1.6.2017   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 141/14

(1)

Valvontatehtävien antaminen Euroopan keskuspankille (EKP) neuvoston asetuksella (EU) N:o 1024/201 (1) asettaa haasteen EKP:n päätöksentekoprosessin vaikuttavuudelle ja tehokkuudelle, koska EKP:n pankkivalvontatehtävät edellyttävät runsaasti päätöksiä.

(2)

Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdan nojalla kaikkien unionin toimielinten on toimittava niille perussopimuksissa annetun toimivallan rajoissa sekä niissä määrättyjen menettelyjen, edellytysten ja tavoitteiden mukaisesti. Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 9.3 artiklan mukaan EKP:llä on kaksi päätöksentekoelintä, jotka ovat EKP:n neuvosto ja johtokunta.

(3)

EKPJ:n perussäännön 11.6 artiklassa johtokunnan tehtäväksi asetetaan EKP:n juoksevien tehtävien hoitaminen. Päätöksessä EKP/2004/2 (2) hyväksytyn Euroopan keskuspankin työjärjestyksen (jäljempänä ’työjärjestys’) 10.1 ja 10.2 artiklassa määrätään tältä osin, että kaikki EKP:n yksiköt kuuluvat johtokunnan alaisuuteen. Työjärjestyksen 13m.1 artiklan nojalla EKP:n sisäistä organisaatiota ja henkilöstöä koskeva johtokunnan toimivalta kattaa myös valvontatehtävät.

(4)

Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 25 artiklan mukaisesti EKP:n on hoidettava sille annetut tehtävät erillään rahapolitiikkaan liittyvistä tehtävistään ja muista tehtävistään ja niihin vaikuttamatta. Asetuksen 25 artiklassa säädetään lisäksi, että näiden tehtävien hoitamisessa mukana olevalla henkilöstöllä on oltava EKP:lle annettuja muita tehtäviä hoitavasta henkilöstöstä erillinen organisaatio ja erilliset raportointikanavat ja niiden tulisi niitä noudattaa. Tämä organisatorinen eriyttäminen silloin, kun EKP:lle asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen tehtävien hoitamisessa mukana oleva henkilöstö raportoi valvontaelimen puheenjohtajalle, on toteutettu päätöksen EKP/2014/39 (3) mukaisesti.

(5)

Johtokunnalla ei ole valvontapäätöksiä koskevaa päätösvaltaa. Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 1 kohdassa valvontaelin asetetaan sisäiseksi elimeksi, joka huolehtii EKP:lle asetuksella (EU) N:o 1024/2013 annettujen tehtävien suunnittelusta ja toteuttamisesta. Asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan nojalla valvontaelin huolehtii EKP:lle annettujen valvontatehtävien valmistelutöistä ja esittää EKP:n neuvostolle valmiit päätösluonnokset, jotka katsotaan hyväksytyksi, jollei EKP:n neuvosto vastusta niitä. Valvontaelin ei ole Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 129 artiklan 1 kohdan ja EKPJ:n perussäännön 9.3 artiklan mukaan EKP:n päätöksentekoelin.

(6)

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on todettu, että päätöksenteon delegoiminen voi olla välttämätöntä, jotta viranomainen, jonka on tehtävä huomattava määrä päätöksiä, pystyy hoitamaan tehtävänsä. Euroopan unionin tuomioistuin on vahvistanut, että kaikissa institutionaalisissa järjestelmissä on olemassa periaate, jonka mukaan on tarpeen varmistaa päätöksentekoelimen toimintakyky. (4) Näin ollen toimielimelle annettuihin toimivaltuuksiin kuuluu oikeus siirtää – SEUT-sopimusta noudattaen – tiettyjä toimivaltuuksia eteenpäin toimielimen täsmentämin ehdoin. Unionin toimielin voi tästä syystä säätää organisaatioita ja toimivallan delegointia sen omille päätöksentekoelimille koskevista toimenpiteistä, kunhan nämä toimenpiteet ovat perusteltuja ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

(7)

EKP:n ja sen päätöksentekoelinten sisäiseen organisaatioon tarvitaan päätöksentekovaltuuksien siirtämistä koskevia yleisiä sääntöjä. Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (5) 2 artiklan 26 kohdassa määritellyt valvontapäätökset sekä työjärjestyksen 17a.3 artiklassa tarkoitetut valvontatehtäviin liittyvät ohjeet ovat säädöksiä, joiden hyväksyminen voidaan delegoida. Tässä yleisiä sääntöjä koskevassa päätöksessä olisi täsmennettävä tiettyjen valvontapäätösten hyväksymisessä noudattavaa menettelyä ja vahvistettava EKP:n johtokunnan ja EKP:n yksikönpäälliköiden, joille päätöksentekovaltuuksia siirretään, velvollisuuksien laajuus. Näiden yleisten sääntöjen ei tulisi vaikuttaa EKP:n valvontatehtävien hoitoon eikä valvontaelimen toimivaltaan esittää EKP:n neuvostolle valmiita päätösluonnoksia.

(8)

EKP:n neuvoston tulisi antaa delegointipäätöksiä näiden yleisten sääntöjen ja asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan mukaisesti. Tämä on linjassa Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön kanssa, sillä sen mukaan delegointipäätös on tehtävä menettelyssä, jota sovellettaisiin, jos delegoiva viranomainen tekisi lopullisen päätöksen. Valvontaelin voi milloin tahansa esittää EKP:n neuvostolle asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 8 kohdan mukaisesti valmiin päätösluonnoksen, jossa ehdotetaan tietyn delegointipäätöksen kumoamista tai muuttamista. Tällaisten kumoamis- tai muutospäätösten ei tulisi vaikuttaa jo annettuihin delegoituihin päätöksiin. Päätökset, jotka eivät kuulu delegointipäätöksen soveltamisalaan, on annettava vastustamattajättämismenettelyssä,

1)

’valvontasäädöksellä’ tarkoitetaan EKP:n valvontatehtäviä koskevaa säädöstä,

2)

’delegointipäätöksellä’ tarkoitetaan EKP:n neuvoston päätöstä, jolla EKP:n yksikönpäälliköille siirretään valvontasäädöksiin liittyviä päätöksentekovaltuuksia,

3)

’nimityspäätöksellä’ tarkoitetaan johtokunnan päätöstä, jolla nimitetään yksi tai useampi yksikönpäällikkö tekemään päätöksiä delegointipäätöksen nojalla,

4)

’delegoidulla päätöksellä’ tarkoitetaan delegoitujen päätöksentekovaltuuksien nojalla tehtyä valvontasäädökseen liittyvää päätöstä.