudelliseen tilaan vaikuttavat tapahtumat ja niihin liittyvät riskit pyritään kirjaamaan mahdollisimman pian. Näin taloudellisesta tilasta annetaan mahdollisimman oikea kuva.

Tälle kirjaustavalle on ominaista, että

1) tiettynä päivänä sovitut kaupat kirjataan samana tapahtumapäivänä, vaikka toimituspäivä olisikin myöhäisempi;

2) valuuttapositioita laskettaessa huomioidaan välittömästi

- ostetut muttei vielä vastaanotetut (myydyt muttei vielä toimitetut) valuuttamäärät,

- valuuttamääräiset kertyneet korot;

3) tulot kirjataan päiväkohtaisesti eikä ainoastaan maksun suorituksen yhteydessä.

1 Tapahtumapäivänä kirjaaminen

Operaatiot, joissa suorite luovutetaan vasta myöhempänä ajankohtana, on kirjattava tapahtumapäivänä taseen ulkopuolisille (memorandum-) tileille. Näin niihin liittyvät sitoumukset ja riskit käyvät parhaiten ilmi.

Tätä periaatetta voidaan soveltaa esimerkiksi seuraaviin:

- valuuttojen avistakauppoihin liittyvät valuuttamäärät, jotka on ostettu mutta joita ei vielä ole vastaanotettu tai jotka on myyty mutta joita ei vielä ole toimitettu (tavanmukainen maksuaika on kaksi päivää),

- valuuttojen termiinikauppoihin liittyvät valuuttamäärät, jotka vastaanotetaan tai toimitetaan myöhemmin,

- valuuttamääräisiin lainoihin liittyvät valuuttamäärät, jotka on lainattu mutta joita ei vielä ole vastaanotettu/toimitettu tai jotka on terminoitu mutta joita ei vielä ole vastaanotettu,

- arvopaperit, jotka on ostettu mutta joita ei vielä ole vastaanotettu tai jotka on myyty mutta joita ei vielä ole toimitettu.

Valuuttojen avista- tai termiinikaupoilla vastaanotettavat tai toimitettavat valuuttamäärät on huomioitava valuuttapositiota laskettaessa kirjauspäivästä lukien.

2 Kertyneen koron huomioiminen valuuttapositioita laskettaessa

Oikeudelliselta kannalta korkoa kertyy ansaituista ja omistetuista saamisista ja veloista päivittäin. Näin ollen korko vaikuttaa taloudelliseen tilaan kertymispäivästä lukien.

Siinä tapauksessa, että kertynyt korko on valuuttamääräistä, valuuttariski alkaa koron kertymispäivästä. Tuloslaskelmaan kirjattaessa tällainen korkotulo tai -meno arvostetaan kirjaamispäivän valuuttakurssiin. Saamiseen tai velkaan liittyvät valuuttakurssivoitot tai -tappiot määritetään suhteessa tähän kurssiin. Valuuttamääräiset kertyneet korot (mukaan lukien termiinikauppoihin liittyvät preemiot ja diskontot) tulee huomioida valuuttapositiolaskennassa päivittäin.

3 Tulo kypsyy kirjattavaksi päiväkohtaisesti eikä ainoastaan maksun suorituksen yhteydessä

Koron kertymispäivän ja kirjaamispäivän väliin jäävä ero näkyy

- korkotulojen ja -menojen määrässä, ja

- realisoitumattomien voittojen ja tappioiden määrässä.

Näiden yhteismäärä ei muutu, mutta sen jakautuminen voi vaihdella sen mukaan, onko käytössä kassa- eli maksuperusteinen vai talousperusteinen kirjaustapa.

On lisäksi tärkeää, että tulosten luokittelu realisoituneisiin ja realisoitumattomiin on täsmällisesti määritelty, sillä yhdenmukaistettujen kirjanpitosääntöjen mukaan luokkia käsitellään eri tavoin. Talousperusteinen kirjaustapa edellyttääkin kertyneen koron (mukaan lukien termiinikauppoihin liittyvät preemiot ja diskontot) päivittäistä

- kirjaamista taseen väliaikaistileille, ja

- arvostamista tuloslaskelmaan kirjaamista varten kirjaamispäivän kurssiin.

Maksuhetkellä näitä kirjauksia ei kumota, vaan kertynyt korko otetaan väliaikaistileiltä.

