11.11.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 270/1

1.

EKP tukee yleisellä tasolla komission ehdottamaa asetusta ja päätöstä, joilla on tarkoitus perustaa Euroopan järjestelmäriskikomitea eli uusi elin, jonka tehtävänä on valvoa makrotason vakautta EU:ssa. EKP:n näkemyksen mukaan viimeaikainen rahoituskriisi on osoittanut tarpeen vahvistaa makrotason vakauden valvontaa niin, että rahoitusjärjestelmää säännellään ja valvotaan kokonaisuutena. Kriisi on osoittanut myös tarpeen arvioida järjestelmäriskin erilaisia lähteitä ja niiden vaikutuksia rahoitusjärjestelmään kattavasti ja riittävän ajoissa. Euroopan järjestelmäriskikomitea voi myötävaikuttaa merkittävästi EU:n rahoitusjärjestelmän vakauteen kokonaisuutena, sillä se tunnistaa ja arvioi järjestelmäriskejä, antaa ennakkovaroituksia ja suosituksia, kun nämä riskit ovat merkittäviä, sekä valvoo niiden seurantaa.

2.

Ecofin-neuvosto katsoi päätelmissään 9 päivänä kesäkuuta 2009, että ”EKP:n tulisi antaa analyyttista, tilastollista, hallinnollista ja logistista tukea Euroopan järjestelmäriskineuvostolle käyttäen myös hyväksi kansallisten keskuspankkien ja valvontaviranomaisten teknisiä lausuntoja”. Näitä päätelmiä edelsivät Jacques de Larosièren johtaman korkean tason työryhmän raportissa 25 päivänä helmikuuta 2009 annetut suositukset finanssivalvonnasta EU:ssa sekä komission 27 päivänä toukokuuta 2009 antama tiedonanto, jossa ehdotetaan, että EKP:n tulisi huolehtia Euroopan järjestelmäriskineuvoston sihteeristön tehtävistä. 18.–19 päivänä kesäkuuta kokoontunut Eurooppa-neuvosto pani merkille, että komission tiedonannossa ja Ecofin-neuvoston päätelmissä asetetaan lähtökohdat uuden makro- ja mikrotason vakauden valvontakehyksen luomiseksi, ja tuki Euroopan järjestelmäriskikomitean perustamista.

3.

EKP on päättänyt, että se on valmis tukemaan Euroopan järjestelmäriskikomiteaa ja huolehtimaan sen sihteeristön tehtävistä, ja ehdottaa, että tähän viitattaisiin ehdotetun asetuksen johdanto-osassa. EKP:n yleisneuvoston osallistumisen myötä EKP:llä on valmius antaa Euroopan järjestelmäriskineuvoston käyttöön EU:n kaikkien keskuspankkien asiantuntemus makrotalouden, rahoituksen ja rahatalouden aloilla. Tätä myötävaikutusta tukevat lisäksi EKP:n ja EKPJ:n toimet rahoitusjärjestelmän vakauden, makrotalouden analyysin ja tilastotietojen keruun aloilla, sekä yleiset asiantuntemuksen, resurssien ja rakenteiden synergiaedut, jotka liittyvät olemassa oleviin keskuspankkitoimintoihin EU:ssa.

4.

EKP:n ja EKPJ:n osallistuminen Euroopan järjestelmäriskineuvoston toimintaan ei muuta EKPJ:n ensisijaista perustamissopimuksen 105 artiklan 1 kohdan mukaista tavoitetta pitää yllä hintatason vakautta. Tältä osin EKP toteaa, että sen tukitoiminnot Euroopan järjestelmäriskineuvostolle eivät vaikuta EKP:n institutionaaliseen, toiminnalliseen tai taloudelliseen riippumattomuuteen, eivätkä perustamissopimuksessa ja Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännössä (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) mainittujen EKPJ:n tehtävien, erityisesti rahoitusmarkkinoiden vakauden valvontaan ja yleisvalvontaan liittyvien tehtävien suorittamiseen (4).

5.

Tilastojen alalla EKP on valmis toimittamaan Euroopan järjestelmäriskineuvostolle makrotalouteen ja makrotaloudelliseen ympäristöön liittyviä tarpeellisia tietoja, ja EKP:llä on sitä varten tarvittava asiantuntemus. Tämä koskee erityisesti markkinaolosuhteisiin ja markkinainfrastruktuureihin liittyviä tietoja. Mikrotason vakauden valvonnasta huolehtivat kolme uutta Euroopan valvontaviranomaista.

6.

Riskejä koskevien varoitusten ja suositusten antamiseen ja seurantaan sovellettavien menettelyjen osalta EKP tukee täysin ehdotettua asetusta (5), jossa säädetään, että Euroopan järjestelmäriskineuvoston riskivaroitukset ja suositukset toimitetaan suoraan tahoille, joille ne on osoitettu, ja samanaikaisesti Ecofin-neuvostolle. Näitä säännöksiä koskevat muutokset, jotka johtaisivat riskivaroitusten ja suositusten toimittamiseen ”epäsuoraa tietä”, heikentäisivät suositusten tehokkuutta ja oikea-aikaisuutta sekä Euroopan järjestelmäriskikomitean riippumattomuutta ja luotettavuutta. Lisäksi on tärkeää, että menettelyt, jotka koskevat Euroopan järjestelmäriskikomitean ja muiden EU:n toimielinten ja komiteoiden välistä viestintää, eivät estä järjestelmäriskikomitean tehtävien suorittamista tehokkaasti ja oikea-aikaisesti.

7.

Euroopan järjestelmäriskikomitean organisaatiota koskevien näkökohtien osalta EKP pitää erityisen tärkeänä sitä, että järjestelmäriskikomitean ohjauskomitean kokoonpano heijastaa asianmukaisesti järjestelmäriskikomitean hallintoneuvoston kokoonpanoa. Hallintoneuvoston äänivaltaisista jäsenistä 29 tulee keskuspankeista, ja neljästä muusta äänivaltaisesta jäsenestä yksi on komission jäsen ja kolme muuta kolmen uuden Euroopan valvontaviranomaisen puheenjohtajia. Jotta varmistettaisiin, että ohjauskomitea edustaa hyvin hallintoneuvostoa, jonka kokouksia sen on tarkoitus valmistella, on olennaista, että sen kokoonpano heijastaa hallintoneuvoston kokoonpanoa. Siksi viiden keskuspankista tulevan jäsenen kuuluminen ohjauskomiteaan (Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi) neljän muun edellä mainitun äänivaltaisen jäsenen ohella on minimikynnys asianmukaisen tasapainon sekä euroalueen että euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien riittävän edustuksen varmistamiseksi. Sen vuoksi EKP tukee voimakkaasti komission ehdotusta, jonka mukaan ohjauskomitean jäsenistä seitsemän tulee EKP:n yleisneuvostosta (6). Koska euroalueeseen kuuluvien maiden joukko muuttuu ajan kuluessa, ei olisi kuitenkaan suositeltavaa määrittää lainsäädännöllä tarkkaa, muuttumatonta euroalueen ja euroalueen ulkopuolisten keskuspankkien välistä paikkajakoa. Lopuksi, EKP tukee komission lähestymistapaa, jonka mukaan ainoastaan Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtaja antaa ohjeita sihteeristön päällikölle (7).

8.

Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvoston puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja tulisi valita samaa menettelyä noudattaen ja valinnassa äänioikeutettujen ryhmän tulisi olla molempien kohdalla sama, koska varapuheenjohtajan pitäisi voida toimia tarvittaessa täysipainoisesti puheenjohtajan sijaisena. Näin ollen hallintoneuvoston jäsenten, jotka ovat myös EKP:n yleisneuvoston jäseniä, tulisi komission ehdotuksen mukaisesti valita keskuudestaan myös varapuheenjohtaja. Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen erilaisia menettelyjä noudattaen aiheuttaisi kohtuuttomia hankaluuksia ja antaisi tarpeettomasti sen mielikuvan, että puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja edustavat eri ryhmittymiä Euroopan järjestelmäriskikomitean sisällä.

9.

Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvoston kokoonpanon osalta EKP tukee komission ehdotusta, jonka mukaan EKP:n pääjohtaja ja varapääjohtaja ovat hallintoneuvoston äänivaltaisia jäseniä. Tämä ratkaisu on yhdenmukainen sen periaatteen kanssa, että EKP:n yleisneuvosto muodostaa hallintoneuvoston äänivaltaisten jäsenten perusjoukon (8). Lisäksi EKP:n varapääjohtajan hallintoneuvoston jäsenyys olisi sopusoinnussa 18.–19 päivänä kesäkuuta 2009 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmien kanssa, joiden mukaan varapääjohtaja voisi EKP:n yleisneuvoston jäsenenä osallistua Euroopan järjestelmäriskikomitean puheenjohtajan vaaliin. Jos varapääjohtaja ei olisi Euroopan järjestelmäriskikomitean hallintoneuvoston jäsen, hän ei voisi äänestää tässä vaalissa.

10.

Euroopan järjestelmäriskikomitea on yhteisön elin, jonka tehtävät koskevat EU:n rahoitusjärjestelmää ja sisältävät suositusten antamisen ja tarpeellisiin toimiin ryhtymisen järjestelmäriskeihin vastaamiseksi sekä järjestelmän vakauden turvaamiseksi ja jonka jäsenet tulevat kaikista EU:n jäsenvaltioista. Ottaen kuitenkin huomioon tiettyjen eurooppalaisten EU:n ulkopuolisten maiden tärkeyden EU:n rahoitusjärjestelmälle voitaisiin katsoa asianmukaiseksi kutsua näiden maiden edustajia joihinkin Euroopan järjestelmäriskikomitean kokouksiin ja/tai teknisiin komiteoihin tarkkailijoiksi silloin, kun keskustellaan niiden kannalta merkityksellisistä aiheista.