LIITE IV

TASEEN SISÄLTÖÄ JA ARVOSTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖKSET

VASTAAVAA

>TAULUKON PAIKKA>

VASTATTAVAA

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE V

EUROJÄRJESTELMÄN JA EKPJ:N LIIKEKIRJANPIDON TIETOJEN ANTAMISESSA NOUDATETTAVA AIKATAULU

1 Päivätase

EKP:n päivittäisen likviditeettitilanteen analyysi perustuu muun muassa edelliseltä pankkipäivältä saatuihin kansallisten keskuspankkien tasetietoihin. Kansalliset keskuspankit vastaavat tietojen toimittamisesta EKP:lle kaikilta niiltä päiviltä, joina ne ovat suorittaneet toimia. Lisäksi osaa eurojärjestelmän sisäisistä saamisista ja veloista käytetään yhtäpitävyyden saavuttamiseksi päivittäisen tilisiirto- ja saldoraportin yhteydessä.

Kehikko 1: Päivätaseen laadintamenettely

>TAULUKON PAIKKA>

2 Päivätase vuosineljänneksen lopussa

Näiden suuntaviivojen 7 artiklan mukaisesti kulta, valuuttainstrumentit, arvopaperit ja rahoitusinstrumentit arvostetaan vuosineljänneksen lopussa. Kansalliset keskuspankit vastaavat taseiden toimittamisesta EKP:lle alla olevassa kehikossa annettujen periaatteiden mukaisesti.

Kehikko 2: Vuosineljänneksen lopussa annettavien taseiden laadintamenettely

>TAULUKON PAIKKA>

3 Eurojärjestelmän konsolidoitu viikkotase

Eurojärjestelmän konsolidoidussa viikkotaseessa tasepäivänä on perjantai, ja tase julkaistaan seuraavana tiistai-iltapäivänä(1). Ensimmäinen konsolidoitu viikkotase vuosineljänneksen lopun jälkeen julkaistaan seuraavana keskiviikkona(2).

Kehikko 3: Eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen laadintamenettely

>TAULUKON PAIKKA>

4 Vuositase

Kansalliset keskuspankit toimittavat vuoden viimeisen päivän taseensa EKP:lle helmikuun loppuun mennessä.

5 Päivittäinen tilisiirto- ja saldoraportti

Konsolidoitu päivittäinen tilisiirto- ja saldoraportti annetaan jokaista eurojärjestelmän pankkipäivää varten seuraavaa aikataulua noudattaen:

Kehikko 4: Päivittäisen tilisiirto- ja saldoraportin laadintamenettely

>TAULUKON PAIKKA>

(1) Mikäli päivä, joka sisältyy eurojärjestelmän viikkotaseen laatimisajanjaksoon ei ole eurojärjestelmän pankkipäivä (ks. 1 artikla), tätä päivää ei sisällytetä eurojärjestelmän konsolidoidun viikkotaseen valmistelua ja julkaisemista koskevaan aikatauluun, ja siten julkaisemista siirretään eteenpäin vastaavasti.

(2) Näin ollen vuosineljänneksen lopussa noudatettava viikkotaseen valmisteluaikataulu poikkeaa kehikossa 3 annetusta aikataulusta.

LIITE VI

EUROJÄRJESTELMÄN KONSOLIDOITU VIIKKOTASE: VUOSINELJÄNNEKSEN LOPUSSA JULKAISTAVAN TASEEN KAAVA

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VII

EUROJÄRJESTELMÄN KONSOLIDOITU VIIKKOTASE: VUOSINELJÄNNEKSEN KULUESSA JULKAISTAVAN TASEEN KAAVA

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE VIII

EUROJÄRJESTELMÄN KONSOLIDOITU VUOSITASE

Pyöristyksistä johtuen yhteenlaskut eivät välttämättä täsmää.

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE IX

KESKUSPANKIN VUOSITASE

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE X

KANSALLISTEN KESKUSPANKKIEN JULKAISTAVA TULOSLASKELMA((EKP:n tuloslaskelman kaava on erilainen, ks. 12 päivänä joulukuuta 2000 tehdyn päätöksen EKP/2000/16 liite IV (ks. tämän virallisen lehden s. 1).))

>TAULUKON PAIKKA>